[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n kevään ja syksyn 2009 kirjoja osa 2.

Tapio Onnela taonnela at utu.fi
Ke Maalis 18 20:04:54 EET 2009


Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

*****
SKS kevät ja alkusyksy 2009

Armas Järnefelt
Kahden maan mestari
Toimittanut Hannu Salmi

Säveltäjä ja kapellimestari Armas Järnefelt (1869–1958) tunnettiin  
kahden maan kansalaisena. Hän varttui 1800-luvun lopun  
fennomaanisessa ympäristössä, mutta teki pitkän uran Tukholmassa,  
Ruotsin kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina.

Teoksessa hahmottuu ensimmäistä kertaa kokonaiskuva Armas Järnefeltin  
elämän kohokohdista ja ristiriidoista, loistavasta  
kapellimestariurasta ja monipuolisesta sävellystuotannosta. Kirja  
seuraa lahjakkaan muusikon vaiheita Järnefeltien kulttuurikodissa  
vietetystä lapsuudesta opintoihin Berliinissä ja Pariisissa sekä  
kapellimestarivuosiin Tukholmassa ja Helsingissä.  
Orkesterinjohtamisen rinnalla Järnefelt sävelsi ahkerasti: hänen  
tuotantonsa käsitti niin orkesteriteoksia ja kantaatteja kuin  
yksinlauluja ja kuorosävellyksiäkin.

Musiikkielämän vaikuttajien ja tutkijoiden kirjoittama teos perustuu  
laajaan lähdeaineistoon ja sisältää runsaasti aiemmin  
julkaisemattomia valokuvia.

*****
Bernhard Crusell
Keski-Euroopan matkapäiväkirjat 1803-1822
Toimittanut Janne Koskinen

Uudessakaupungissa vuonna 1775 syntyneen Bernhard Crusellin ura  
klarinetistina ja säveltäjänä on tärkeä luku Suomen ja Ruotsin  
musiikinhistoriaa. Muutettuaan Tukholmaan Crusell kohosi nopeasti  
merkittävään asemaan Ruotsin valtakunnan kulttuurielämässä ja sävelsi  
teoksia, jotka edelleen kuuluvat konserttimusiikin vakio-ohjelmistoon.
Bernhard Crusell teki matkoja Keski-Eurooppaan parantaakseen  
ammattitaitoaan ja solmiakseen kansainvälisiä yhteyksiä. Matkoillaan  
hän kirjoitti päivä kirjoja, jotka avaavat monipuolisen näkymän 1800- 
luvun alun kulttuurihistoriaan. Päiväkirjamerkinnät kertovat mm. 13- 
vuotiaan ihmelapsen Felix Mendelssohnin esiintymisestä Berliinissä ja  
tapaamisesta Carl Maria von Weberin kanssa. Pariisissa Crusell näkee  
Napoleonin ratsastavan valkoisella hevosella ja äkseeraavan  
joukkojaan sekä tutustuu vastaperustettuun Pariisin konservatorioon.  
Vuoden 1822 matkan Karlsbadiin hän tekee seurassaan Jacob Berzelius,  
yksi kaikkien aikojen huomattavimmista kemisteistä. Matkapäiväkirjat  
vuosilta 1803, 1811 ja 1822 ilmestyvät nyt suomennettuna ja  
kommentoituna laitoksena.
*****
JOUKO NURMIAINEN
Edistys ja yhteinen hyvä vapaudenajan ruotsalaisessa poliittisessa  
kielessä
Kenen hyvää oli yhteinen hyvä vapaudenajan (1719-1772) Ruotsissa?  
Miten yksityisen ja yleisen edun suhde muuttui? Oliko yhteiskunta  
aikalaisten mielestä edistymässä kohti parempaa? Teoksessa vastauksia  
haetaan analysoimalla ruotsalaisia lakitekstejä, valtiollisia  
juhlapuheita, historiankirjoitusta, taloudellista ajattelua ja  
valtiopäiväkeskusteluja. Myös Ruotsin poliittista kulttuuria  
käsittelevä aate- ja käsitehistoriallinen tutkimus tähtää näin  
laajempaan ymmärrykseen siitä, miten uusi yksilökeskeisyys haastoi  
perinteisen yhteisöllisyyden Euroopan pohjoisessa periferiassa.
Kirjan esimerkit kattavat keskusteluja niin säätyjen erioikeuksista,  
kuningashuoneen asemasta, puolueriidoista, painovapaudesta kuin  
Suomen asemastakin. Tutkimus tarkastelee ennen kaikkea tutkitun  
aikakauden omia käsityksiä siitä, miksi valtakunta ja sen hallinto  
olivat olemassa, keiden etuja ne ajoivat ja keiden edistykseen ne  
tähtäsivät.

