[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kirjasto ulkomaalaisten kotoutumispaikkana

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius  FL, Venäjä-tutkija, Freelance-toimittaja, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Drake, Sunniva (toim.): Maahanmuuttaja kulttuurityössä. BTJ Finland
Oy, 2010. 123 sivua.


Kirjasto ulkomaalaisten kotoutumispaikkana
---------------------------------------------------------

Kirjasto on paljon enemmän kuin kirjojen varasto ja lainauspaikka.
Kirjaston yhteyteen kuuluvat usein lehti- ja lukusali, kahvila,
näyttelytila, musiikki- ja video-dvd-osasto jne. Kirjasto on monen
kylän tai kaupungin kulttuurinen keskus, jonne tullaan myös tapaamaan
tuttuja. Monet kirjastot satsaavat nykyisin tähän 'sosiaaliseen'
toimintaan hyvinkin paljon. Espoon kaupunginirjasto on ottanut
ulkomaalaisten kotouttamisen - ja työllistämisenkin - jopa
keskeiseksi tehtäväkseen.


Sunniva Drake on Espoon aluekirjaston johtaja ja vastaa samalla
ulkomaalaisille suunnatuista palveluista. Toimittamassaan kirjassa
Maahanmuuttaja kulttuurityössä hän antaa äänen suomalaisille ja
ulkomaalaisille kirjastotyöntekijöille. Drake on kokenut
kirjastoammattilainen ja pitkälle vastannut myös siitä, että
ulkomaalaisia on tätä nykyä töissä Espoon kaupunginkirjastossa peräti
5 % henkilökunnasta. Heitä on työllistetty ja rekrytoitu
järjestelmällisesti harjoittelijoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien ja
tulokset ovat olleet erinomaiset. Tätä nykyä Espoon
kaupunginkirjastossa saa ammattilaispalvelua mm. arabiaksi,
albaniaksi, bulgariaksi, englanniksi, latviaksi, ranskaksi,
ruotsiksi, saksaksi, somaliksi, venäjäksi ja viroksi.

Kirjan lukuisat artikkelit todistavat, kuinka hyödyllistä
monikulttuurisuus on kirjastopalveluissa - kuinka ulkomaalaiset
kirjastotyöntekijät ovat tavallaan avainhenkilöitä myös kirjastoa
käyttävien, vasta maahan saapuneiden kulttuurisessa integraatiossa.
Monikulttuurinen henkilökunta tuottaa myös erilaisia toiminta- ja
työmalleja ja oheistoimintoja - vaikkapa monikielisiä satutunteja,
kirjallisuuspiirejä ja nukketeatteria. Eri kielillä julkaistava
kirjallisuus tulee näkyvämmäksi kirjanäyttelyjen kautta ja usein
suomalainenkin lukija innostuu parantamaan kielitaitoaan tarttumalla
vieraskieliseen alkuperäisteokseen. Espoon ja Vantaan kirjastoissa
työskentelevien kertomukset osoittavat, kuinka paljon maahanmuuttajan
itsetunnolle merkitsee työpaikka yleensä - ja kirjasto erityisesti.
Kaikki ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä - ja suomalaiset
työtoverit ovat puolestaan ulkomaalaisten kollegojen kautta oppineet
myös erilaista asennetta ja ihmissuhdetaitoja.

Vierastan itse sanaa 'maahanmuuttaja', koska se tavallaan sementoi
ikipäiviksi Suomeen muuttaneen ulkomaalaisen statuksen. (Kuinka kauan
joku on maahanmuuttaja? Entä jos hän on jo Suomen kansalainen? Entä
onko maahanmuuttajan lapsikin ikuisesti maahanmuuttaja? Jne jne).
Koska yleiskielessä sanaa kuitenkin käytetään, ehkä se sopii tämän
kirjan nimeenkin?

Jälkikirjoitus:

Kirjaston monipuolinen tehtäväkenttä avautui allekirjoittaneelle
viimeisimmän 8 kk pätkätyösuhteen aikana: työhuoneeni sijaitsi
Joensuun kaupunginkirjaston alakerrassa. Se oli näköalapaikka, josta
pystyi hyvin tarkkailemaan miten moninaisia taitoja
kirjastopalveluissa tarvitaan - ja miten avuliasta pienipalkkainen
(naisvoittoinen) henkilökunta voi olla. Samalla tuli panneeksi
merkille, että kirjaston kahvila ja lehtisali olivat monelle
Joensuussa asuvalle ulkomaalaiselle mieluisia kokoontumispaikkoja.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/