[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n kevään ja syksyn 2009 kirjoja osa 2.
Tapio Onnela
taonnela at utu.fi
Ke Maalis 18 20:04:54 EET 2009
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen
kirjan.
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.
HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
*****
SKS kevät ja alkusyksy 2009
Armas Järnefelt
Kahden maan mestari
Toimittanut Hannu Salmi
Säveltäjä ja kapellimestari Armas Järnefelt (1869–1958) tunnettiin
kahden maan kansalaisena. Hän varttui 1800-luvun lopun
fennomaanisessa ympäristössä, mutta teki pitkän uran Tukholmassa,
Ruotsin kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina.
Teoksessa hahmottuu ensimmäistä kertaa kokonaiskuva Armas Järnefeltin
elämän kohokohdista ja ristiriidoista, loistavasta
kapellimestariurasta ja monipuolisesta sävellystuotannosta. Kirja
seuraa lahjakkaan muusikon vaiheita Järnefeltien kulttuurikodissa
vietetystä lapsuudesta opintoihin Berliinissä ja Pariisissa sekä
kapellimestarivuosiin Tukholmassa ja Helsingissä.
Orkesterinjohtamisen rinnalla Järnefelt sävelsi ahkerasti: hänen
tuotantonsa käsitti niin orkesteriteoksia ja kantaatteja kuin
yksinlauluja ja kuorosävellyksiäkin.
Musiikkielämän vaikuttajien ja tutkijoiden kirjoittama teos perustuu
laajaan lähdeaineistoon ja sisältää runsaasti aiemmin
julkaisemattomia valokuvia.
*****
Bernhard Crusell
Keski-Euroopan matkapäiväkirjat 1803-1822
Toimittanut Janne Koskinen
Uudessakaupungissa vuonna 1775 syntyneen Bernhard Crusellin ura
klarinetistina ja säveltäjänä on tärkeä luku Suomen ja Ruotsin
musiikinhistoriaa. Muutettuaan Tukholmaan Crusell kohosi nopeasti
merkittävään asemaan Ruotsin valtakunnan kulttuurielämässä ja sävelsi
teoksia, jotka edelleen kuuluvat konserttimusiikin vakio-ohjelmistoon.
Bernhard Crusell teki matkoja Keski-Eurooppaan parantaakseen
ammattitaitoaan ja solmiakseen kansainvälisiä yhteyksiä. Matkoillaan
hän kirjoitti päivä kirjoja, jotka avaavat monipuolisen näkymän 1800-
luvun alun kulttuurihistoriaan. Päiväkirjamerkinnät kertovat mm. 13-
vuotiaan ihmelapsen Felix Mendelssohnin esiintymisestä Berliinissä ja
tapaamisesta Carl Maria von Weberin kanssa. Pariisissa Crusell näkee
Napoleonin ratsastavan valkoisella hevosella ja äkseeraavan
joukkojaan sekä tutustuu vastaperustettuun Pariisin konservatorioon.
Vuoden 1822 matkan Karlsbadiin hän tekee seurassaan Jacob Berzelius,
yksi kaikkien aikojen huomattavimmista kemisteistä. Matkapäiväkirjat
vuosilta 1803, 1811 ja 1822 ilmestyvät nyt suomennettuna ja
kommentoituna laitoksena.
*****
JOUKO NURMIAINEN
Edistys ja yhteinen hyvä vapaudenajan ruotsalaisessa poliittisessa
kielessä
Kenen hyvää oli yhteinen hyvä vapaudenajan (1719-1772) Ruotsissa?
Miten yksityisen ja yleisen edun suhde muuttui? Oliko yhteiskunta
aikalaisten mielestä edistymässä kohti parempaa? Teoksessa vastauksia
haetaan analysoimalla ruotsalaisia lakitekstejä, valtiollisia
juhlapuheita, historiankirjoitusta, taloudellista ajattelua ja
valtiopäiväkeskusteluja. Myös Ruotsin poliittista kulttuuria
käsittelevä aate- ja käsitehistoriallinen tutkimus tähtää näin
laajempaan ymmärrykseen siitä, miten uusi yksilökeskeisyys haastoi
perinteisen yhteisöllisyyden Euroopan pohjoisessa periferiassa.