*****
LIISA BYCKLING
Helsingin venäläinen teatteri 1868-1918
Teos kertoo teatterihistoriassamme merkittävästä, mutta vähän  
tunnetusta Helsingin Venäläisestä valtionteatterista. Se aloitti  
toimintansa 1868 Arkadia-teatterissa, kunnes sille valmistui 1880  
Bulevardille oma toimitalo, Aleksanterin teatteri. Teoksessa  
kerrotaan teatterin organisaatiosta, rakennuksista ja ennen muuta sen  
toiminnasta osana Venäjän keisarikunnan teatteriverkostoa Pietarin  
vaikutuspiirissä. Siinä esitellään täällä vierailleita näytelmä-,  
viihde- ja oopperaseurueita – kaikkiaan tuhatkunta henkeä – nostaen  
esille monia valovoimaisia näyttelijöitä ja operettiartisteja.  
Monipuolista ohjelmistoa kartoitetaan muutamien suosikkinäytelmien  
kautta, joita olivat aikalaisnäytelmät, musiikkiviihde ja klassikot.  
Byckling tutkii myös Helsingin venäläisen teatterin  
kulttuuripoliittista merkitystä sekä sen vuorovaikutusta suomalaisen  
teatterin ja yleisön kanssa.

Kirja pohjautuu laajaan venäjänkieliseen arkistomateriaaliin,  
lehtikirjoituksiin ja teatterihistorioihin. Teos on ensimmäinen  
laajalle lukijakunnalle suunnattu, runsaasti näyttelijöiden  
roolikuvilla ja esityskuvilla kuvitettu yleisteos aiheesta.

*****
Homes in transformation
Dwelling, moving, belonging
Toimittaneet Hanna Johansson ja Kirsi Saarikangas

Koti on yhtä aikaa sekä paikkaan sidottu maailman hahmottamisen  
lähtökohta että tilallisesti avoin ja muuttuva rakenne, jossa  
asukkaat, ympäröivä kulttuuri, menneisyys ja nykyisyys kohtaavat. Sen  
tilassa yksityinen ja julkinen, henkilökohtainen ja yhteisesti jaettu  
risteävät. Kirjassa kotia tarkastellaan sekä paikantuneena että  
liikkuvana ja rajoiltaan huokoisena ilmiönä. Kirjoittajat tarttuvat  
kysymyksiin kodista, asumisesta ja kuulumisesta tuoreesti lähestyen  
kotia, sen sukupuolittuneita, seksuaalisia, ruumiillisia,  
emotionaalisia ja materiaalisia merkityksiä historiallisena,  
kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä.

Kirjoittajat edustavat alansa kotimaista ja kansainvälistä kärkeä.  
Artikkeleissaan he kysyvät, kenen paikaksi koti on määrittynyt? He  
haastavat vakiintuneen käsityksen kodista kiinteänä turvapaikkana  
osoittaen ajatuksen historiallisuuden ja korostavat kotien  
merkityksien avoimuutta. Koti ja sen merkitykset muotoutuvat  
liikkumisessa, sosiaalisissa suhteissa, arjen rutiineissa ja  
toistuvissa teoissa. Tarkastelu painottuu 1900-luvun  
jälkipuoliskolle, modernin, ydinperheen tilaksi määritellyn kodin  
historiallisia juuria unohtamatta.

