[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Paratiisin takapihalla

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Merja Leppälahti  FL, tutkija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Dielemans, Jennie: Tervetuloa paratiisiin. Reportaasi
turismiteollisuudesta  (Välkommen till Paradiset. Reportage om
turistindustri). Kääntänyt Petri Stenman. Like Kustannus, 2010. 227
sivua.


Paratiisin takapihalla
---------------------------------------------------------

Jennie Dielemansin Tervetuloa paratiisiin käsittelee matkailua
turismiteollisuutena. Teos korostaa turismin negatiivisia piirteitä,
vaikka nostaa esille myös ekologisesti ja kulttuurisesti kestävämmän
matkailun malleja. Mielenkiintoinen ja kantaaottava teos haastaa
lukijan pohtimaan omiakin valintojaan.

 


Aikoinaan huvin vuoksi matkustaminen oli yläluokan etuoikeus, nykyään
yhä useammalla on mahdollisuus matkustaa virkistymään kaukaisiin
maihin. Mitä enemmän matkailu on yleistynyt, sitä enemmän siitä
aiheutuu myös ongelmia. Jennie Dielemansin Tervetuloa paratiisiin
käsittelee matkailun vaikutuksia sekä kohdemaiden talouteen että
luontoon, kulttuuriin ja ihmisiin.

Kirja muistuttaa ulkoasultaan matkaopasta, mutta Dielemansin
maailmanmatkaopas vie lukijat vain muutamaan valikoituun
turistikohteeseen: Vietnamiin, jossa suosittu matkakohde
vähemmistökansojen kylien lisäksi on Vietnamin sodan demilitarisoitu
vyöhyke. Dominikaaniseen tasavaltaan, jossa matkailun tuomista
rahoista ei juuri mitään jää maahan. Thaimaahan, jonka
turistikeskuksissa ihmisoikeudet näyttävät keskittyneen
matkailijoille. Meksikoon, jossa luontoa tuhotaan järjestelmällisesti
turisteille rakennettavien elämys- ja virkistysmahdollisuuksien
tieltä.     

Teoksen esittelemistä matkakohteista ensimmäinen on kuitenkin Gran
Canaria, paikka, jossa massaturismin malli alun perin on luotu.
Dielemans tiivistää matkakohteen elinkaaren: 'Rannikkokaistale
'löydetään', rakennetaan tai muutetaan turisteille sopivaksi,
markkinoidaan ja myydään. Turisteja tulee koko ajan enemmän,
matkakohde ryöstöviljellään, sitä aletaan pitää latteana, se ei ole
tarpeeksi 'koskematon' ja 'aito', joten turistit alkavat hakeutua
muualle.' Tämä on tapahtunut Kanarian saarilla ja sama tapahtuu koko
ajan muualla ympäri maailmaa.

 

Täytyykö täällä antaa tippiä?

Usein ajatellaan tai ainakin halutaan ajatella, että turismi
hyödyttää niitä kauniita mutta köyhiä seutuja, joissa esimerkiksi
pohjoismainen matkailija mielellään viettää lomaviikkonsa. Turisti on
melkein hyväntekijä valitessaan juuri tietyn paikan lomakohteekseen.
Turismiteollisuuden taloudessa keskeisiä termejä ovat linkage ja
leakage. Linkagella tarkoitetaan työpaikkoja ja rahaa, joka turismin
kautta kulkeutuu paikallisille suoraan tai välillisesti. Leakage
puolestaan merkitsee sitä rahavirtaa, joka palaa niihin maihin, josta
turistit ovat lähtöisin.

Lentoyhtiöt ja matkatoimistot toimivat tavallisesti kohdemaiden
ulkopuolelta, hotellien omistus taas vaihtelee alueittain. Näiden
lisäksi rahat 'vuotavat' ulos kohdemaista monin eri tavoin,
esimerkiksi ulkomaille maksettavina voittoina, veroina tai palkkoina
tai muualta erityisesti turisteja varten tuotuina hyödykkeinä, kuten
ruoka, juoma ja erilaiset muut tarvikkeet. Dielemans esittää, että
esimerkiksi Thaimaassa tällainen vuoto olisi 70%, jolloin vain 30%
turistien käyttämistä rahoista jää kohdemaahan.

