[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Suomalaista Internetin kulttuurihistoriaa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Markku Reunanen 
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Saarikoski, Petri; Suominen, Jaakko; Turtiainen, Riikka; Östman,
Sari: Funetista Facebookiin - Internetin kulttuurihistoria..
Gaudeamus, 2009. 333 sivua.


Suomalaista Internetin kulttuurihistoriaa
---------------------------------------------------------

Funetista Facebookiin tarjoaa monipuolisen ja ihmislähtöisen
katsauksen netin kulttuurihistoriaan. Vahvimmillaan kirja on verkkoon
liittyvien ilmiöiden taustoittamisessa. Sen keskeisin teema on se,
että verkko omaksutaan kulttuurisesti ja vaiheittain. Teknologia
kehittyy käsi kädessä kulttuurin kanssa, toisinaan muutosta luoden ja
toisinaan käyttäjiensä tarpeisiin mukautuen.


Internet on muodostunut nopeasti osaksi suomalaisten arkea viimeisten
viidentoista vuoden aikana. 'Verkkojen verkon' historiaa on ehditty
dokumentoida lukemattomia kertoja teknisestä näkökulmasta, joten
aiheeseen perehtyneille lienee jo varsin tuttua, kuinka Yhdysvaltain
armeijan ARPANET kehittyi kansainväliseksi tiedon valtatieksi tai
kuinka Tim Berners-Lee kehitti World Wide Webin. Selvästi vähemmän on
käsitelty netin sosiaalista tematiikkaa. Turun yliopiston digitaalisen
kulttuurin tutkijat Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka
Turtiainen ja Sari Östman ovat vastanneet tähän puutteeseen
kartoittamalla verkon inhimillistä ulottuvuutta suomalaisesta
näkökulmasta kirjassaan Funetista Facebookiin.

Kahdeksaan lukuun jaettu sisältö etenee pääpiirteissään
historiallisesta taustoituksesta kohti moderneja ilmiöitä. Varhaisten
tiedonsiirtokokeilujen kautta kuljetaan kohti tietoliikenteen
arkistumista 1980-luvun lopulla ja viimein Internetin ylitsepursuavaa
monimuotoisuutta. Kirjoittajat pitävät koko ajan esillä sekä
aikakauden historiallisen kontekstin että konkreettiset
käyttäjäkokemukset, mikä pitää pohdinnan havainnollisena.

Käsiteltävien aiheiden kirjo on laaja, ulottuen teknologiasta
verkossa koettuihin tunteisiin. Samoja aiheita käsitellään eri
luvuissa eri näkökulmista, mistä johtuen lievää toisteisuutta ei
täysin voida välttää. Kokonainen luku on omistettu Internetille
tiedon tuottamisen, tallentamisen ja etsimisen paikkana - verkon
mahdollistama 'kaiken tiedon' helppo ja nopea saatavuus ei ole
mutkatonta, kuten vaikkapa pornoon, pommiohjeisiin ja
tietokoneviruksiin liittyvät arvolatautuneet keskustelut osoittavat.
Ajan säästämisen, hukkaamisen ja viettämisen tematiikkaa käsitellään
omassa luvussaan, samoin kuin netin pelillistä ja leikillistä
käyttöä. Pelit ja muu helposti 'turhaksi' leimattava käyttö eivät ole
kirjoittajien mukaan suinkaan merkityksettömiä:

Leikkiminen ja pelaaminen ovat olleet keskeinen osa netin
kulttuurista omaksumista. Lähtökohtana on ollut viihtyminen, mutta
leikkiminen ja pelaaminen ovat keskeisesti muokanneet ajatusta
Internetistä sellaisena sosiaalisena mediana, jossa käyttäjien oma
aktiivinen panos on ollut ratkaiseva uuden sisällön ideoimisessa,
kokeilemisessa, tuottamisessa ja arvioinnissa.

