[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n syksyn 2009 kirjoja osa 2.
Tapio Onnela
taonnela at utu.fi
Ke Marras 7 12:56:39 EEST 2009
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen
kirjan.
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-
arvostelut/.
HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
***
Arvosteltavaksi: SKS:n syksyn 2009 kirjoja osa 2.
SKS. Kirjat tulossa syksyllä 2009
***
KATI MIKKOLA
Tulevaisuutta vastaan
Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen
Kansanrunousarkisto lähetti vastaajaverkolleen vuonna 1939 kyselyn
otsikolla Miten kansa vastaanotti uudet elämänmuodot? Vastauksia
saatiin 84 ihmiseltä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa arvioidaan
yhtäältä teemakyselyn luonnetta kansankunnan rakentamisen
ideologisena välineenä ja toisaalta sen lähdearvoa 1800-luvun lopun
ja 1900-luvun alun historiallisen todellisuuden kuvaajana. Lukemalla
uudistusmyönteisten kansantiedon kerääjien tekstejä ”vastavirtaan”
tutkimuksessa avataan modernisaatioprosessin jännitteitä uutuuksia
vastustaneiden näkökulmasta. Teos tarjoaa jäsenneltyä tietoa siitä,
millaisilla perusteluilla ja keinoilla maaseudun ihmiset vastustivat
sivistysideologisia ja teknologisia uutuuksia, kuten maallisia
kirjoja, kansakouluja ja uusia maatalouskoneita. Tutkimuksessa
valokeilaan nostetaan modernin voittokulussa statisteiksi jääneet
uutuuksien vastustajat ja Kansanrunousarkiston kyselyihin vastanneet
kansankerääjät, jotka osoittautuvat näkemyksellisiksi toimijoiksi
tieteellisen tiedon tuottamisprosessissa.
***
KARI TERäS
Yritys ja yhteiskunta
Heikki Huhtamäen luottamusverkostot ja sidosryhmäsuhteet
Vuorineuvos Heikki Huhtamäki (1900–1970) ja hänen perustamansa
elintarviketeollisuuden yhtymä tarjoaa hyvän mahdollisuuden perehtyä
yrityksen yhteiskuntasuhteiden ja erilaisten sidosryhmien
merkitykseen liiketoiminnassa. Huhtamäki oli ”yhteiskunnallinen
yrittäjä”, jolle yhteiskuntasuhde oli laajempi käsite kuin suhde
markkinoihin. Hänen yrittäjäkuvaansa kuuluivat monipuoliset
sosiaaliset verkostot yhteiskunnan eri aloille. Teos pyrkii avaamaan
uuden näkökulman ennen muuta sota- ja säännöstelytalouden toiminta-
ja ajatusmuotoihin yritystoiminnan näkökulmasta ja ottaa näin osaa
ajankohtaiseen keskusteluun yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.
Luottamusverkostoja ja sidosryhmiä tarkastelemalla teos piirtää
dynaamisen ja toimijakeskeisen kuvan yrityksen ja yhteiskunnan
suhteista. Huhtamäen taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen
verkostojen analyysin kautta hahmotetaan kuvaa suomalaisen
yhteiskunnan muutoksesta 1900-luvulla.
***
Maa, seutu, kulmakunta
Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen
Toimittanut Maria Lähteenmäki
Millaista on uusi aluehistoriallinen tutkimus, miten se suhteutuu
perinteiseen paikallishistorialliseen lähestymis- tapaan ja
lähitieteisiin? Kokoelmassa avataan yksitoista tuoretta näkökulmaa
ajankohtaisiin alueellisuutta ja paikallisuutta koskeviin
kysymyksiin. Pääpaino on historioitsijoiden tavassa nähdä ja arvioida
paikkoja, alueita ja seutuja, mutta mukana on myös maantieteilijän,
kansatieteilijän ja geopoliitikon puheenvuorot. Problematiikkaa
avataan pohtimalla aluetutkimuksen käsitteitä, tutkimuksellisia
konteksteja ja historiallisia juuria sekä esittelemällä
tapaustutkimuksia kaupunki- ja maaseutuyhteisöistä. Teos on suunnattu
oppikirjaksi yliopistoille ja muille oppilaitoksille sekä kaikille
paikallishistorian tutkimuksesta kiinnostuneille.
***
JOUNI YRJäNä, TEEMU KESKISARJA
Alexander Järnefelt
Kenraali ja suomalaisuustaistelija
Alexander Järnefelt oli ansioitunut topografikenraali, senaattori ja
omiensa arvostama suomalaisuustaistelija. Jälkimaailma muistaa hänet
tunnetun kulttuuriperheen isänä.