Jatkuvasti suosiotaan kasvattavilla all inclusive -matkoilla
vuotoprosentti on erityisen suuri. Näillä matkoilla on etukäteen
maksettuun hintaan sisällytetty kutakuinkin kaikki matkaan kuuluva -
matkalla ei välttämättä tarvitse käyttää rahaa lainkaan. Turistille
tällainen matka on vaivaton ja matkanjärjestäjälle järjestely on
varma ja tuottoisa. Paikallisille yrittäjille tilanne on kuitenkin
kovin epäedullinen: koska turisti on jo maksanut ruoasta ja kaikesta
muustakin, hänen ei tarvitse käyttää lainkaan paikallisia palveluja.
Itse asiassa hänen ei tarvitse välttämättä edes poistua lomansa
aikana hotellistaan, koska siellä on kaikki.

Myöskään reppumatkaajan jäljiltä maahan ei jää kovin paljon rahaa.
Repputuristin matkabudjetti on pieni ja matkakohteina ovat maat,
joissa on halpaa, siis köyhää. Hän käyttää paikallisbussia, syö
edullisesti ja yöpyy halvoissa retkeilymajoissa tai
kotimajoituksessa. Reppumatkaaja etsii koko ajan uutta, sellaisia
uusia kokemuksia ja elämyksiä, joita ei vielä ole muilla.
Reppumatkaaja ei miellä itseään turistiksi, koska hän ei ole
ryhmämatkalla ja matkan kestokin on tavallisesti ryhmämatkaa pitempi.
Silti reppumatkaajat kiertävät samoissa paikoissa etsien aitoutta,
joka häviää, kun matkailijoita alkaa olla liikaa. Dielemans esittelee
myös thaimaalaisen Koh Phanganin saarella pidettävät täydenkuunjuhlat,
jotka ovat monelle Aasiaa kiertävälle reppumatkailijalle 'must'
huolimatta siitä, että kysymyksessä on nimenomaan turistijuhla, johon
ei oikeastaan liity mitään paikallista.

 

Unelmia myytävänä

Jennie Dielemansin mukaan lomamatkaajat etsivät matkakohteistaan
paratiisia, joka ainakin pohjoismaalaiselle merkitsee pitkää
valkoista tai kullankeltaista hiekkarantaa, palmuja, aurinkoa ja
merta. Matkaajien toiveet aiheuttavat sen, että turistien (tai
matkatoimistojen) suosioon pääsevillä alueilla rannat täyttyvät
nopeasti ja halvalla rakennetuista hotelleista. Hotellien,
golfkenttien ja uimarantojen tieltä tuhotaan kasvillisuutta,
ekosysteemi muuttuu, puutteellinen jätehuolto kuormittaa ympäristöä.
Nopeiden voittojen toivossa pilataan se, mitä myydään. Mitä
paikallisille jää, kun turistit ovat siirtyneet muualle?

Toinen turistien kiinnostuksen kohde on kulttuurinen eksotiikka. Sen
lisäksi, että turisteja kuljetetaan katsomaan mielenkiintoisia
paikkoja, nähtävyytenä voivat toimia myös paikalliset ihmiset.
Matkailijoita varten järjestetään juhlia ja rituaaleja, joissa
turistit voivat nähdä paikallisia kansantansseja ja todistaa heille
outoja ja eksoottisia tapoja. Sen lisäksi bussit ajavat kyliin,
joissa matkailijat kiertelevät paikallisten pittoreskeissa
asumuksissa, ihmettelevät ja ottavat valokuvia ennen kuin lähtevät
bussilla taas seuraavaan kylään.

Turisti tavoittelee matkallaan unelmaa ja etsii vastauksia omille
mielikuvilleen. Kysymyksessä voi olla paratiisimainen luonto,
eksoottisen alkukantaiset ihmiset tai esimerkiksi elokuvien muovaama
kuva Vietnamin sodasta. Turistikohteena toimivan kylän ja sen
asukkaiden on pysyttävä alkukantaisina ja aitoina. Paikallisten on
oltava hymyileviä ja iloisia, jotka eivät tyrkytä mitään ostettavaksi
mutta ovat valmiita palvelemaan ja myymään halvalla mitä vain, myös
itsensä. Matkakohde mukautuu kysyntään, koska muuten turistit menevät
muualle. Jokainen matkailija haluaa löytää paratiisiin, mutta kun se
on löydetty, se on pilalla, sillä se ei enää ole koskematon.