*****
Keskiajan avain
Toimittaneet Marko Lamberg, Anu Lahtinen & Susanna Niiranen
Keskiajantutkimuksen käsikirja johdattelee lukijansa tutkijan  
todellisuuteen, lähteiden moninaisuuteen ja keskiajan eurooppalaisen  
kulttuurin tutkimusnäkymiin. Kahdenkymmenenviiden suomalaisen  
asiantuntijan perusteellinen kokonaisesitys, joka tuo esiin  
keskiajantutkimuksen monimuotoisuuden ja monitieteisyyden:  
esiteltävät aihepiirit kattavat lukuisia kirjallisen, aineellisen ja  
henkisen kulttuurin ilmiöitä kirjallisuudesta vaakunakuviin. Kirjassa  
on myös havainnolliset peruskieliopit useimmista Euroopassa  
keskiajalla käytetyistä valtakielistä, joiden hallinta on  
välttämätöntä alkuperäislähteiden ymmärtämiseksi. Teos toimii oivana  
yliopistollisena metodioppaana.
*****
Kielet kohtaavat
Toimittaneet Jyrki Kalliokoski ja Lari Kotilainen
Teos avaa näkymiä kielten keskinäisiin suhteisiin. Miten  
kielikontaktit, monikielisyys tai esimerkiksi koodinvaihto näkyvät ja  
vaikuttavat kielissä? Kielten kohtaamisia analysoidaan kokoelman  
artikkeleissa sosiokulttuurisissa ja historiallisissa yhteyksissä eri  
puolella maailmaa, antiikista nykyaikaan.
Artikkelien kirjoittajina on eri kielten tutkijoita, ja kokoelmassa  
tutkitaankin kieliä muinaiskreikasta ja -egyptistä Latinalaisen  
Amerikan kreolikieliin ja nykyarabiasta Balkanin kieliliiton kieliin.  
Suomen kieltä kokoelmassa tarkastellaan muun muassa yhtenä Australian  
vähemmistökielistä, kielenoppijan koodinvaihdon kannalta ja suhteessa  
naapurikieliimme viroon ja ruotsiin.

*****
SAMULI PAULAHARJU
Kolttain mailta
Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista
Samuli Paulaharju keräsi vuosina 1914–1920 kansatieteellistä  
aineistoa Venäjän lappalaisten parissa. Haastatteluista ja  
keruuretkistä syntyi kirja Kolttain mailta, joka on samalla  
ensimmäinen Paulaharjun Lappia käsittelevistä teoksista. Teos kuvaa  
koltat kiisteltynä kansana, jonka elämäntapaa jaksottavat asuinpaikan  
vaihdokset vuodenaikojen mukaan. Elävään ja havainnolliseen tyyliinsä  
Paulaharju kertoo kolttien poronhoidosta, kalastuksesta,  
rakennuksista, metsästystavoista sekä juhlista ja värikkäästä  
uskonelämästä, jossa esi-isien usko yhdistyy ortodoksisuuteen.

Kolttain mailta ilmestyi ensimmäisen kerran 1921. Uusittuun  
laitokseen on esipuheen kirjoittanut Pekka Laaksonen. Teos sisältää  
runsaan alkuperäiskuvituksen.
*****
ANI-HENRIK ANDERSSON
Lakotat
Kotkan ja biisonin kansa
Teos käsittelee Pohjois-Amerikan suurten tasankojen lakota-kansan  
vaiheita pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin käytiin ns.  
suuret intiaanisodat. Lakota-intiaanit ovat osa yleisesti siouxeina  
tunnettua kansaa, joilla ei ole ollut kirjoitettua historiaa, vaan  
heitä on tutkittu osana valkoisten ja nimenomaan amerikkalaisten  
historiaa. Tämän etnohistoriallisen tutkimuksen tekee  
poikkeukselliseksi se, että kirjoittaja on paneutunut aiheeseensa  
lakotojen näkökulmasta. Sekä intiaanien että valkoisten toiminta  
asetetaan siihen historialliseen, kulttuuriseen, poliittiseen,  
sosiaaliseen ja uskonnolliseen viitekehykseen, jota voisi luonnehtia  
sanalla "Yhdysvallat".