Kirjan esimerkit kattavat keskusteluja niin säätyjen erioikeuksista,
kuningashuoneen asemasta, puolueriidoista, painovapaudesta kuin
Suomen asemastakin. Tutkimus tarkastelee ennen kaikkea tutkitun
aikakauden omia käsityksiä siitä, miksi valtakunta ja sen hallinto
olivat olemassa, keiden etuja ne ajoivat ja keiden edistykseen ne
tähtäsivät.
*****
LIISA BYCKLING
Helsingin venäläinen teatteri 1868-1918
Teos kertoo teatterihistoriassamme merkittävästä, mutta vähän
tunnetusta Helsingin Venäläisestä valtionteatterista. Se aloitti
toimintansa 1868 Arkadia-teatterissa, kunnes sille valmistui 1880
Bulevardille oma toimitalo, Aleksanterin teatteri. Teoksessa
kerrotaan teatterin organisaatiosta, rakennuksista ja ennen muuta sen
toiminnasta osana Venäjän keisarikunnan teatteriverkostoa Pietarin
vaikutuspiirissä. Siinä esitellään täällä vierailleita näytelmä-,
viihde- ja oopperaseurueita – kaikkiaan tuhatkunta henkeä – nostaen
esille monia valovoimaisia näyttelijöitä ja operettiartisteja.
Monipuolista ohjelmistoa kartoitetaan muutamien suosikkinäytelmien
kautta, joita olivat aikalaisnäytelmät, musiikkiviihde ja klassikot.
Byckling tutkii myös Helsingin venäläisen teatterin
kulttuuripoliittista merkitystä sekä sen vuorovaikutusta suomalaisen
teatterin ja yleisön kanssa.
Kirja pohjautuu laajaan venäjänkieliseen arkistomateriaaliin,
lehtikirjoituksiin ja teatterihistorioihin. Teos on ensimmäinen
laajalle lukijakunnalle suunnattu, runsaasti näyttelijöiden
roolikuvilla ja esityskuvilla kuvitettu yleisteos aiheesta.
*****
Homes in transformation
Dwelling, moving, belonging
Toimittaneet Hanna Johansson ja Kirsi Saarikangas
Koti on yhtä aikaa sekä paikkaan sidottu maailman hahmottamisen
lähtökohta että tilallisesti avoin ja muuttuva rakenne, jossa
asukkaat, ympäröivä kulttuuri, menneisyys ja nykyisyys kohtaavat. Sen
tilassa yksityinen ja julkinen, henkilökohtainen ja yhteisesti jaettu
risteävät. Kirjassa kotia tarkastellaan sekä paikantuneena että
liikkuvana ja rajoiltaan huokoisena ilmiönä. Kirjoittajat tarttuvat
kysymyksiin kodista, asumisesta ja kuulumisesta tuoreesti lähestyen
kotia, sen sukupuolittuneita, seksuaalisia, ruumiillisia,
emotionaalisia ja materiaalisia merkityksiä historiallisena,
kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä.
Kirjoittajat edustavat alansa kotimaista ja kansainvälistä kärkeä.
Artikkeleissaan he kysyvät, kenen paikaksi koti on määrittynyt? He
haastavat vakiintuneen käsityksen kodista kiinteänä turvapaikkana
osoittaen ajatuksen historiallisuuden ja korostavat kotien
merkityksien avoimuutta. Koti ja sen merkitykset muotoutuvat
liikkumisessa, sosiaalisissa suhteissa, arjen rutiineissa ja
toistuvissa teoissa. Tarkastelu painottuu 1900-luvun
jälkipuoliskolle, modernin, ydinperheen tilaksi määritellyn kodin
historiallisia juuria unohtamatta.
