[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Norjalainen intiaanien mailla

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pekka Stenlund  Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa - Karun
kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Pelshandleren -
Mitt liv blant Nord-Kanadas Indianere 1925-28). Kääntänyt Tolvanen,
Marja-Liisa. Minerva Kustannus Oy, 2009. 148 sivua.


Norjalainen intiaanien mailla
---------------------------------------------------------

Kaukokaipuu on vienyt ihmisiä maailman eri kolkkiin läpi historian.
Vieraiden maiden kutsuun vastasi myös norjalainen Einar Odd
Mortensen, joka toimi Kanadassa turkiskauppiaana 1920-luvun
jälkipuoliskolla. Hänen kokemuksiinsa perustuva muistelmateos
Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa kertoo, minkälaista elämä oli
erämaan karuissa oloissa.

 


Mortensen saapui Kanadaan vuonna 1925 aikomuksenaan aloittaa työ
norjalaisessa H. C. Hyer's Heirs -nimisessä turkiskauppakonsernissa.
Hän päätyi lopulta turkiskauppiaaksi pienempään yritykseen, jolla oli
kauppa-asema cree-intiaanien reservaatissa paikassa nimeltä Pine
Bluff. Muistelmien alkupuoli kuvaakin Mortensenin saapumista
Kanadaan, matkaa kauppa-asemalle ja siellä vietettyä ensimmäistä
vuotta.

Keskivaiheilla kuvauksen kohteina ovat creet eli ihmiset, joiden
kanssa Mortensen oli päivittäin tekemisissä. Ennen Kanadaan
saapumista hänen käsityksensä intiaaneista perustui
kaunokirjallisuuteen - kuten James Fenimore Cooperin teoksiin - ja
lapsena luettuihin villin lännen vihkosiin. Todellisuus osoittautui
toisenlaiseksi, sillä köyhyydessä elävät creet olivat kaukana
Mortensenin mielessä syntyneestä kuvasta. Hän toteaakin osuvasti:
'Ehkä tulin Amerikan mantereelle 100 vuotta liian myöhään, jotta
näkemäni todellisuus olisi vastannut sitä maalauksellista ja
verenhimoista kuvaa, jonka useimmat meistä ovat intiaaneista
mielessään luoneet.' (s. 73)

Muistelmien loppuosassa Mortensen keskittyy kuvaamaan metsästys-,
kalastus- ja kaupankäyntimatkoja, jotka ovat pienimuotoisia
seikkailuja. Erämaassa matkalaisen haasteina ovat koskenlaskut
kanootilla, suoalueilla odottavat verenhimoiset hyttysparvet ja
koiravaljakolla ajaessa luihin ja ytimiin käyvä kylmyys.

Kirjassaan Mortensen kuvaa yksityiskohtaisen tarkasti niitä
tapahtumia ja havaintoja, jotka ovat jääneet hänelle epäilemättä
parhaiten mieleen. Hänestä välittyy kuva osallistuvana tarkkailijana,
ja hän havainnoi kaikkea ympärillään olevaa ja tapahtuvaa. Lukijalle
käy selväksi, kuinka vaikeaa eläminen ja paikasta toiseen liikkuminen
erämaassa on, mutta samalla Mortensen keskittyy kertomaan sekä
luonnosta ja eläimistä että intiaaneista ja näiden elämäntavoista.
Hänen havaintojaan sävyttää huumori, ja useaan otteeseen hän nostaa
esille asioiden huvittavan puolen. Esimerkiksi eräänä jouluna
kauppa-asemalla vierailleen kanadantanskalaisen turkismetsästäjän
henkilökohtaisesta hygieniasta Mortensen huomauttaa: 'Useimmat
pitävät minimitavoitteena, että ainakin pääsiäiseksi ja jouluksi
peseydytään kunnolla. Joulupesun Dane jättää väliin enkä usko, että
hän pääsiäisenäkään harjoittaa mitenkään ylenmääräistä puhtautta.'
(s. 69)

Muistelmat muodostavat ikkunan menneeseen aikakauteen, mutta
toisaalta ne ovat kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta kuvaus
cree-intiaanien edustamasta toiseudesta norjalaiselle
turkiskauppiaalle. Intiaaneista kertoessaan Mortensen vertaa heitä
lähes aina valkoiseen mieheen pohtien samalla kahden eri rodun
välisiä eroja. Vaikka rivien välistä käy selväksi, että hän pitää
omaa rotuaan edistyneempänä ja älykkäämpänä, ei hän voi olla
ihailematta intiaanien kyvykkyyttä tehdä joitakin valkoisten kannalta
lähes mahdottomaksi osoittautuvia asioita.

Mortensen kuvaa mukaansatempaavalla tavalla Kanadassa viettämiään
vuosia, joten lukijan kannalta on ikävää, että kirja päättyy kesken
kaiken. Kirjan esipuheessa ja jälkikirjoituksissa kirjoitustyön
epäillään jääneen keskeneräiseksi, koska Helge Ingstad julkaisi
vuonna 1931 samasta aiheesta kirjan Turkismetsästäjän elämää, jolloin
Mortensenin motivaatio kirjoittamiseen katosi. Muistelmien
keskeneräisyys ei kuitenkaan heikennä kirjan arvoa kuvauksena
menneestä ajasta.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/