*****

KAARLE SULAMAA
Lotat, uskonto ja isänmaa
Teos avaa lotta-aatteen ja suomalaisen nationalismin kytköksiä  
uskontoon, erityisesti luterilaisuuteen. Tapahtumahistoriallisten  
kuvausten sijaan teoksessa keskitytään lotta-aatteen luomaan  
siveellis-uskonnolliseen mentaliteettiin, joka heijastui lottien  
käyttäytymisvaatimuksiin, pukeutumiseen ja moniin muihin, aiemmissa  
tutkimuksissa vähälle huomiolle jääneisiin kysymyksiin. Työssä  
nostetaan keskeisesti esiin erityisesti vanhemman lottasukupolven  
käsitys naisen roolista kansakunnan rakentajana sekä Jumalan  
palvelemisesta kodin ja isänmaan kautta.
*****
MARIA LäHTEENMäKI
Maailmojen rajalla
Kannaksen alueen arki ja poliittiset muutokset 1914-1944
Tutkimuksessa esitellään ja arvioidaan Kannaksen rajayhteisön arkea  
ja alueen asukkaiden poliittisia valintoja 1900-luvun alkupuolen  
kohtalokkaina vuosina. Tarkastelun keskiössä on hiekkarannoistaan ja  
pitsihuviloistaan tunnetuksi tullut Terijoen kunta, jossa tavallinen  
kansa pyrki löytämään arkiset toiminta- ja elinmahdollisuutensa  
huolimatta uhista, väkivallasta, talousongelmista ja aggressiivisen  
aitosuomalaisuuden istuttamispyrkimyksistä. Osa turvautui  
salakuljetukseen, toiset kommunismiin, jotkut häipyivät rajan taakse,  
mutta valtaosa jäi paikoilleen rakentamaan uutta, suomalaisempaa  
rajayhteisöä.
Tutkimus on kiinnostavasti sekä mikrohistoriallinen että ilmiöiden  
yleisiä kehityslinjoja etsivä. Teos osoittaa jännittävästi, kuinka  
Terijoen paikallista ja alueellista identiteettiä rakennettiin ja  
muunneltiin vastaamaan uusia poliittisia realiteetteja.

*****
Makaaberi ruumis
Mielikuvia kuolemasta ja kehosta
Toimittanut Jari Eilola
Keho, ruumis ja kuolema ovat inhimillisen kulttuurin perus  
käsitteitä. Kehon kautta tai avulla määrittelemme itsemme ja  
ympäröivän maailman. Käsitys kuolevaisuudesta on muokannut monella  
tavalla ajatteluamme ja laajasti ottaen koko inhimillistä kulttuuria.  
Teoksessa tarkastellaan näiden käsitysten muutoksia ja  
ilmenemistapoja keskiajalta 1800-luvun jälkipuoliskolle ulottuvalla  
jaksolla. Kuinka keskiajalla ymmärrettiin pyhimyksen ruumiillisuus?  
Miksi katsojat suuttuivat pyövelin epäonnistuessa? Miten lapsen  
seksuaalisuus ymmärrettiin uuden ajan alussa? Mitä varten kuolleiden  
ruumiita ja ruumiinjäseniä varasteltiin?
*****
LIISA LINDGREN
Memoria
Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri

Hautausmailla on tärkeä asema kansan identiteetin ja  
yhteenkuuluvuuden rakentamisessa. Vanhat hautausmaat ja niiden  
muistomerkit ovat myös korvaamattoman arvokkaita veistospuistoja ja  
siten arvokasta kulttuuriperintöä, jota tulee hoitaa.
Memoria esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen  
kuvanveistoa Suomen luterilaisilla hautausmailla. Se kertoo  
aikakauden romanttisesta muistojen kulttuurista, tutustuttaa  
hautamuistomerkkien tekijöihin ja tarkastelee hautaveistotaiteen  
perinteisiä aiheita ja vaikutteita. Hautamuistomerkkien aihepiirit ja  
kuvakieli elävät ajassa. Monumentaaliset muistokivet, erilaiset  
enkelihahmot ja surijat ovat oman aikansa tulkintoja surusta ja  
muistamisen kulttuurista.
Hautakuvanveisto on ollut olennainen osa kuvan veistäjien työtä. Teos  
esittelee mm. Walter Runebergin, Robert Stigellin, Ville Vallgrenin,  
Emil Wikströmin, Sigrid af Forsellesin ja Felix Nylundin luomuksia ja  
uraa hautamuistomuistomerkkien tekijöinä.
*****
Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen
Toimittaneet Samuli Hägg, Markku Lehtimäki ja Liisa Steinby
Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen tarjoaa ajankohtaisen ja  
moniäänisen valikoiman artikkeleja kertomuksesta ja sen  
tutkimuksesta. Kokoelma keskittyy kolmeen kertomuksen tutkimuksen  
nykytilan kannalta olennaiseen asiaan: klassiseen ja jälkiklassiseen  
narratologiaan, kertomuksen merkityksellistävään ja tiedolliseen  
funktioon sekä kerronnallisen käänteen jälkeiseen tilanteeseen.
Kokoelman kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa täydentävät  
artikkelit, jotka käsittelevät kertomuksen käsitettä muissa  
humanistisissa tieteissä: historiantutkimuksessa,  
elämäkertatutkimuksessa ja perinteentutkimuksessa.
Teos soveltuu yliopistolliseksi oppikirjaksi  
kirjallisuudentutkimuksessa ja muissa ihmistieteissä. Lisäksi se  
antaa uutta ajateltavaa kaikille kertomuksen rakenteista, muodoista  
ja merkityksistä kiinnostuneille.
*****
Oulu
Kirjailijan kaupunki
Toimittanut Marjut Paulaharju
Kirja vie lukijan pohjoiseen lakeuteen, avaran taivaan ja revontulten  
alle, meren ääreen, kaupunkiin missä koski on aikoinaan pauhannut  
vapaana läpi vuosisatojen. Kokoelma kertoo runouden,  
laivanvarustajien ja tervaporvarikulttuurin kaupungista sekä sen  
kuuluisista kouluista. Oulu on ollut hämmästyttävän monen  
kulttuurivaikuttajan ja kirjailijan syntymä- ja koulukaupunki, sieltä  
löytyy kirjailija jokaista kaupunginosaa kohti. Silti aika ajoin  
kysytään, onko Oulussa kulttuuria. Monet kirjailijat ovat lähteneet  
ja monet ovat palanneet, ainakin teoksissaan, ikävöimäänsä  
synnyinkaupunkiin.
Teoksen sitaatit ovat peräisin romaaneista, runoista, lauluista,  
muistelmista ja kirjeistä, myös nuortenkirjoista.

*****
MINNA LöNNQVIST, KENNETH LöNNQVIST
Porvoo
Kulttuuri- ja luonto-opas
Porvoo on ainutlaatuinen keidas kulttuurinnälkäisille ja  
luonnonystäville. Kaupungin tunnuskuvia ovat punaiset ranta-aitat,  
keskiaikainen Tuomiokirkko ja Carl Ludvig Engelin suunnittelema  
uusklassinen Empirekaupunki. Asiantuntijat esittelevät kaupungin  
historiaa ja nykyaikaa, ja he ovat laatineet erilaisia  
kaupunkikierroksia, joiden avulla lukija voi tutustua kaupunkiin ja  
sen lähiympäristöön erilaisten teemojen kautta.
Kirja esittelee Porvoon kulttuurielämän helmiä: kuvataidetta,  
kirjallisuutta ja musiikkia. Kierrokset tarjoavat elämyksiä mm.  
herkkusuille, shoppailijoille ja lapsille. Vastapainona kaupungin  
kujille Porvoonjoen suisto ja aarniometsät tarjoavat rauhallisia  
lintu- sekä luontoretkikohteita. Suomen esihistoriaan saa kosketuksen  
arkeologisten retkikohteiden avulla, ja seudun historiaan tutustutaan  
ympäristön kartanoiden esittelyssä. Hautausmaakierros luo silmäyksen  
Suomen historian merkkihenkilöiden hautapaikkoihin ja -monumentteihin.
Kirja on runsaasti kuvitettu ja se sisältää havainnollisia karttoja.