*****
Keskiajan avain
Toimittaneet Marko Lamberg, Anu Lahtinen & Susanna Niiranen
Keskiajantutkimuksen käsikirja johdattelee lukijansa tutkijan
todellisuuteen, lähteiden moninaisuuteen ja keskiajan eurooppalaisen
kulttuurin tutkimusnäkymiin. Kahdenkymmenenviiden suomalaisen
asiantuntijan perusteellinen kokonaisesitys, joka tuo esiin
keskiajantutkimuksen monimuotoisuuden ja monitieteisyyden:
esiteltävät aihepiirit kattavat lukuisia kirjallisen, aineellisen ja
henkisen kulttuurin ilmiöitä kirjallisuudesta vaakunakuviin. Kirjassa
on myös havainnolliset peruskieliopit useimmista Euroopassa
keskiajalla käytetyistä valtakielistä, joiden hallinta on
välttämätöntä alkuperäislähteiden ymmärtämiseksi. Teos toimii oivana
yliopistollisena metodioppaana.
*****
Kielet kohtaavat
Toimittaneet Jyrki Kalliokoski ja Lari Kotilainen
Teos avaa näkymiä kielten keskinäisiin suhteisiin. Miten
kielikontaktit, monikielisyys tai esimerkiksi koodinvaihto näkyvät ja
vaikuttavat kielissä? Kielten kohtaamisia analysoidaan kokoelman
artikkeleissa sosiokulttuurisissa ja historiallisissa yhteyksissä eri
puolella maailmaa, antiikista nykyaikaan.
Artikkelien kirjoittajina on eri kielten tutkijoita, ja kokoelmassa
tutkitaankin kieliä muinaiskreikasta ja -egyptistä Latinalaisen
Amerikan kreolikieliin ja nykyarabiasta Balkanin kieliliiton kieliin.
Suomen kieltä kokoelmassa tarkastellaan muun muassa yhtenä Australian
vähemmistökielistä, kielenoppijan koodinvaihdon kannalta ja suhteessa
naapurikieliimme viroon ja ruotsiin.
*****
SAMULI PAULAHARJU
Kolttain mailta
Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista
Samuli Paulaharju keräsi vuosina 1914–1920 kansatieteellistä
aineistoa Venäjän lappalaisten parissa. Haastatteluista ja
keruuretkistä syntyi kirja Kolttain mailta, joka on samalla
ensimmäinen Paulaharjun Lappia käsittelevistä teoksista. Teos kuvaa
koltat kiisteltynä kansana, jonka elämäntapaa jaksottavat asuinpaikan
vaihdokset vuodenaikojen mukaan. Elävään ja havainnolliseen tyyliinsä
Paulaharju kertoo kolttien poronhoidosta, kalastuksesta,
rakennuksista, metsästystavoista sekä juhlista ja värikkäästä
uskonelämästä, jossa esi-isien usko yhdistyy ortodoksisuuteen.
Kolttain mailta ilmestyi ensimmäisen kerran 1921. Uusittuun
laitokseen on esipuheen kirjoittanut Pekka Laaksonen. Teos sisältää
runsaan alkuperäiskuvituksen.
*****
ANI-HENRIK ANDERSSON
Lakotat
Kotkan ja biisonin kansa
Teos käsittelee Pohjois-Amerikan suurten tasankojen lakota-kansan
vaiheita pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin käytiin ns.
suuret intiaanisodat. Lakota-intiaanit ovat osa yleisesti siouxeina
tunnettua kansaa, joilla ei ole ollut kirjoitettua historiaa, vaan
heitä on tutkittu osana valkoisten ja nimenomaan amerikkalaisten
historiaa. Tämän etnohistoriallisen tutkimuksen tekee
poikkeukselliseksi se, että kirjoittaja on paneutunut aiheeseensa
lakotojen näkökulmasta. Sekä intiaanien että valkoisten toiminta
asetetaan siihen historialliseen, kulttuuriseen, poliittiseen,
sosiaaliseen ja uskonnolliseen viitekehykseen, jota voisi luonnehtia
sanalla "Yhdysvallat".
*****
KAARLE SULAMAA
Lotat, uskonto ja isänmaa
Teos avaa lotta-aatteen ja suomalaisen nationalismin kytköksiä
uskontoon, erityisesti luterilaisuuteen. Tapahtumahistoriallisten
kuvausten sijaan teoksessa keskitytään lotta-aatteen luomaan
siveellis-uskonnolliseen mentaliteettiin, joka heijastui lottien
käyttäytymisvaatimuksiin, pukeutumiseen ja moniin muihin, aiemmissa
tutkimuksissa vähälle huomiolle jääneisiin kysymyksiin. Työssä
nostetaan keskeisesti esiin erityisesti vanhemman lottasukupolven
käsitys naisen roolista kansakunnan rakentajana sekä Jumalan
palvelemisesta kodin ja isänmaan kautta.