Tässä elämäkertateoksessa Alexander Järnefeltin elämää seurataan
lapsuudesta, Haminan kadettikoulusta ja Pietarin sotilasakatemioista
alkaen. Hänen sotilasuransa jatkui Pulkovan tähtitieteellisessä
observatoriossa, Suomen astronomisgeodeettisten mittausten ja
sotilastopografisten kartoitustöiden johtajana Viipurissa ja
Helsingissä sekä vastaavissa tehtävissä Turkin sodan aikaisessa
Bulgariassa.
Järnefelt edusti Helsingin ja koko Suomen suomikiihkoisessa
liikkeessä upseerikuntaa pitkään yksinään. Mistä hänen vahva
vakaumuksensa versoi? Ja mikä oli hänen suhteidensa merkitys, kun
fennomaanit lopulta kelpuutettiin hallituspuolueeksi?
Monipuoliseen lähdemateriaaliin perustuva tutkimus syventyy
seikkaperäisesti Järnefeltin työhön Kuopion ja Vaasan läänien
kuvernöörinä. Kirja tuo esille elävästi myös kulttuuria laaja-
alaisesti suosineen Järnefeltin perhe-elämää ja sen ristiriitoja,
jotka kärjistyivät – eivätkä sattumalta – perheenpään
yhteiskunnallisen uran huipentuessa.
***
Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä
1889-1914
Toimittanut Marko Toppi
Taidemaalari Eero Järnefelt (1863–1937) ja Suomalaisen teatterin
näyttelijätär Saimi Swan (1867–1944) avioituivat kesällä 1890.
Järnefeltit muuttivat 1901 Suvirantaan, jossa elämä osana Tuusulan
taitelijayhteisöä oli enemmän arkista työntekoa kuin juhlaa.
Aviopuolisoiden kirjeet ja päiväkirjamerkinnät tuovat esille
tarkkanäköisiä havaintoja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen
kulttuurielämästä, politiikasta ja yhteiskunnan vaikuttajista.
Kirjoituksissa taiteilija peilaa omaa identiteettiään ja vaimo
valintojaan työn ja perheen välillä. Viiden lapsen äitinä Saimin
pohdinnat lastenkasvatuksesta eivät ole menettäneet
ajankohtaisuuttaan. Eero ja Saimi Järnefeltin kuvaukset Suomesta ja
ulkomailta ovat mukaansatempaavaa luettavaa ja loistavaa ajankuvaa.
***
Hopes and Fears for the Future in Early Modern Sweden 1500-1850
Edited by Petri Karonen
In Hopes and Fears for the Future in Early Modern Sweden, fifteen
scholars present their views on different aspects of Swedish-Finnish
society during the years 1500-1800. The book focuses on the
remarkable events and processes taking place in the Swedish realm
during this era. Behind each event was a web of individual hopes and
fears which motivated people’s actions. The universal theme of hopes
and fears has occupied persons of all eras, and the present volume
will interest scholars and students in cultural history, early modern
studies, history of mentalities and political culture
Sääty-yhteiskunnassa ihmisten odotettiin pysyvän säädyssään koko
elämänsä ajan. Ihmisillä oli kuitenkin unelmia ja toiveita; monet
tavoittelivat parempaa tulevaisuutta. Tähän tarvittiin hyvän onnen
lisäksi suunnittelua ja monenlaisia taktiikoita. Myös epäonnistuminen
oli mahdollista, mikä saattoi aiheuttaa epätoivoa ja pelkoa.
Tällaisten toiminta- tapojen ja tunteiden tutkimus on aiemmin jäänyt
vähälle huomiolle historiantutkimuksessa. Teoksessa viisitoista
tutkijaa tarkastelee ruotsalais-suoma- laista yhteiskuntaa toiveiden
ja pelkojen kautta. Kirjassa teemaa käsitellään muun muassa
varhaismodernien aikojen kulttuurihistorian, mentaliteettien
historian sekä poliittisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista.
