[H-verkko] Arvosteltavaksi: Lääkärit suomalaisessa yhteiskunnassa 1910-2010

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- 
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

****
Lääkärit suomalaisessa yhteiskunnassa 1910-2010

Suomen Lääkäriliiton satavuotisjuhlakirja on neljän historiantutkijan  
kirjoittama laaja katsaus lääkärien ammattikunnan historiaan  
suomalaisessa yhteiskunnassa. FM Samu Nyströmin toimittama teos  
koostuu kuudesta itsenäisestä teemaluvusta, joiden muina  
kirjoittajina ovat FM Sari Aalto, FT Ilkka Levä ja FM Oona Ilmolahti.  
Värikkäästi kirjoitettu moniääninen teos sisältää 528 sivua ja  
parisataa kuvaa.

Kirjan aloittaa FM Samu Nyströmin kirjoittama Suomen Lääkäriliitto  
sata vuotta. Tiiviisti kirjoitetussa luvussa käsitellään liiton  
järjestöorganisaation ja toimiston vaiheita pienestä  
vapaaehtoisvoimin hoidetusta yhdistyksestä yli 20 000 lääkärin lähes  
70 toimihenkilöä työllistäväksi järjestöksi. Luvusta löytyy muun  
muassa tietoa toimiston vaiheista sihteerin vastaanoton takahuoneesta  
nykyiseen Lääkäritaloon.

FM Sari Aallon kirjoittamassa luvussa ”Ilman kollegiaalisuutta ei ole  
lääkäreitä.” – Lääkäriyhteisö ja ammattikunnan kulttuuriin kasvaminen  
käsitellään lääkärien peruskoulutusta ja ammattikunnan  
yhteisöllisyyttä. Aalto kirjoittaa laajasti lääketieteen opintojen  
kehityksestä ja opiskeluaikojen merkityksestä ammattikuntaan  
kasvamisessa. Luku sisältää myös paljon tietoa lääkärien  
yhteisöllisyyden muodoista ja siitä, mitä paljon puhuttu lääkärien  
kollegiaalisuus ja Lääkäriliiton säännöissä tänä päivänäkin mainitut  
”arvonmukainen henki ja hyvä toveruus” ovat eri aikoina  
tarkoittaneet. Luvusta voi lukea muun muassa, mitä Aasiksella on eri  
aikoina tapahtunut, miten 1960-luvun opiskelijaradikalismi näkyi  
lääkärikunnassa ja miten fetustajaisia ja muita juhlia on vietetty.  
Yhdessäolon rinnalla on myös käsitelty lääkärikuntaa jakaneita  
asioita ja erimielisyyksien aiheita.

FM Samu Nyströmin kirjoittamassa luvussa Lääkärit ja terveyden  
politiikka käsitellään lääkärien osallistumista suomalaisen  
terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen sekä lääkärien  
terveyspolitiikan erityiskysymyksiä ja solmukohtia. Terveydenhuollon  
kehityksen lisäksi luvussa käsitellään lääkärien suhtautumista  
lisääntymiseen liittyviin asioihin (abortti, eugeniikka ja  
keinohedelmöitys), ikuista kiistakysymystä oikeasta lääkärimäärästä  
sekä lääkärien alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa. Luvusta käy ilmi muun  
muassa, miten maan lääkärit aluksi vastustivat kiivaasti  
sairausvakuutusta ja miten heistä tuli vakuutuksen suurimpia  
kannattajia, miten kunnan-/terveyskeskuslääkäripula näyttää olevan  
ikuinen ilmiö sekä miten Lääkäriliiton luottamusmiesjohto tuomittiin  
kieltolakirikkomuksista ja miten sama järjestö sai vuosikymmeniä  
myöhemmin Raittiuden ystävien tunnustuspalkinnon.

Kirjan kolmas luku on FT Ilkka Levän kirjoittama  
Ammatinharjoittamisen autonomian puolella –
lääkärien työmarkkinakokemus ammatillisen järjestäytymisen aikana  
1910–2010. Luku sisältää lääkärien työmarkkinapolitiikan mutkat 1900- 
luvun alun järjestäytymättömästä sopimuskulttuurista tiukkaan  
tupoaikaan ja sittemmin paikalliseen sopimiseen. Luvusta voi muun  
muassa lukea, paljonko kunnanlääkärit ansaitsivat 1900-luvun  
alkupuolella, miksi Eemelistä (erikoismaksuluokasta) puhuttiin niin  
paljon, miltä näytti Suomen ensimmäinen akateeminen työtaistelu ja  
mikä rooli Sinuhe Egyptiläisellä oli vuoden 2001 lääkärilakossa.

FM Oona Ilmolahden kirjoittamassa Lääkärit ja lääketaidon kokemus - 
luvussa käsitellään lääkärien työn sisältöä ja muotoja lääketieteen  
ja terveydenhuoltojärjestelmän kehitysvaiheissa sekä potilas- 
lääkärisuhteen muutoksia viimeisen sadan vuoden ajalta. Luvusta voi  
lukea, minkälaista oli olla parantaja ennen tehokkaita hoitokeinoja  
ja miten ammatin sisältö on muuttunut lääketieteen kehityksen mukana.  
Luvusta löytyy myös mielenkiintoista tietoa esimerkiksi siitä, miten  
suhtautuminen salassapitoon on muuttunut, miksi avioliittoon  
aikoville suositeltiin lääkärintarkastuksia tai miten  
sukupuolitautien tartunnanlähteitä metsästettiin.

Kirjan päättää FM Samu Nyströmin kirjoittama kriisiaikoja koskeva  
luku Sodat ja pandemiat lääkärien haasteena. Luvussa käsitellään  
lääkärien ammatin näkökulmasta viimeiseen vuosisataan mahtuneita  
lukuisia terveydellisiä kriisejä ja sotia aina ensimmäisen  
maailmansodan ja sisällissodan vuosista toiseen maailmansotaan ja sen  
jälkeisiin pandemioihin. Lisäksi luvussa on käsitelty kriisiaikojen  
vaikutusta lääkärien yhteisöllisyyteen ja lääkärin etiikkaan. Luvusta  
voi muun muassa lukea, miksi punaiset vangitsivat Lääkäriliiton  
luottamusjohdon sisällissodan aikana, miten lääkärien hautausapukassa  
oli vaarassa kaatua vuoden 1918 kuolleisuuteen ja miten lääkärit ovat  
sekä kansallisesti että kansainvälisesti tukeneet kollegojaan  
vaikeina aikoina.