*****
MARIA LäHTEENMäKI
Maailmojen rajalla
Kannaksen alueen arki ja poliittiset muutokset 1914-1944
Tutkimuksessa esitellään ja arvioidaan Kannaksen rajayhteisön arkea
ja alueen asukkaiden poliittisia valintoja 1900-luvun alkupuolen
kohtalokkaina vuosina. Tarkastelun keskiössä on hiekkarannoistaan ja
pitsihuviloistaan tunnetuksi tullut Terijoen kunta, jossa tavallinen
kansa pyrki löytämään arkiset toiminta- ja elinmahdollisuutensa
huolimatta uhista, väkivallasta, talousongelmista ja aggressiivisen
aitosuomalaisuuden istuttamispyrkimyksistä. Osa turvautui
salakuljetukseen, toiset kommunismiin, jotkut häipyivät rajan taakse,
mutta valtaosa jäi paikoilleen rakentamaan uutta, suomalaisempaa
rajayhteisöä.
Tutkimus on kiinnostavasti sekä mikrohistoriallinen että ilmiöiden
yleisiä kehityslinjoja etsivä. Teos osoittaa jännittävästi, kuinka
Terijoen paikallista ja alueellista identiteettiä rakennettiin ja
muunneltiin vastaamaan uusia poliittisia realiteetteja.
*****
Makaaberi ruumis
Mielikuvia kuolemasta ja kehosta
Toimittanut Jari Eilola
Keho, ruumis ja kuolema ovat inhimillisen kulttuurin perus
käsitteitä. Kehon kautta tai avulla määrittelemme itsemme ja
ympäröivän maailman. Käsitys kuolevaisuudesta on muokannut monella
tavalla ajatteluamme ja laajasti ottaen koko inhimillistä kulttuuria.
Teoksessa tarkastellaan näiden käsitysten muutoksia ja
ilmenemistapoja keskiajalta 1800-luvun jälkipuoliskolle ulottuvalla
jaksolla. Kuinka keskiajalla ymmärrettiin pyhimyksen ruumiillisuus?
Miksi katsojat suuttuivat pyövelin epäonnistuessa? Miten lapsen
seksuaalisuus ymmärrettiin uuden ajan alussa? Mitä varten kuolleiden
ruumiita ja ruumiinjäseniä varasteltiin?
*****
LIISA LINDGREN
Memoria
Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri
Hautausmailla on tärkeä asema kansan identiteetin ja
yhteenkuuluvuuden rakentamisessa. Vanhat hautausmaat ja niiden
muistomerkit ovat myös korvaamattoman arvokkaita veistospuistoja ja
siten arvokasta kulttuuriperintöä, jota tulee hoitaa.
Memoria esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen
kuvanveistoa Suomen luterilaisilla hautausmailla. Se kertoo
aikakauden romanttisesta muistojen kulttuurista, tutustuttaa
hautamuistomerkkien tekijöihin ja tarkastelee hautaveistotaiteen
perinteisiä aiheita ja vaikutteita. Hautamuistomerkkien aihepiirit ja
kuvakieli elävät ajassa. Monumentaaliset muistokivet, erilaiset
enkelihahmot ja surijat ovat oman aikansa tulkintoja surusta ja
muistamisen kulttuurista.
Hautakuvanveisto on ollut olennainen osa kuvan veistäjien työtä. Teos
esittelee mm. Walter Runebergin, Robert Stigellin, Ville Vallgrenin,
Emil Wikströmin, Sigrid af Forsellesin ja Felix Nylundin luomuksia ja
uraa hautamuistomuistomerkkien tekijöinä.
*****
Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen
Toimittaneet Samuli Hägg, Markku Lehtimäki ja Liisa Steinby
Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen tarjoaa ajankohtaisen ja
moniäänisen valikoiman artikkeleja kertomuksesta ja sen
tutkimuksesta. Kokoelma keskittyy kolmeen kertomuksen tutkimuksen
nykytilan kannalta olennaiseen asiaan: klassiseen ja jälkiklassiseen
narratologiaan, kertomuksen merkityksellistävään ja tiedolliseen
funktioon sekä kerronnallisen käänteen jälkeiseen tilanteeseen.