***
Kahden puolen Pohjanlahtea III
Ruotsin ja Suomen taloudet ja taloussuhteet 1900-luvulla
toimittaneet: Juhana Aunesluoma, Susanna Fellman
Teos käsittelee Suomen ja Ruotsin talouskehitystä 1900-luvun aikana
useasta eri näkökulmasta, laajan suomalais-ruotsalaisen
asiantuntijajoukon voimin. Vuosisadan mittainen käsittelyperspektiivi
tuo ilmi minkälaisten vaiheiden kautta Suomi ja suomalaiset
vähitellen saavuttivat vauraamman länsinaapurinsa taloudellisilla
mittareilla mitattuna, kuinka maat kamppailivat vuosisadan syvissä
talouskriiseissä ja luovivat kauppa- ja integraatiopoliittisten
karikoiden välissä.
Teos kertoo suomalaisen ja ruotsalaisten yritysten ankarasta
kilpailusta, mutta myös yhteistyön pitkistä, 1900-luvun alkuun
juontavista juurista. Pohjanlahden ylittävät yritysostot,
investoinnit ja kartelliyhteistyö oli vuosisadan alun arkipäivää
siinä missä suuret pankki- ja metsäteollisuusfuusiot leimasivat sen
oppua. Teoksessa vertaillaan myös maiden kokemuksia ja selviytymistä
1990-luvun suuresta lamasta ja arvioidaan talouskriisien vakavuutta
aiempiin lamakausiin nähden.
***
Kantele
Toimittanut Risto BlomsterKirjoittaneet Pekka Jalkanen, Heikki
Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen.
Mikä on kantele? Miksi meillä on kantele? Mitä kanteleella soitetaan?
Miten kanteleella menee tällä hetkellä? Ensimmäinen laaja tietokirja
kanteleesta laskee myyttisen kansallissoittimen jalustaltaan.
Kanteletta tarkastellaan monipuolisesti niin esineenä kuin ilmiönä –
samoin kuin ihmisiä ja aatteita sen ympärillä. Teoksessa kuvataan
kanteleella soitettua ja kanteletta ympäröinyttä musiikkia eri
aikakausina. Kantelemusiikin estetiikan jatkuvuutta ja muutosta
tarkastellaan pienkanteleista säätyläismusiikkiin ja nykytaide- ja
populaarimusiikin uusimpiin virtauksiin saakka. Kanteleen kertomus
savutuvista porvarishuoneiden ja kansallisten mielikuvien kautta
sähköistetyksi moderniksi soittimeksi piirtyy myös kuvallisena
tarinana valokuvien, sanomalehtimateriaalin ja mainoksien
välityksellä. Runsaasti kuvitettu teos perustuu uusimpaan
tutkimustietoon sekä runsaaseen arkisto- ja lähdeaineistoon. Teoksen
kirjoittajat ovat Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa
Tenhunen.
***
IISA BYCKLING
Keisarinajan kulisseissa
Helsingin Venäläisen teatterin historia 1868-1918
Teos kertoo teatterihistoriassamme merkittävästä, mutta vähän
tunnetusta Helsingin Venäläisestä valtionteatterista. Se aloitti
toimintansa 1868 Arkadia-teatterissa, kunnes sille valmistui 1880
Bulevardille oma toimitalo, Aleksanterin teatteri. Teoksessa
kerrotaan teatterin organisaatiosta, rakennuksista ja ennen muuta sen
toiminnasta osana Venäjän keisarikunnan teatteriverkostoa Pietarin
vaikutuspiirissä. Siinä esitellään täällä vierailleita näytelmä-,
viihde- ja oopperaseurueita – kaikkiaan tuhatkunta henkeä – nostaen
esille monia valovoimaisia näyttelijöitä ja operettiartisteja.
Monipuolista ohjelmistoa kartoitetaan muutamien suosikkinäytelmien
kautta, joita olivat aikalaisnäytelmät, musiikkiviihde ja klassikot.
Byckling tutkii myös Helsingin venäläisen teatterin
kulttuuripoliittista merkitystä sekä sen vuorovaikutusta suomalaisen
teatterin ja yleisön kanssa. Kirja pohjautuu laajaan venäjänkieliseen
arkistomateriaaliin, lehtikirjoituksiin ja teatterihistorioihin. Teos
on ensimmäinen laajalle lukijakunnalle suunnattu, runsaasti
näyttelijöiden roolikuvilla ja esityskuvilla kuvitettu yleisteos
aiheesta.
***
Kielen piirteet ja tekstilajit
Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen
Toimittanut Vesa Heikkinen
Teos esittelee yksittäisten kielenpiirteiden ja tekstilajien suhteita
ja vaikuttamaan pyrkivän kielenkäytön kielellisiä valintoja.
