[H-verkko] Arvosteltavaksi: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- 
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

****

Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 2007–2009

Ilkka Huhta (toim.): Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen  
kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 212. ISBN 978-952-5031-55-3,  
ISSN 0356-0759

Helsinki 2009. 308 sivua. Hinta: 30 euroa.

Suomen sisällissodassa 1918 luterilaisen kirkon jäseniä taisteli  
rintaman molemmin puolin. Kirkko ei ollut sodan erityinen osapuoli,  
mutta sota kosketti sitä silti monin tavoin. Papit kuuluivat  
valkoiseen väestöön, mutta suurin osa pysytteli tapahtumista sivussa.

Tässä kirjassa on koottu yhteen uutta tutkimusta kirkon ja  
sisällissodan suhteesta. Siinä arvioidaan useasta eri näkökulmasta  
kirkon ja papiston toimia vuonna 1918 sekä sodan jälkeen.  
Kirjoittajat ovat historioitsijoita, jotka ovat eri yhteyksissä  
käsitelleet kirkon roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Artikkelit osoittavat yhdessä ja erikseen, että on eri asia, miten  
kirkko toimi vuonna 1918 ja miten asioita on myöhemmin tulkittu.



Jenni Krapu: E. G. Gulinin ekumeeninen työ ja ajattelu.Suomen  
kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 211.Diss. Helsinki 2009.ISBN  
978-952-5031-54-6 ISSN 0356-0759. 278 sivua. Hinta: 25 euroa.

Professori, piispa E. G. Gulin on keskeinen hahmo Suomen evankelis- 
luterilaisen kirkon lähihistoriassa. Gulin oli näkyvä kirkonmies,  
joka halusi vaikuttaa siihen, miten kirkko toimi yhteiskunnassa. Hän  
oli myös yksi avainhenkilöistä, jotka toivat ekumeenista ajattelua  
Suomeen. Gulinin myönteinen asenne ekumeeniseen lähentymiseen ja  
yhteistyön edistämiseen syntyi jo aikaisin. Lähtökohtana oli  
Gulinissa jo varhain ilmennyt voimakas pyrkimys sillanrakentamiseen  
eri tavalla ajattelevien kesken. Myös ekumeenisessa toiminnassa hän  
halusi ensisijaisesti edistää yhteyttä yksittäisten ihmisten kesken,  
yhteisen uskonkokemuksen pohjalta.

Jenni Krapun tutkimuksessa analysoidaan Gulinin kehitystä,  
linjauksia, käytännön toimia ja yleistä vaikuttavuutta suomalaisena  
ekumeenikkona. Kokonaisuudessaan Gulinin kansainvälinen toiminta  
heijastaa pääpiirteissään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 1900- 
luvulla läpikäymää kansainvälistymiskehitystä ja siinä tapahtuneita,  
usein poliittisesti motivoituneita vaihteluita. Kotimaassa Gulinin  
persoonaa arvosteltiin välillä ankarastikin.



Pentti Laasonen: Vanhan ja uuden rajamaastossa. Johannes Gezelius  
nuorempi kulttuurivaikuttajana. Historiallisia Tutkimuksia 245/Suomen  
kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 210. Helsinki, 2009. ISBN  
978-952-222-122-3 (SKS), ISSN 0073-2559 (SKS), ISBN 978-952-5031-53-9  
(SKHS), ISSN 0356-0759 (SKHS)
292 sivua. Hinta 28 euroa.

Pentti Laasosen oppihistoriallinen tutkimus tarkastelee uudella  
tavalla Turun merkittäviin piispoihin kuuluvan Johannes Gezelius  
nuoremman (piispana 1690–1718) kulttuurivaikutusta aikana, jolloin  
varhaisvalistus enteili länsimaisen ajattelun suuria muutoksia. Teos  
tarjoaa nyt ensimmäisen kerran eritellyn kuvan Gezeliuksen  
opintomatkasta Englantiin ja Saksaan (1670–1674) ja siitä, millaisia  
virikkeitä tulevalla piispalla oli tuomisinaan.

Teos sisältää myös osaksi uudenlaisen tulkinnan pietismin  
varhaishistoriasta ja Gezeliuksen osuudesta siinä. Samalla tavalla  
Laasonen hahmottaa uudestaan Gezeliuksen asenteen kartesiolaisuuteen.



Piia Latvala: Valoa itään? Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967–1973.  
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 209. Diss. Helsinki:  
Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 373 s. ISBN:  
978-952-5031-51-5. ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Teoksessa lähestytään idäntyötä ja sen aiheuttamia reaktioita niin  
ajan yhteiskunnallisesta, poliittisesta kuin kirkollisestakin  
taustasta käsin Suomen kirkon idänsuhteet nousevat kerta toisensa  
jälkeen esille keskusteltaessa kirkon sotien jälkeisestä historiasta.  
Siinä missä Suomen kirkko valitsi diplomaattisen linjan  
idänsuhteissaan, nousi 1960-luvun kristillisen opiskelijaliikehdinnän  
piiristä niitä, jotka kritisoivat äänekkäästi Neuvostoliittoa ja  
salakuljettivat Raamattuja rautaesiripun taakse. Kuusikymmenluvun  
lopulla Kansanlähetys otti idäntyön toimintaohjelmaansa ja ryhtyi  
organisoimaan sitä järjestelmällisesti. Piia Latvala on perehtynyt  
tutkimuksessaan tähän idäntyönä tunnettuun kylmän sodan oheisilmiöön.



