[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Vaiettu muttei unohdettu - Kalevan tuho kesällä 1940

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Wunsch, Sinikka  tutkija, FT, Historiatieteet, Oulun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Niku, Risto: Kalevan kuolemanlento. Edita, 2007. 229 sivua.


Vaiettu muttei unohdettu - Kalevan tuho kesällä 1940
---------------------------------------------------------

Matkustajakone Kalevan 14.6.1940 Suomenlahdella tapahtunut alas
ampuminen on askarruttanut historian harrastajia ja tutkijoita
vuosikymmeniä. Risto Nikun teos on hyvin ajankohdan historiaan
nivottu ja sujuvasti kirjoitettu kertomus tapahtumasta ja sen syistä.
Se valottaa samalla yhtä Suomen ja Venäjän historian kipupisteistä ja
on siksikin mielenkiintoinen lisä sotavuosien historiantutkimukseen.


Kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta odotti kesäkuun 14. päivänä
vuonna 1940 hiukan kello 14 jälkeen suomalaista matkustajakone
Kalevaa Suomenlahden yllä kahden kilometrin korkeudessa. Kone oli
lähtenyt säännölliselle vuorolennolleen Tallinnasta Helsinkiin puoli
tuntia aiemmin. Toinen venäläiskoneista ampui varoituslaukauksia,
mutta Kaleva jatkoi matkaansa. Kerin majakkasaaren läheisyydessä
toisen pommikoneen konekivääriampuja avasi tulen kohti
matkustajakonetta noin 50 metrin etäisyydeltä. Osuman saanut Kaleva
syöksyi mereen.

Suomessa matkustajakoneen tuhoutumisen syy tiedettiin välittömästi,
koska tapahtumista oli vielä tuoreeltaan saatavilla virolaisia
silminnäkijähavaintoja parin päivän ajan. Sen jälkeen Neuvostoliiton
toimeenpanema Viron miehitys katkaisi suorat yhteydet
virolaisiin. Myös Suomen oma tiedustelu pystyi seuraamaan venäläisten
radioliikennettä. Silti asiasta ei esitetty Neuvostoliitolle
vastalausetta. Päinvastoin, julkisuudessa lentokoneen syöksyminen
mereen selitettiin onnettomuudeksi. Jännittyneen välirauhan kauden
sensuroitu lehdistö ei spekuloinut tapahtumilla millään tavalla,
vaikka tieto koneen ampumisesta levisikin epävirallista tietä ja sai
aikaan huhujen vyöryn Baltian maiden miehityksen hermostuttamassa
maassa.

Syyskuussa 2007 ilmestynyt Risto Nikun teos 'Kalevan kuolemanlento'
käy läpi matkustajakone Kalevan vaiheet kohtalokkaana päivänä tunti
tunnilta. Teoksessa annetaan tietoja koneen seitsemästä matkustajasta
ja selvitetään myös silminnäkijäkuvauksia tapahtumapäivältä, sensuurin
osuutta salassapitoon sekä konetta lentäneiden kahden suomalaisen
lentäjän ja heidän perheidensä henkilökohtaista tragediaa. Kirjan
kolmas osa keskittyy tietoihin, joita Kalevan tuhosta oli vuoteen
2007 mennessä saatu, sekä tapahtuman syiden arviointiin myös
kansainvälisen oikeuden loukkaamisen kannalta.

Se tiedetään, että Kalevan matkustajista kuusi oli erilaisia
diplomaatteja ja kuriireja. Siksi arvellaan, että koneessa
kuljetettiin Neuvostoliittoa koskevia tiedustelutietoja ja muuta
arkaluontoista aineistoa, mikä olisi sinetöinyt koneen kohtalon.

Niku sijoittaa koneen tuhon välirauhan kuumaan kesään tavalla, joka
pitää lukijan otteessaan. Taustana tapahtumalle ovat talvisota,
neuvostojoukkojen marssi Baltiaan ja laajeneva maailmansota. Hän
kertoo laajan lähdeaineiston pohjalta Kalevan turman vaiheet
jännittävästi ja jäntevästi.

Teoksen kaksijakoinen rakenne on hyvin oivallettu. Toisaalla
seurataan Kalevan viimeisen lentopäivän vaiheita: kone lähti
lennolleen Tallinnaan Tukholmasta perjantaina 14.6. kello kymmenen.
Määränpäänä oli aluksi Turku, josta kone jatkoi edelleen Helsinkiin.
Tallinnaan se saapui iltapäivällä puoli kahden aikaan. Jo kello 13.40
se lähti paluumatkalle Helsinkiin. Matka katkesi neuvostokoneiden
konekiväärituleen kello 14.13.

Reaaliaikaisiin tapahtumiin tekijä lomittaa taitavasti niin
konetyypin kuin itse Kalevankin historiaa. Siitä selviävät paitsi
lentokoneen ja sen rakentaneen yhtiön, myös Suomen
matkustajalentoliikenteen alkuvaiheet.

Ansiokkaasti hän valottaa myös suomalaista todellisuutta talvisodan
jälkeisenä keväänä ja kesänä sekä poliittisella että taloudellisella
rintamalla. Yhden lentokoneen ja sen matkustajien kohtaloista
kertomus laajenee välirauhan ilmapiirin kuvaukseksi: vaikka talvisota
oli päättynyt, maassa ei siirrytty rauhantilaan. Kalevan tuho ei
myöskään jää irralliseksi tragediaksi kesän 1940 suurten tapahtumien
vyöryssä. Kirja on nivottu paitsi suomalaisiin myös Euroopan
poliittisiin ja sotilaallisiin jännitteisiin ja tapahtumiin.

Teos on sivumäärältään aiheeseen nähden ehkä turhankin laaja,
tiivistämällä olisi voitu välttää jonkin verran esiintyvää toistoa.
Sinällään valittu muoto ja sivumäärä toimivat kuitenkin hyvin. Eikä
ole tekijän vika, ettei täydellistä varmuutta matkustajakoneen alas
ampumisen syistä ole vieläkään saatu. Kalevan kohtalosta on Suomessa
Neuvostoliiton hajoamiseen saakka keskusteltu enimmäkseen
epävirallisesti. Vasta niin myöhään kuin tapahtuman 65-vuotispäivänä
Suomen Ilmailumuseolla järjestettiin 14. kesäkuuta 2005 tieteellinen
Kaleva-seminaari, jossa selvitettiin Kalevan tuhoa ja siihen
liittynyttä poliittista tilannetta. Seminaarin järjestäminen kertoo
siitä tarpeesta, mikä matkustajakoneen kohtalon selvittämisellä
Suomessa on ollut.

Jo aiemmin ilmestyneissä teoksissaan Niku on osoittanut
kykynsä taustoittaa lähihistorian tapahtumia tehokkaasti ja
taitavasti. Tuomalla lisävalaistusta matkustajakone Kalevan
kohtaloon kirja on paitsi sujuvaa tapahtumien ja ajankuvausta, myös
askel Suomen ja Venäjän välisten, historiaan liittyvien kipupisteiden
poistamisen tiellä ja jo senkin vuoksi arvokas lisä sotavuosien
historiantutkimukseen.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/