*****
HANNA FORSSELL, GUNILLA CARLANDER-REUTERFELT
Ruukin elämää
Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella
Tuusulan Kellokoskelle 1795 perustettu ruukki takoi 1800-luvulla  
rautavalmisteita usean omistajan alaisuudessa. 1896–1963 Kellokosken  
tehtaan omisti Carlanderien suku, ja se tuli tunnetuksi  
maitotonkistaan, kirveistään ja alumiinisista Kello-veneistään. Vielä  
1950-luvulla tehdas toimi patriarkaalisesti johdettuna karismaattisen  
Torsten ”Totti” Carlanderin alaisuudessa. Yhteisönsä persoonallinen  
ja värikäs keulakuva kannusti työläisensä vapaa-ajalla musiikin ja  
elokuvien pariin.
Arkistoaineistoihin ja tehtaalaisten haastatteluihin  
perustuvanteoksen runkona on ruukin taloushistoriallinen kehitys  
tuotteineen ja valmistustekniikoineen, mutta setarkastelee myös mm.  
työoloja, asumista ja naisen asemaa tehdasyhteisössä. Runsaasti  
kuvitettu Ruukin elämää avaa yhden tehdasyrityksen kautta näkökulman  
koko Suomen metalliteollisuusalan vaiheisiin.
*****
Shaping of Identities
Essays on the non-Russian Peoples of Russia Eighteenth and Nineteenth  
Centuries
Edited by Michael Branch
Kansainvälisen tutkijakaartin artikkelit tarkastelevat identiteetin  
muotoutumista Venäjällä, yhdessä maailman suurimmista  
monikansallisista valtioista. Teoksessa kuvaillaan, miten  
identiteettien moninaisuus alkoi näkyä jo Venäjän keisarikunnan  
aikana, ja miten virallisen venäläisyyden määrittely vaikutti tsaari  
Nikolai I:n aikana. Kirjoituksissa peilataan myös sitä, miten  
Venäjällä on opittu elämään eri kansallisuuksien, uskonnollisten  
käsitysten sekä venäläisyyden ja ei-venäläisyyden käsitteiden kanssa.
Teoksen pääosan muodostavat tapaustutkimukset identiteetin  
muotoutumisesta, joka pohjautuu muun muassa uskontoon ja uskomuksiin,  
kieleen ja paikalliskulttuuriin.

*****
LARS WESTERLUND
Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa
Suomen sotilasviranomaisten leireillä kuoli 1939–44 yhteensä lähes 24  
000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Teos valaisee leiriläisten  
kuolinsyitä ja Suomen vastuuta leiriläisten huollon laiminlyönneistä  
talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Itä-Karjalan keskitys- ja  
siirtoleireillä ja Miehikkälän siviilileirissä.
Erityisen tuhoisa vuosi oli 1942, jolloin kuoli yli 19 000  
leiriläistä. Sotavankien ja siviilileiriläisten henkilökortteihin  
perustuvan tutkimuksen mukaan valtaosa heistä menehtyi tauteihin,  
pieni osa vartiomiehistön ja päällystön luoteihin. Yleisen käsityksen  
mukaan sotavanki- ja siviilileirien joukkokuolleisuus talvella 1941– 
42 johtui nälästä, kun yleinen elintarvikepula ei mahdollistanut  
riittäviä muona-annoksia leiriläisille ja hoidokeille. Lars  
Westerlundin tutkimus osoittaa, että syy oli myös ruokajakelussa:  
huoltoporras, päällystö, vartiomiehistö ja suomalaisten suosimat  
luottovangit anastivat osan leiriläisille tarkoitetusta muonasta.
Teos perustuu Kansallisarkiston laajaan tutkimushankkeeseen Suomi,  
sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55.
*****
MAIRE HEIKKINEN
Suomalainen tapettikirja
Tapetit ovat olleet kotien sisustuksessa nopeimmin vaihtuva elementti  
ja siksi myös herkimmin katoava osa asumisen kulttuuriperintöä. Teos  
kartoittaa ensimmäistä kertaa suomalaisten tapettien historiaa  
keskittyen eri aikakausien tapettimalleihin, tapetin  
valmistusmenetelmiin ja valmistajiin.

