[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kannattaako fraasirikos?

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Aija Laurila  FM, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Heikura, Pasi: Aristoteleen kantapää. Fraasirikos ei kannata. Otava,
2009. 222 sivua.


Kannattaako fraasirikos? 
---------------------------------------------------------

Aristoteleen kantapää on alunperin samanniminen radio-ohjelma.
Teoksessa käydään läpi humoristisella tavalla suomen kielen käyttöä
eri tilanteissa. Kirjassa myös analysoidaan asiantuntijoiden kanssa
suomen kieltä ja sen väärinkäytöksiä.


Onko tieteellisen tekstin kääntäminen kansankielelle todellakin niin
vaikeaa? Pasi Heikura on lähtenyt ainakin yrittämään tätä
mahdottomalta tuntuvaa tehtävää ja pyrkinyt samalla saamaan lukijan
kiinnostumaan suomen kielestä huumorin varjolla. Heikuran teoksessa
Aristoteleen kantapää yhdistellään populaarikulttuurin ja
korkeakulttuurin kieltä ja ilmiöitä mielenkiintoisella tavalla, mutta
jäävätkö ne sittenkin liian kauaksi toisistaan?

Kirjan huumori vetoaa, mutta samalla lukijalta vaaditaan laajahkoa
yleissivistystä, jotta kaikki hienot yksityiskohdat aukeaisivat
kokonaisuudessaan. Voihan kirja pakottaa lukijan tietokirjojen pariin
etsimään selityksiä tai googlettamaan ja täydentämään näin koloja
sivistyksessään. Voisiko tämän ihanteellisempaa tilannetta toivoa?

Aristoteleen kantapää pohjautuu samannimiseen radio-ohjelmaan. Kirja
onkin tälle ajalle tyypillinen adaptaatio. On vain muistettava, että
sisältöjen siirtäminen välineestä toiseen vaatii laadukasta otetta,
jotta sisällöt toimisivat toisessakin mediassa. Teosta lukiessa herää
kysymys mistä näkökulmasta kirjaa on lähdetty toimittamaan. Onko
pyritty luomaan uusi teos vai haluttu olla uskollisia alkuperäiselle
medialle? Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu lukijalle ilmeisimmältä.

Aluksi kielessä havaittavissa oleva radiomaisuus tuo kirjaan
pirteyttä ja on osa humoristisuutta. Lukija voi lähes kuulla Pasi
Heikuran äänen ja kielen painotukset, mutta se ei toimi kovin
pitkälle. Tämä liiaksi radiossa kiinni oleva teksti alkaa muutaman
luvun jälkeen häiritsemään ja vie lukijan keskittymisen pois
sisällöstä.  

Olisiko teosta voitu toimittaa pidemmälle ja tehdä siitä vielä
enemmän omanlaisensa, itsenäinen teos? Ei kuitenkaan voida kiistää
sitä, kuinka kiinnostavalla tavalla Heikura lähestyy kieltä ja tuo
siitä esiin maukkaita yksityiskohtia. Voisiko teos toimia
alkusysäyksenä ja rikastuttaa tämän päivän ihmisen suomen kieltä ja
tuoda esiin kielen merkityksiä ja monipuolisuutta? Kestopuheenaihehan
on, että kielemme on köyhtymässä tänä tekstarien, chattien ja Facebook
-statuspäivityksien aikakaudella. Tämä viihdepala kielen
monipuolisuudesta käy loistavasti vastarinnaksi taistoon, jossa
pyrimme estämään kielemme köyhtymisen.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/