[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Maahanmuuttajien asema suomalaisessa työelämässä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Johanna Viitanen  FM, jatko-opiskeluja, Kasvatustiede, Helsingin
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.): Vieraita työssä. Työelämän
etnistyvä eriarvoisuus. Gaudeamus, 2010. 285 sivua.


Maahanmuuttajien asema suomalaisessa työelämässä
---------------------------------------------------------

Sirpa Wreden ja Camilla Nordbergin toimittama teos on lähinnä
sosiologien kirjoittama artikkelikokoelma maahanmuuttajista
suomalaisessa työelämässä. Se on ajankohtainen puheenvuoro käynnissä
olevaan maahanmuuttokeskusteluun ja sopii luettavaksi jokaiselle
suomalaiselle työntekijälle, erityisesti niille, jotka vastaavat
maahanmuuttopolitiikasta tai rekrytoinnista yrityksissä. Teos antaa
äänen maahanmuuttajille itselleen haastattelujen kautta - tietoa,
jota on kaivattu muun muassa lehdistön vilkkaissa
maahanmuuttokeskusteluissa. Ammattiryhmiä, joita artikkeleissa
sivutaan, ovat hoitoala, ravintola-ala, rakennusala ja korkeasti
koulutettujen maahanmuuttajien ryhmä Suomessa. Siinä tarkastellaan
myös median välittämää kuvaa maahanmuuttajista ja suomalaisen
työelämän perinteisiä etnisiä hierarkioita.

 



Suomalaisen työelämän kankeat rakenteet

Teos osoittaa, että maahanmuuttajilla on varsin haavoittuva asema
työelämässä. Maahanmuuttajat jäävät marginaaliin työelämässä
rakenteellisista syistä - samalla tavalla kuin naiset aikaisemmin. 
Myös koulutuksesta on tullut 1990-luvulta lähtien rajaava tekijä, ja
ne joilta koulutus puuttuu, ovat syrjäytyvät yhteiskunnasta
helpommin. Maahanmuuttajilla on kantaväestöä epävarmempi asema
työmarkkinoilla ja työehdot ovat usein halvemmat ja
heikommat.Työelämään on syntynyt jakolinja kantaväestön töihin ja
maahanmuuttajatöihin. Maahanmuuttajatyöt muuttuvat myös herkimmin
taloudellisen tilanteen muuttuessa. He päätyvät taantumassa
ensimmäisinä ulos työmarkkinoilta ja noususuhdanteessa viimeisinä
niiden sisälle.
Teoksessa pureudutaan ajatukseen maahanmuuttajien etäännyttämisestä
työelämässä. Maahanmuuttaja koetaan etniseksi vieraaksi, mikä
vaikuttaa myös siihen, millaisia käytännön työtehtäviä hänelle
annetaan. Jeannette Laurén ja Sirpa Wrede kirjoittavat lähihoitajien
työstä institutionaalisen rasismin käsitteen kautta. Etnisyys
määrittää suhteita työorganisaatioissa. Laurénin ja Wreden
haastattelemat lähihoitajat kertoivat, että vaikka kaikilla
työyhteisössä on sama suomalainen koulutustausta, maahanmuuttajalle
saatetaan herkemmin määrätä avustavia tehtäviä kuten siivousta.
Toisarvoisempien tehtävien antaminen on osa etnisten erojen luomista
työyhteisössä. Myös mahdollisuudet työpaikkakoulutukseen ja
vakituisen työpaikan saamiseen ovat pienemmät
maahanmuuttajahoitajilla.

Myös niin kutsutut huippuosaajat, joita halutaan houkutella Suomeen,
kokevat vaikeuksia suomalaiseen työkulttuuriin sopeutumisessa. Olga
Silfverin haastattelemat IT-alan osaajat ja tutkijat entisen
Neuvostoliiton maista kertoivat, miten vaikeaa on sopeutua
suomalaiseen työelämään, kun perehdytys on puutteellista. Mikäli
työnantaja ei tue työntekijää ja perehdytä työelämän pelisääntöihin,
sopeutuminen kulttuuriin ja yhteisöön on vaikeaa ja työnteon
aloittaminen suomalaisyrityksessä on hidasta. Korkeasti koulutettujen
maahanmuuttajien kokemukset työelämästä sisältävät varsin erilaisia
ulottuvuuksia kuin julkinen markkinointipuhe huippuosaajista. Huomio
on erittäin tärkeä tulevaisuuden kannalta, kun puhutaan ulkomaalaisen
työvoiman houkuttelemisesta Suomeen.


