[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Satukuningattaren elämä ja teokset

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Saara Tikkala  filosofian lisensiaatti, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kivilaakso, Sirpa: Satukuningatar Anni Swan: elämä ja teokset. Atena,
2009. 275 sivua.


Satukuningattaren elämä ja teokset
---------------------------------------------------------

Sirpa Kivilaakson kirjoittama kirjailija Anni Swanin elämäkerta
Satukuningatar Anni Swan: elämä ja teokset puoltaa paikkaansa: tähän
asti ainoa Swaneista pelkästään Anniin keskittyvä elämäkertatyyppinen
teos on vuodelta 1958. Anni Swan (1875-1958) on yksi merkittävimmistä
suomalaisista lasten- ja nuortenkirjailijoista. Hän kehitti
suomalaisen symbolistisen taidesadun ja vakiinnutti suomenkielisen
nuortenromaanin lajityypin.

 


Sirpa Kivilaakson kirjoittama kirjailija Anni Swanin elämäkerta
Satukuningatar Anni Swan: elämä ja teokset (Atena 2009) puoltaa
paikkaansa. Suuri osa kirjan faktatiedosta pohjautuu aiemmin
julkaistuun materiaaliin, mutta tähän asti ainoa Swanin
kulttuuriperheestä pelkästään Anniin keskittyvä elämäkertatyyppinen
teos, Maija Lehtosen Anni Swan, on vuodelta 1958. Muita Swaneja
käsitteleviä kirjoja ovat Antero Mannisen toimittamat kirjekokoelmat
(joista viimeisin Hellevi Arjavan kanssa) sekä Arjavan Swanin
siskosten tarinan kertova Swanin tytöt. Kivilaakso itse on väitellyt
Anni Swanin satusymbolismista, ja hän onkin sisällyttänyt teokseen
Swanin elämänvaiheiden ja tuotannon läpikäymisen lisäksi myös
kirjallisuusanalyysia.

Anni Swan (1875-1958) on yksi merkittävimmistä suomalaisista lasten-
ja nuortenkirjailijoista. Hän kehitti suomalaisen symbolistisen
taidesadun ja vakiinnutti suomenkielisen nuortenromaanin lajityypin.
Lisäksi hän toimitti lastenlehtiä, kirjoitti lastennäytelmiä ja
käänsi lastenkirjallisuutta. Swan ehti myös runoilija ja suomentaja
Otto Mannisen vaimoksi ja kolmen pojan äidiksi.

Satukuningatar Anni Swan -teos jakautuu seitsemään päälukuun, joista
kukin kuljettaa eteenpäin Swanin tarinaa tämän lapsuudesta aina
viimeisiin elinvuosiin saakka. Kivilaakso kuvaa kirjailijan elämää ja
tuotantoa lomittain toistensa kanssa, mikä on onnistunut ratkaisu.
Swan on ottanut niin satuihinsa kuin nuortenkirjoihinsakin
vaikutteita todellisuudesta, ja varsinkin sadut aukeavat uudella
tavalla, kun Kivilaakso peilaa niitä ajan yhteiskuntaa sekä Swanin
ajatusmaailmaa ja kulloistakin elämänvaihetta vasten. Teosta
täydentää kuvitus sekä tekstin lomassa että erillisenä kuvaliitteenä.


Naisten asialla

Anni Swan syntyi suomenmieliseen kotiin yhdeksi maisteri, opettaja ja
lehtimies Carl Gustaf Swanin sekä Emmy Malinin yhdeksästä tyttärestä.
Isä puhui tytöille suomea, ja nämä saivat tutustua jo pienestä pitäen
laajalti kirjallisuuteen ja jopa isän apuna lehtityöhön. Äiti taas
kertoi lapsille mitä ihmeellisimpiä satuja, jotka ruokkivat Annin
mielikuvitusta. Hän oppikin varhain lukemaan ja teki jo
tyttövuosinaan omaa lehteä. Luonteenomaista Annille oli myös rakkaus
luontoon: hän viihtyi tuntikaupalla yksin metsissä samoillen.

Perheen kaikki tyttäret kävivät suomenkielistä tyttökoulua ja
valmistuivat ammattiin, Anni Swan kansakoulunopettajaksi. Swan
suoritti myös ylioppilastutkinnon ja jatkoi opintoja yliopistossa,
mikä oli 1800-1900-lukujen vaihteessa naiselta hyvin harvinaista.
Opettaja huomasi Annissa jotain erityistä jo tyttökouluaikana. Hän
totesi tyttöjoukolle: 'teistä muista tulee vain pikkurouvia, mutta
Annista tulee jotakin'. Myöhemmin Swan siirtyi vapaaksi
kirjailijaksi.