Dielemans toteaa, että matkailubisneksessä myydään jotain, mitä ei
omisteta. Matkailijat ostavat unelmia, kuvitelmia ja mielikuvia,
mutta todellisuudessa myynnissä ovat luonto, ihmiset ja kulttuurit.
Turisti haaveilee paratiisista, joten se muokataan hänelle
todellisuuden kustannuksella.

 

Kenen paratiisi?

Paikallisen väestön kannalta turismi on usein ongelmallista, sillä
turistivirrat voivat rajoittaa omien kansalaisten
toimintamahdollisuuksia. Alueelle voi olla järjestetty monenlaista
mielenkiintoista ja hauskaa toimintaa, mutta kaikki on pelkästään
turisteja varten. Paikalliset asukkaat eivät ehkä edes pääse
virkistäytymään kotiseutunsa kuuluisille hiekkarannoille, koska
kaikki rannat on suljettu muilta kuin hotellivierailta. Turismi luo
myös epäterveitä lieveilmiöitä: Jos lapset saavat rahaa kerjäämällä,
koulunkäyntiä ei ehkä nähdä mielekkäänä silloinkaan, kun siihen olisi
mahdollisuus. Vastaavasti turistialueen paikalliset nuoret ovat
helposti tilanteessa, jossa prostituutiolla ansaitsisi yhdessä
illassa enemmän kuin esimerkiksi perinteisten käsitöiden myynnistä
viikossa. Toisaalta turistialueilla työskentelevien perheet asuvat
usein muualla. Turisteja palvelevat ihmiset elävät tilapäisissä
oloissa ja tekevät mitättömällä palkalla pitkiä työpäiviä
ansaitakseen rahaa kotiväelle.

Tervetuloa paratiisiin on kantaaottava teos, joka antaa ajattelemisen
aihetta ja herättää lukijan pohtimaan omiakin valintojaan. Dielemans
lainaa Jamaica Kincaidia: 'Sinuun hiipii silloin tällöin kuin varkain
hieman ikävä tunne riistosta ja sorrosta ja herruudesta. Älä anna sen
kuitenkaan kehittyä kertakaikkiseksi mielipahaksi: se voi pilata
lomasi.'

Kirjan lopulla on mm. pieni luku lentomatkustamisen vaikutuksista
ilmastoon. Dielemans muistuttaa, että ulkomaille lennetään
lomailemaan vain melko harvasta maasta ja vain noin 2,5% maailman
väestöstä voi lentää huvikseen. Kirjoittaja arvostelee tiukasti
ilmastokorvauksia, koska ne luovat mielikuvan siitä, että on
mahdollista ostaa itsensä vapaaksi vastuusta. Dielemans kysyy, voiko
olla eettisesti oikein, että maailman rikas osa saa pitää
elämäntyylinsä kaikkien ihmisten ympäristötilan kustannuksella,
vaikka köyhien maiden asukkaat eivät pysty ilmastonmuutoksessa
mitenkään puolustautumaan.

Teoksen tyyli vaihtelee hyvin asiallisesta rönsyileviin kuvauksiin ja
selkeihin kannanottoihin, mikä saa arvelemaan, että ainakin osia
kirjasta on julkaistu aikaisemmin muualla, ehkä lehdissä. Tekstissä
ei ole lähdeviitteitä, mutta kunkin luvun keskeiset lähteet on
selvitetty mainiolla tavalla kirjan lopussa. Kirjan keskivaiheilla
olevassa kuvaliitteessä esiintyy sekä lomasta nauttivia turisteja
että turismista elantonsa saavia paikallisia. Shahab Salehin
valokuvat kiinnittävät lomakohteiden kuvaukset todellisuuteen, mutta
eivät ole tarkoituksellisen sensaatiohakuisia. Suomennos on muuten
onnistunut, vain se pikkuseikka hiukan häiritsee, että ihmiset moneen
otteeseen 'tuppaavat' tekemään sitä ja tätä. Suomalaisia lukijoita
ajatellen teoksen suomennokseen on lisätty Suomea ja suomalaisten
matkailutottumuksia koskevaa tilastotietoa.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/