Yrittäjyys vaihtoehtona ja pakkona

Östen Wahlbeckin artikkeli kebabyrittäjistä on erittäin
mielenkiintoinen katsaus yrittäjyyteen. Haastatellut turkkilaiset
ravintola-alan yrittäjät kokivat, että yrittäjyys on väylänä
suomalaisen yhteisön hyväksyntään ja sosiaalisen statuksen
saavuttamiseen. Yrittäjyys koetaan usein ainoaksi vaihtoehdoksi
osoittaa olevansa kunnollinen kansalainen, mikäli muuta työtä ei
löydy. Työpäivät ovat hyvin pitkiä, eivätkä aina edes taloudellisesti
kannattavia mutta haastatellut kokivat, että on parempi työllistää
itsensä kuin saada syytöksiä yhteiskunnan sosiaalietuuksien varassa
elämisestä. Yrittäjyys näyttää perustuvan Wahlbeckin mukaan valintaan
pelkkien huonojen vaihtoehtojen joukosta.


Työnantajien asenteet maahanmuuttajia kohtaan

Vieraita työssä -teoksen moni artikkeli kertoo maahanmuuttajien
vaikeuksista ja haasteista saada työtä tai olla työelämässä.
Maahanmuuttajien heikko asema työmarkkinoilla johtuu usein liian
heikosta kielitaidosta tai siitä, ettei muualla suoritettuja
tutkintoja tunnusteta Suomessa. Työnantajien epäluottamus
maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kohtaan on myös esteenä
työllistymiselle. Työnantajat saattavat ajatella, että työnhakijalta
puuttuu suomalaisen kulttuurin osaamista. Kielitaitoa käytetään
kuitenkin myös tekosyynä sille, ettei haluta palkata maahanmuuttajaa
muista syistä.

Maahanmuuttajien heikosta asemasta työnhakutilanteissa kertoo
hätkähdyttävästi Akhlaq Ahmadin artikkeli 'Voisin tietysti palkata
heitä, mutta...' Työmarkkinoiden sosiokulttuurinen sidonnaisuus. 
Pakistanilaista alkuperää oleva Ahmad teki tutkimuksen, jossa hän
vastasi itse 400:n avoinna olevaan työpaikkailmoitukseen. Monet
työnantajista suhtautuivat erittäin vastahakoisesti
maahanmuuttajataustaiseen hakijaan. Hakemuksen hylkäämisen perusteena
käytettiin sitä, että hakijalla oli vääränlainen kokemus tai
riitämätön kielitaito tai että paikka olikin jo täytetty. 
Ristiriitaisuuksia ilmeni paljon työnantajakontakteissa. Paikat,
joissa ei ollut vaadittuna erityistä kokemusta, saattoivat kuitenkin
vedota hakijan kokemuksen puutteeseen. Suomalaisen testihenkilön
tarkastaessa yli puolet paikoista oli edelleen avoinna. Ahmadin
artikkeli näyttää, miten vakavaa syrjintää maahanmuuttajat kokevat
työhönottotilanteissa.


Miten muuttaa suomalaista työelämää?

Teos osoittaa, että työelämässä tarvitaan lisää perehdytystä
työtapoihin ja kulttuuriin. Työnteolla on merkittävä osa
kotoutumisessa ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa. Eronteko
meihin ja vieraisiin on haitallinen jako yhteiskunnassa.
Kirjoittajien mukaan pitäisi kiinnittää huomiota yleisiin työelämän
mekanismeihin, jotka tuottavat haavoittuvan aseman työelämässä.
Yksilöllisiin tekijöihin keskittyvä keskustelu toisintaa ajatusta
maahanmuuttajista työelämän ulkopuolisina. Keskustelun
maahanmuuttajien asemasta työelämässä ei pitäisi perustua
maahanmuuttajien ominaisuuksiin vaan yhteiskunnan rakenteiden
analyysiin.

Maahanmuuttajien työllistämistoimenpiteiden pitäisi myös keskittyä
enemmän konkreettisten työelämäyhteyksien luomiseen sen sijaan, että
korostetaan heikkouksia ja puutteita kielitaidossa ja
ammattipätevyyksissä. Ylipäätään tarvitaan asennemuutosta
suomalaisessa yhteiskunnassa, jotta tänne tulevat kokevat olevansa
osa yhteisöä sen sijaan, että ovat jatkuvasti vieraita.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/