Johdantona kerrotaan, miten seiniä verhoiltiin ennen kuin  
paperitapetit 1700-luvulla tulivat markkinoille. Työpajoissa ja  
pienissä manufaktuureissa harjoitetusta käsinpainotekniikasta  
siirryttiin vähitellen koneelliseen tuotantoon, joka synnytti  
ensimmäiset varsinaiset tapettitehtaat. Yhä kasvanut tuotanto toi  
tapetit koko kansan ulottuville. Kirja valottaa myös suomalaisten  
paperitapettien kuviointia, joka on aina tiiviisti seurannut  
mannermaisia esikuvia ja tyylimuutoksia.

Teoksen erittäin runsas kuvitus kertoo seinäverhoilujen tarinaa 1700- 
luvulla sekä muotien, värien ja materiaalien muutoksesta  
teollistuneessa Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Kirjaan kootusta  
tapettikokoelmasta voi jokainen lukija löytää menneiden aikojen  
tuttuja tapetteja ja mieleen jääneitä kuvioita. Valikoima auttaa myös  
rakennusten korjaajien vanhaan taloon sopivien, aikakauden mukaisten  
tapettien valinnassa. Kuvamateriaali on peräisin Museoviraston n.  
8000 näytteen tapettikokoelmasta ja tapettitehtaiden säilyneistä  
myyntimallistoista. Museoviraston kanssa yhteistyössä julkaistavan  
teoksen teksti sisällön on toimittanut Irma Lounatvuori, kuvatoimitus  
on Soile Tirilän.

*****
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834-2008
Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisutoiminta alkoi, kun  
suomennos Heinrich Zschokken teoksesta Kultala ilmestyi 1834.  
Kansalliskirjaston kanssa yhteistyössä koottu kirja sisältää  
bibliografiset tiedot SKS:n julkaisuista 175 vuoden ajalta  
sarjoittain ja hakemistona. Teoksessa on Kai Häggmanin katsaus SKS:n  
kustannustoiminnan vaiheisiin. Bibliografia tarjoaa mielenkiintoisen  
aikamatkan kustannushistoriaan, ja se kertoo Suomen vanhimman  
kustantajan tuotannosta koko sen toiminnan ajalta.
*****
Suomalaiset tutkimusmatkat
Toimittanut Markku Löytönen
Suomi on ollut tieteellisen tutkimusmatkailun suurvalta jo kolmen  
vuosisadan ajan. Suomalaiset tiedemiehet ja naiset ovat 1700-luvulta  
lähtien tehneet merkittäviä tieteellisiä tutkimusmatkoja kaikille  
mantereille. Myös suomalaisten saavutukset tutkimusmatkailijoina ovat  
väkilukuun suhteutettuna vertaansa vailla.
Suomalainen tutkimusmatkailu muodostaa katkeamattoman ketjun  
menneisyydestä tähän päivään. Suomalaisia luonnontieteilijöitä,  
sosiologeja, antropologeja ja humanistisen alan tutkijoita on ollut  
ja on parhaillaankin kenttätöissä maailman eri kolkissa: Amazonasin  
alueella, Afrikassa, Etelämantereella, pohjoisen arktisilla alueilla  
ja lukuisissa kohteissa Aasiassa. Teknologian ja menetelmien  
kehittyessä tutkimusmatkailu on laajentunut lähiavaruuteen ja koko  
maailmankaikkeuteen, mutta myös kohti olevaisen pienimpiä  
rakennuspalikoita, nanoja ja kvarkkeja.
Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden  
laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta  
historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden  
vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla  
maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja  
kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan  
keinoin.
*****
ANTERO HEIKKINEN
Vallan tulkit
Historiallinen ajattelu antiikin päivinä ja varhaiskeskiajalla (n.  
500 eKr. – 1000 jKr.)
Tietomme antiikin päivien ja varhaisen keskiajan tapahtumista  
perustuvat suurelta osin ajan historioitsijoiden teoksiin. Vallan  
tulkit keskittyy tarkastelemaan näitä historiaesityksiä ja niiden  
tekijöitä sekä edellytyksiä, joita ajan ihmisillä oli omaksua  
historiallista tietoa. Mistä ja miten historioitsijat kirjoittivat ja  
mistä he vaikenivat? Keitä he olivat ja mikä oli heidän suhteensa  
vallanpitäjiin? Olivatko he totuuden etsijöitä vaiko kaunopuhujia?  
Miten he selittivät historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä? Missä  
määrin tietoa menneestä oli mahdollista hankkia muualtakin kuin  
historioitsijoiden esityksistä? Olennainen on myös kysymys, miten  
suuri murros, kristinuskon synty ja aseman vakiintuminen, näkyi  
historiallisessa ajattelussa.