Lehtimainosten, kirja-arvosteluiden, viraston ryhmäkirjeiden ja
yliopiston opetusportfolioiden avulla tarkastellaan tekstien sana- ja
lausetasoa, tekstin osia ja kokonaisrakennetta sekä tekstien tehtäviä
ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkittavia piirteitä ovat
muun muassa kielikuvat, minä-viittaukset, koloratiivikonstruktiot
sekä pakon ja mahdollisuuden ilmaisemisen keinot.
Kirja tarjoaa kiinnostavaa tietoa opiskelijoille ja tutkijoille
tekstilajien ja vaikuttavan kielenkäytön kysymyksistä. Siitä on iloa
äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille, ja se soveltuu myös
kielitietoisuuskasvatuksen ja genrepedagogiikan kehittämiseen.
***
Korkeempi kaiku
Sanan magiaa ja puheen poetiikkaa
Toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela
Puhumalla, laulamalla, kertomalla, loitsimalla ja muilla suullisilla
esityksillä vaikuttaminen on keskeistä henkisessä kansankulttuurissa.
Runollisuus on läsnä myös arkielämässä. Meihin vaikutetaan mainonnan,
populaarikulttuurin ja politiikankin poeettisin keinoin.
Kalevalaseuran vuosikirjassa eri alojen tutkijat pohtivat, miten
sanoilla tehdään asioita ja tuotetaan todellisuutta. Artikkeleissa
tarkastellaan kansanrunoja, arvoituksia, sananparsia, saarnoja ja rap-
runoutta sekä urheiluselostuksia, naisten retoriikkaa, arkipuhetta ja
juhlapuheita. Tulkinnoissa nousevat näkyviin sanoilla ja puheilla
vaikuttamisen monet keinot, taidot, merkitykset ja mahdollisuudet.
Kirjaan sisältyy myös kaksitoista eri tavoin historiallisesti
merkittävää puhetta vuosilta 1808–2008 sekä niiden retorinen
tarkastelu. Valikoimassa on mm. Fredrik Cygnaeuksen, Minna Canthin,
J. K. Paasikiven ja Tarja Halosen puheita.
***
Kotiseutuni mun
Kirjoituksia Kotiseudun ja Hiidenkiven sadalta vuodelta
Toimittaneet Pekka Laaksonen ja Lassi Saressalo
Suomalainen kulttuurilehti Hiidenkivi syntyi 1994, kun Suomen
Kotiseutuliitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten
kielten tutkimuskeskus päättivät yhdistää voimansa. Niiden
pienilevikkisistä jäsenlehdistä Kotiseudusta, Eliaksesta ja
Kielipostista rakennettiin Hiidenkivi. Tänä vuonna niistä vanhimman,
Kotiseudun, syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Riemurinnoin
kotiseutututkimuksen nuori sanansaattajatar lähetettiin aikanaan
Suomea samoamaan ja hälventämään sitä pimeyttä, joka vielä peitti
Suomen entisyyttä ja nykyisyyttä. Juhlan kunniaksi julkaistava laaja
essee- ja artikkelivalikoima kertoo, miten tässä vaateliaassa työssä
on vuosikymmenten aikana Kotiseudun ja Hiidenkiven palstoilla
onnistuttu. Mukana ovat monet kansallisten tieteitten piirissä
vaikuttaneet merkittävät tutkijat ja kirjoittajat sadan vuoden ajalta.
***
MARKO TIKKA
Kun kansa leikki kuningasta
Suomen suuri lakko 1905
Vuoden 1905 suurlakko alkoi Suomessa Venäjän sorto- toimia
vastustaneena kansanliikkeenä. Lakkoliike laajeni meillä nopeasti
vapaushuumaksi, jossa vaadittiin sanan- vapautta,
kokoontumisvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja lopulta lähes
kaikkea mahdollista hyvää kaikille. Käsitykset lakon yleisestä
merkityksestä ja saavutuksista ovat olleet alusta alkaen toisistaan
poikkeavia poliittisilla ryhmillä. Mistä taisteltiin, mitä haluttiin
saavuttaa ja mitä saavutettiin? Ketkä olivat näytelmän konnia, ketkä
sankareita, ketkä taistelivat ihanteidensa mukaan, ketkä olivat
pahaisia huligaaneja? Lakosta muodostettiin aikalaisille kolme hyvin
erilaista kokonaiskuvaa; perustuslaillinen, suomettarelainen ja
työväen lakkokuva, jotka noudattivat sitä tulkintaa, joka
poliittisille liikkeille lakosta muodostui sen jälkimainingeissa.