Kivilaakso tuo Swanin esiin aikaansa seuraavana, naisten oikeudet
tiedostavana naisena. Kirjailija piti ystävättärineen
'Lauantaiseuraa', jonka tarkoituksena oli ylläpitää naisten henkisiä
harrastuksia. Swanin näkemykset naisten asemasta ja perhe-elämästä
olivat ajalleen moderneja. 'Minun mielestäni jokaisella naisella
täytyy olla henkistä työtä, häntä ei saa sammuttaa kotonaan --. Minä
ai'on johtaa poikieni pyrinnöt korkealle maan tomusta, kehityn heidän
kanssaan ja seuraan aikaani niin että olen heidän ystävänsä enkä
ankara puolijumala pilven takana.' (Ote vuonna 1906 perustetussa
seurassa käydystä keskustelusta.)

Swanin feminismi näkyy myös hänen tuotannossaan sekä
elämänvalinnoissaan. Hänen saduissaan tapaa muun muassa uuden,
aiemmasta satutraditiosta poikkeavan tyttötyypin, joka ei jää
odottamaan prinssiä vaan lähtee itse aktiivisesti etsimään onneaan.
Swan käsittelee saduissaan myös uudenlaisia naiseuden ja perheen
malleja sekä problematisoi naistaiteilijuutta.

Omassa elämässään Swan epäröi pitkään avioliittoon astumista: hän
pelkäsi, että ei voisi olla yhtä aikaa sekä äiti että uraa tekevä
nainen. Lisäksi suomenmielinen, autonomian ajan Suomessa varttunut
Swan ei halunnut 'synnyttää lapsia venäläisille'. Morsian analysoi
häidensä alla vuoden 1907 päiväkirjakirjoituksessaan elämää todeten
'prinssejä on vain saduissa. Elämässä tapaamme miehiä ja alistumme'.
Kahden kirjailijan avioliitto oli kuitenkin onnellinen, ja Swan sai
pitää työnsä.

Sanataiteilijoiden suhteen hidasta kehittymistä rakkaudeksi voi
seurata kummankin tuotannosta. Esimerkiksi Swanin sadun 'Satu
Vesihiidestä ja Kultasirkasta' on arveltu kuvaavan Annia ja Ottoa, ja
myös Manninen käsittelee Swaniin kohdistuvia tunteitaan useissa
runoissaan.


Metsien kaukainen sini

Swanin satujen kuvakieli on Kivilaakson mukaan vahvan symbolistista
ja kieli runollista ja aistivoimaista. Kivilaakso yhdistääkin
kirjailijan tuotannon 1900-luvun alun taidesuuntaukseen symbolismiin,
joka on ollut Suomessa vahvasti kytköksissä kansallisromantiikkaan ja
karelianismiin.

Erityisesti Swania inspiroi luonto, johon hänelle oli kehittynyt
lähes mystinen suhde. Metsä on symbolistille portti sielun sisäiseen
näkyyn ja mielentilaan, matka itseen, ja se on vahvasti läsnä myös
Swanin saduissa. Lisäksi satujen vahvat tyttöhahmot toimivat hyvyyden
puolesta luonnon ehtojen mukaisesti, ja Kivilaakso viittaakin Swaniin
aikansa 'ekofeministinä'. Teoksen satuanalyysiosuudet ovat runsaita,
ja niitä olisi ollut varaa hieman tiivistää.

Klassikoiksi nousseissa nuortenkirjoissaan Swan uudistaa aiemmalle
tyttökirjalle tyypillistä siirappisen kilttiä tai sellaiseksi
kasvatettavaa tyttöä marssittamalla esiin itsenäisempiä
sankarittaria. Swanin kyky eläytyä luontoon näkyy myös tämän
nuortenkirjoissa, esimerkiksi Pikkupappilan Ullan, Swanin omakuvan,
kaipuussa 'metsien kaukaiseen sineen'. Nuortenkirjojen kuvaus jää
teoksessa satuanalyysia ohuemmaksi mutta tuo esiin Swanin omien
kokemusten limittymisen myös tämän realistisempaan tuotantoon.
Monella nuortenkirjan henkilöhahmolla, tapahtumalla ja paikalla on
ollut esikuvansa todellisuudessa.

Satukuningatar Anni Swan tarjoaa Swanista aiempaa monimuotoisemman
kuvan rajoja rikkovana kirjailijana ja ihmisenä. Kivilaakso
kirjoittaa aikansa ekofeministin historiaa mukaansatempaavasti ja
eläytyen.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/