Historioitsijoiden ja muiden historiasta kirjoittaneiden omien  
tekstien ohella kirjassa on hyödynnetty aihepiiristä ilmestynyttä  
runsasta tutkimuskirjallisuutta. Vallan tulkkien tavoitteena on luoda  
kokonaiskuvaa historiallisesta ajattelusta kaudella, joka on  
kiinnostava ja tärkeä vaihe omaleimaisen eurooppalaisen kulttuurin  
hahmoutumisen kannalta.

*****
Viipuri
Kirjailijan, muistelijan ja historioitsijan kaupunki
Toimittanut Aarni Krohn
Millainen ol Viipuri? Teos esittelee Viipuria kirjailijan,  
historioitsijan ja ennen muuta muistelijan kaupunkina. Sitaateista  
voi aistia vanhan Viipurin autereisen ilmapiirin, lehtevät  
puistokujat, vilkkaan kauppatorin ja Punaisen lähteen torin iloisen  
hyörinän, vankan Pyöreän tornin ja Kellotornin ja linnan muhkeat  
siluetit. Syntyperäisten kirjailijoiden tekstit ovat hyvin esimerkein  
mukana tässä teoksessa. Mukana on myös laaja kotikaupunkiaan  
muistelevien joukko, joiden teoksia on ilmestynyt meidän päiviimme  
saakka. Kirja sisältää lisäksi vanhempia historioitsijoiden tekstejä,  
jotka selvittävät kaupunkia koskettaneiden tapahtumien taustoja kuten  
kuuluisaa Viipurin pamausta.
*****
MIRKO HARJULA
Viro 1914-1922
Tutkimus on yksityiskohtainen kokonaisesitys Viron tapahtumista ja  
virolaisten toimista ajan jaksolla, joka ulottuu ensimmäisestä  
maailmansodasta vapaussotaan. Viron vapaussodan ja siihen liittyvien  
suomalaisten heimosotien lisäksi kirjassa esitellään virolaisten  
taistelu Venäjän tsaarin puolesta maailmansodassa, Venäjän ja Saksan  
kamppailut Viron hallitsemisesta sekä virolaisten kansallismielisten  
vaikuttajien poliittinen toiminta itsehallinnon ja sittemmin  
itsenäisyyden puolesta. Kirja tarkastelee myös virolaisten  
vasemmistolaisten osallisuutta Venäjän vallankumouksiin ja  
sisällissotaan sekä heidän pyrkimyksiään yhteiskunnallisen  
vallankumouksen toteuttamiseen Virossa.

Kirjan laajaan liiteosaan on koottu Virossa vaikuttaneiden  
henkilöiden henkilöhistorioita sekä erilaisia luetteloita  
sotajoukoista ja puoluemenestyksestä. Lähteinä on käytetty laajasti  
Virossa, Neuvostoliitossa, Venäjällä ja länsimaissa julkaistua  
tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta sekä painettua  
arkistomateriaalia. Teoksen kuvitus on valtaosaltaan Suomessa aiemmin  
julkaisematonta.
*****