Marko Tikka on koonnut suurlakosta tiiviin yleisesityksen, jossa
lakkoa ja sen toimeenpanoa tarkastellaan eri näkökulmista keskittyen
erityisesti Helsingin, Tampereen ja Viipurin tapahtumiin.
***
Läpikulkuihmisiä
Neuvottelua kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun Suomessa
Päätoimittaja Kukku MelkasToimittajat ja kirjoittajatHeidi
Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Kukku Melkas, Jussi
Ojajärvi, Tutta Palin ja Lea Rojola
Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun suomalaisuuteen. Vanhan
yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia tulevasta ja
kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja sivistyksen
idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät
nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla. Teos purkaa ja
määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä sekä
nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen
vuosisadan alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui
tuolloin joukko eräänlaisia välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja
laskivat – tai jopa liikkuivat edestakaisin – sivistyneistöksi ja
kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä. Teoksessa tarkastellaan niin
sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin näkökulmia
monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä,
päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä
koostuvan aineiston kautta.
***
ANU PYLKKäNEN
Trapped in Equality
Women as Legal Persons in the Modernisation of Finnish Law
This book is the first comprehensive account of developments in legal
equality in Finland from the late 19th through the early 21st
century. The book demonstrates that equality is never a status or a
state of affairs that either exists or does not exist. It is rather a
continuous and controversial process of creating meanings that are
bound to time and place. By exploring legal discourses, the book
shows how in Finnish legal history, the formal and symmetrical
understanding of equality has been dominant. However, this
understanding has been informed by utilitarian arguments rather than
the true protection of women as individuals. The assimilation of
women into the male model of equality has been the powerful thread of
equality policies and the law, but the gendered understandings of
legal personality have imbued the formal and neutral law. The book
will be of interest to legal historians, historians, and feminist
scholars of law and social sciences.
Ensimmäinen kattava analyysi oikeudellisen tasa-arvon kehityksestä
Suomessa 1800-luvun lopulta 2000-luvulle osoittaa, että tasa-arvo on
aina jatkuva ja usein kiistanalainen merkitysten luomisen prosessi,
joka on sidoksissa aikaan ja paikkaan. Muodollinen ja symmetrinen
tasa-arvokäsite on ollut vallitseva suuntaus Suomessa, mutta sen
taustalta löytyy kuitenkin utilitaristisia tavoitteita, ei niinkään
pyrkimystä suojata naisia yksilöinä. Naisten sovittautuminen
miehiseen tasa-arvon malliin on ollut suomalaisten tasa-
arvodiskurssien vahva taustajuonne, mutta siitäkin huolimatta
muodollisen ja neutraalin oikeuden oletuksena on sukupuoleen sidottu
oikeuden henkilön malli. Tämä kirja tarjoaa mielenkiintoisia
näkökulmia tasa-arvosta kiinnostuneille oikeushistorian, historian ja
naistutkimuksen harrastajille.
***
Tavoitteena tasa-arvo
Suomen Naisyhdistys 125 vuotta
Toimittanut Aura Korppi-Tommola
Suomen Naisyhdistys on ensimmäinen naisasiaa ajava järjestö Suomessa.
Yhdistyksen ohjelma oli aikanaan radikaali: se vaati naisille
poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia. Sittemmin
yhdistys on paneutunut erityisesti tasaarvon vakiinnuttamiseen,
perhe- ja työelämän haasteisiin ja maanpuolustusasiaan. Teos
esittelee pienoiselämäkerroin Naisyhdistyksen tärkeimmät
puheenjohtajat ja luo katsauksen yhdistyksen toimintaan viimeisten 40
vuoden ajalta.
***
Suomalaiset tutkimusmatkat
Toimittanut Markku Löytönen
Suomi on ollut tieteellisen tutkimusmatkailun suurvalta jo kolmen
vuosisadan ajan. Suomalaiset tiedemiehet ja naiset ovat 1700-luvulta
lähtien tehneet merkittäviä tieteellisiä tutkimusmatkoja kaikille
mantereille. Myös suomalaisten saavutukset tutkimusmatkailijoina ovat
väkilukuun suhteutettuna vertaansa vailla.
Suomalainen tutkimusmatkailu muodostaa katkeamattoman ketjun
menneisyydestä tähän päivään. Suomalaisia luonnontieteilijöitä,
sosiologeja, antropologeja ja humanistisen alan tutkijoita on ollut
ja on parhaillaankin kenttätöissä maailman eri kolkissa: Amazonasin
alueella, Afrikassa, Etelämantereella, pohjoisen arktisilla alueilla
ja lukuisissa kohteissa Aasiassa. Teknologian ja menetelmien
kehittyessä tutkimusmatkailu on laajentunut lähiavaruuteen ja koko
maailmankaikkeuteen, mutta myös kohti olevaisen pienimpiä
rakennuspalikoita, nanoja ja kvarkkeja.
Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden
laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta
historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden
vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla
maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja
kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan
keinoin.
***
MARJA TERTTU KNAPAS, MARKKU HEIKKILä, TIMO ÅVIST
Suomalaiset pappilat
Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa
Pappiloilla on ollut Suomen kulttuurihistoriassa laaja ja
monivaikutteinen merkitys. Pappila on vaikuttanut rakennustapansa
ohella monella tavalla esikuvallisesti ympäristöönsä. Papiston rooli
maaseudun elinolojen parantajana ja sivistystason kohottajana on
ollut luomassa hyvinvoinnin edellytyksiä. Puutarhanhoidon ja
hyötykasvien viljelyn kautta ovat myös uudet keittiökasvit, peruna ja
vihannekset levittäytyneet talonpoikaisiin ruokatalouksiin. Pappilat
ovat olleet myös hengellisen ja henkisen elämän keskuksia, joiden
vaikutus on ulottunut vanhojen pappissukujen keskinäisten
sukulaissuhteiden välityksellä paikallisyhteisöä paljon laajemmalle.
Suomalaiset pappilat esittelee henkilö- ja rakennushistoriallisesti
mielenkiintoisia pappiloita ja niiden elämänpiiriä eri puolilla
Suomea 1700-luvulta 1970-luvulle asti. Pappiloiden laaja maatalous,
taloudenpito, puutarhat ja ruokatalous kuuluvat oleellisesti tähän
kokonaisuuteen. Teoksessa on runsas, osin aiemmin julkaisematon
kuvitus, jonka on koonnut Sirkku Dölle.
***
Shaping of Identities
Essays on the non-Russian Peoples of Russia Eighteenth and Nineteenth
Centuries
Edited by Michael Branch
The authors aim to bring to a wider audience an insight into identity
formation in one of the largest multi-national countries in the
world. Twentieth-century politics have all too often obscured the
complexity of identity formation in Russia, which, arguably, has
proved detrimental to our greater understanding of identity processes
at a theoretical level. Shaping of Identities aims to bring into
sharper focus the process by which a multitude of identities began to
emerge in the Russian empire in the eighteenth and nineteenth centuries.
The book also reviews a series of case-studies of identity formation
in Russia based on religion, historical beliefs, language, local
culture, and various combinations of these factors.
Kansainvälisen tutkijakaartin artikkelit tarkastelevat identiteetin
muotoutumista Venäjällä, yhdessä maailman suurimmista
monikansallisista valtioista. Teoksessa kuvaillaan, miten
identiteettien moninaisuus alkoi näkyä jo Venäjän keisarikunnan
aikana, ja miten virallisen venäläisyyden määrittely vaikutti tsaari
Nikolai I:n aikana. Kirjoituksissa peilataan myös sitä, miten
Venäjällä on opittu elämään eri kansallisuuksien, uskonnollisten
käsitysten sekä venäläisyyden ja ei-venäläisyyden käsitteiden
kanssa.Teoksen pääosan muodostavat tapaustutkimukset identiteetin
muotoutumisesta, joka pohjautuu muun muassa uskontoon ja uskomuksiin,
kieleen ja paikalliskulttuuriin.
***
KATJA SEUTU
Olla elävän sanat
Roolirunon laji Maila Pylkkösen teoksessa Arvo. Vanhaäiti puhuu runonsa
Maila Pylkkönen (1931–1986) oli keskeinen roolirunon uudistaja
suomalaisessa runoudessa. Ensimmäinen väitöskirja Pylkkösen
runoudesta tarkastelee millaiseen poeettiseen taustaan Arvon
roolirunoilmaisu liittyy, miten roolirunon keskeiset lajipiirteet
toteutuvat teoksessa ja mikä merkitys roolirunoksi luennalla on
teoksen kokonaisuudessa. Tutkimus nostaa viktoriaanisen draamallisen
monologin tradition ja kirjailijaryhmä Kiilan runouden teoksen
tärkeiksi lajitaustoiksi. Kirjoittaja hyödyntää puhutun kielen
tutkimuksen näkökulmia ja käsitteitä, joiden avulla hän valottaa
Arvon puheenomaisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta.
***