Loppuun on koottu lisämateriaaliksi aikajana Suomen
tietoverkottumisen historiasta sekä nettiaiheinen sanasto. Aikajana
sisältää sinänsä mielenkiintoisia virstanpylväitä matkan varrelta,
mutta jää selitysten puuttuessa hajanaiseksi, eikä siitä voi helposti
hahmottaa suuria kehityskulkuja tai toisiinsa liittyviä teemoja.
Kenties visuaalinen esitystapa olisi ollut tässä tapauksessa
havainnollisempi. Sanasto puolestaan kattaa keskeisimmät termit hyvin
ja tarjoaa oleellista lisätietoa muualla tekstissä käsiteltävistä
aiheista.

Kirjan keskeisin teema on se, että verkko, kuten mikä tahansa muukin
teknologia, omaksutaan kulttuurisesti ja vaiheittain. Teknologia
kehittyy käsi kädessä kulttuurin kanssa, toisinaan muutosta luoden ja
toisinaan käyttäjiensä tarpeisiin mukautuen. Nykypäivän netti on ennen
kaikkea sosiaalinen ympäristö ja ilmentää ihmiselämää
kokonaisuudessaan, käytännössä täysin irrallaan alkuperäisestä,
suunnitellusta käyttötarkoituksestaan. Suominen kiteyttää Internetin
kulttuurisen omaksumisen johdannossaan seuraavasti:

Internet on tullut saataville useiden vaiheiden ja tekojen myötä.
Kulttuuriseen omaksumiseen liittyy monia tasoja, jotka koskettavat
laitteiden ja ohjelmistojen teknistä toteutusta, markkinoimista ja
popularisoimista, nimeämistä ja käyttökelpoisuuden tai
-kelvottomuuden perustelua. Yhtä lailla kulttuurinen omaksuminen
liittyy yksilöiden ja yhteisöjen arkeen, netin jokapäiväiseen
käyttöön sekä uuden teknologian merkitykseen liittyvään arvioivaan ja
esittelevään keskusteluun [...]

Vanhojen käytäntöjen toistuminen ja uusiutuminen on toinen
keskeisistä teemoista. Netin käyttötavat eivät ole syntyneet
tyhjästä, vaan niitä on edeltänyt monta muuta vaihetta, jotka
pohjustivat tietoverkon tuloa. Esimerkiksi BBS-järjestelmissä,
tekstipohjaisissa verkkopeleissä ja yritysten lähiverkoissa voi nähdä
ne juuret, jotka osaltaan loivat tietoliikenteelle käytännön
sovelluksia, sanastoa ja pelisääntöjä. Näinkin tuoreessa ilmiössä
voidaan jo erottaa erilaisia sukupolvia, joiden aikana verkon
merkitykset sekä käyttökohteet ovat merkittävästi muuttuneet.

Funetista Facebookiin tarjoaa monipuolisen ja ihmislähtöisen
katsauksen netin kulttuurihistoriaan, kuten nimessä rohkeasti
luvataan. Vahvimmillaan kirja on verkkoon liittyvien ilmiöiden
taustoittamisessa. Funetin ja Facebookin välillä painotus on
pikemminkin Funetin puolella, sillä aivan viimeisimpiä virtauksia
käsitellään vain pintapuolisesti. Tällainen teos tähtää väistämättä
liikkuvaan maaliin: uusista ilmiöistä tehtyä analyysiä uhkaa nopea
vanhentuminen, siinä missä Internetin esihistorian käsittely kestää
aikaa paremmin. Vertailukohdaksi voisi ottaa Sherry Turklen 1997
ilmestyneen Life on the Screenin, jonka teknologiaa käsittelevät osat
vaikuttavat nykymittapuulla armottoman arkaaisilta, vaikka
ihmisluonnon kuvaus onkin pysynyt yhä ajankohtaisena.

Vanhalle tietokoneharrastajalle, kuten itselleni, kirja voi avata
uusia näkökulmia omaankin henkilöhistoriaan: takavuosien
modeemikokeilut ja ensimmäiset Internet-muistot voi sijoittaa
laajempaan perspektiiviin. Poikien innokas puuhailu näyttäytyy nyt
uudessa valossa - pienenä palasena tietoliikenteen varhaista
vallankumousta.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/