Kaija Santti: Sanankuulijasta sananjulistajaksi. Naisten asema  
Inkerin luterilaisissa maalaisseurakunnissa 1917–1939. Suomen  
kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 207. Diss. Helsinki: Suomen  
kirkkohistoriallinen seura, 2008. 244 s. ISBN: 978-952-5031-48-5.  
ISSN 0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Tutkimus tarkentaa kuvaa Inkerin kirkosta sekä naisten asemasta  
maaseudun suomenkielisissä kyläyhteisöissä Leningradin  
miljoonakaupungin kupeessa. Inkerin luterilaisen kirkon traditio ja  
seurakuntaelämä säilyivät neuvostoyhteiskunnassa pääasiassa  
karismaattisten naisten varassa. Heistä tunnetuimpia olivat serkukset  
Maria Kajava ja Katri Kukkonen. Tutkimuksessa selvitetään näiden  
naisten taustaa ja elämänhistoriaa vallankumousvuodesta 1917 toiseen  
maailmansotaan saakka. Tekijä kuvaa naisten aseman vahvistumista  
Inkerin luterilaisessa kirkossa maalaisseurakuntien näkökulmasta.  
Perinteisesti kodin ja perheen parissa pysytelleet naiset nousivat  
seurakuntien vastuunkantajiksi neuvostoyhteiskunnassa tapahtuneiden  
radikaalien muutosten keskellä. Vain siten luterilainen kirkko  
saattoi pysyä osana inkeriläistä identiteettiä.



Kirsi Eskelinen: Jacopo Bassano freskomaalarina. Cartiglianon ja  
Enegon kirkkojen freskot: konteksti, rekonstruktio ja tulkinta.  
Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 206. Diss. Helsinki:  
Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 332 s. ISBN:  
978-952-5031-46-1. ISSN 0356-0759. Hinta: 33 euroa.

Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat Jacopo Bassanon kahteen  
Veneton alueen maaseutukirkkoon maalaamat freskosarjat. Freskot  
ajoittuvat hänen myöhäistuotantoonsa ja liitetään tutkimuksessa  
katolisen kirkon Trenton konsiilin (1545–1563) aikaansaamaan uuteen  
kirkkopoliittiseen tilanteeseen. Konsiilin päätökset ja päätelmät  
niiden seurauksista luovat historiallisen kontekstin, joka toimii  
lähtökohtana tekijän freskojen kuvaohjelmista esittämille  
rekonstruktioille ja tulkinnoille. Tutkimus kertoo uusien lähteiden  
ja tulkintojen kautta Veneton maaseudulla 1500-luvulla toimineen  
taiteilijan suvusta ja perheestä, elämästä ja toiminnasta,  
tilaajakunnasta ja työhuonejärjestelyistä.



Kaarlo Arffman: Auttamisen vallankumous. Luterilaisuuden yritys  
ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Historiallisia tutkimuksia  
236 & Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 205. Suomalaisen  
Kirjallisuuden Seura & Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 343  
s. ISBN 978-952-5031-45-4, ISSN 0356-0759 (SKHS). Hinta 26 euroa.  
Suomen kirkkohistoriallisen seuran myynti Tiedekirjan (Kirkkokatu 6,  
00170 Helsinki, tiedekirja(a)tsv.fi) kautta. Teos Tiedekirjassa.

Kaarlo Arffman osoittaa tutkimuksessaan, että köyhäinhoidon reformi  
oli keskeinen osa Martin Lutherin aloittamaa kirkollista  
vallankumousta. Luther ja hänen kannattajansa uskoivat sanomansa  
ratkaisevan myös köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Tämä edisti  
luterilaisuuden leviämistä. Lopulta ongelmat jäivät kuitenkin  
ratkaisematta. Se taas vaikutti luterilaisuuden jähmettymiseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan koko luterilaista Eurooppaa. Se osoittaa,  
että perinteinen kuva reformaatiosta ja sen leviämisestä on ollut  
liian kapea. Tutkimus avaa uudenlaisen näkökulman myös luterilaiseen  
vanhurskauttamisoppiin. Lisäksi se tarjoaa välttämättömän lähtökohdan  
kaikille, jotka miettivät, missä määrin luterilainen reformaatio on  
vaikuttanut nykyiseen pohjoismaiseen hyvinvoinnin malliin.



Anuleena Kimanen: Herätys kylässä ja tuvissa. Rääkkylän Oravisalon  
kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla. Suomen  
kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 204. Diss. Helsinki: Suomen  
kirkkohistoriallinen seura, 2007. 287 s. ISBN 978.952-5031-44-7. ISSN  
0356-0759. Hinta: 25 euroa.

Suomalaisia herätysliikkeitä on totuttu tarkastelemaan laajoina  
kokonaisuuksina ja osana yhteiskunnan muutosta. Pysyykö kuva  
samanlaisena, jos tutkitaan herätystä pienessä paikallisessa yhteisössä?

Anuleena Kimanen nostaa väitöskirjassaan esiin joukon yhden kylän  
heränneitä, heidän elämänsä, luonteensa ja sosiaalisen ympäristönsä.  
Vaikka heidän elämäntilanteissaan oli yhteisiä piirteitä, millään  
yhdellä tekijällä herätystä ei voi kokonaan selittä. Herätyksen  
leviämiseen, muotoutumiseen ja lopulta hiipumiseen vaikuttivat niin  
yksilölliset tekijät kuin ihmissuhteetkin.