Kokoelman kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa täydentävät
artikkelit, jotka käsittelevät kertomuksen käsitettä muissa
humanistisissa tieteissä: historiantutkimuksessa,
elämäkertatutkimuksessa ja perinteentutkimuksessa.
Teos soveltuu yliopistolliseksi oppikirjaksi
kirjallisuudentutkimuksessa ja muissa ihmistieteissä. Lisäksi se
antaa uutta ajateltavaa kaikille kertomuksen rakenteista, muodoista
ja merkityksistä kiinnostuneille.
*****
Oulu
Kirjailijan kaupunki
Toimittanut Marjut Paulaharju
Kirja vie lukijan pohjoiseen lakeuteen, avaran taivaan ja revontulten
alle, meren ääreen, kaupunkiin missä koski on aikoinaan pauhannut
vapaana läpi vuosisatojen. Kokoelma kertoo runouden,
laivanvarustajien ja tervaporvarikulttuurin kaupungista sekä sen
kuuluisista kouluista. Oulu on ollut hämmästyttävän monen
kulttuurivaikuttajan ja kirjailijan syntymä- ja koulukaupunki, sieltä
löytyy kirjailija jokaista kaupunginosaa kohti. Silti aika ajoin
kysytään, onko Oulussa kulttuuria. Monet kirjailijat ovat lähteneet
ja monet ovat palanneet, ainakin teoksissaan, ikävöimäänsä
synnyinkaupunkiin.
Teoksen sitaatit ovat peräisin romaaneista, runoista, lauluista,
muistelmista ja kirjeistä, myös nuortenkirjoista.
*****
MINNA LöNNQVIST, KENNETH LöNNQVIST
Porvoo
Kulttuuri- ja luonto-opas
Porvoo on ainutlaatuinen keidas kulttuurinnälkäisille ja
luonnonystäville. Kaupungin tunnuskuvia ovat punaiset ranta-aitat,
keskiaikainen Tuomiokirkko ja Carl Ludvig Engelin suunnittelema
uusklassinen Empirekaupunki. Asiantuntijat esittelevät kaupungin
historiaa ja nykyaikaa, ja he ovat laatineet erilaisia
kaupunkikierroksia, joiden avulla lukija voi tutustua kaupunkiin ja
sen lähiympäristöön erilaisten teemojen kautta.
Kirja esittelee Porvoon kulttuurielämän helmiä: kuvataidetta,
kirjallisuutta ja musiikkia. Kierrokset tarjoavat elämyksiä mm.
herkkusuille, shoppailijoille ja lapsille. Vastapainona kaupungin
kujille Porvoonjoen suisto ja aarniometsät tarjoavat rauhallisia
lintu- sekä luontoretkikohteita. Suomen esihistoriaan saa kosketuksen
arkeologisten retkikohteiden avulla, ja seudun historiaan tutustutaan
ympäristön kartanoiden esittelyssä. Hautausmaakierros luo silmäyksen
Suomen historian merkkihenkilöiden hautapaikkoihin ja -monumentteihin.
Kirja on runsaasti kuvitettu ja se sisältää havainnollisia karttoja.
*****
HANNA FORSSELL, GUNILLA CARLANDER-REUTERFELT
Ruukin elämää
Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella
Tuusulan Kellokoskelle 1795 perustettu ruukki takoi 1800-luvulla
rautavalmisteita usean omistajan alaisuudessa. 1896–1963 Kellokosken
tehtaan omisti Carlanderien suku, ja se tuli tunnetuksi
maitotonkistaan, kirveistään ja alumiinisista Kello-veneistään. Vielä
1950-luvulla tehdas toimi patriarkaalisesti johdettuna karismaattisen
Torsten ”Totti” Carlanderin alaisuudessa. Yhteisönsä persoonallinen
ja värikäs keulakuva kannusti työläisensä vapaa-ajalla musiikin ja
elokuvien pariin.
Arkistoaineistoihin ja tehtaalaisten haastatteluihin
perustuvanteoksen runkona on ruukin taloushistoriallinen kehitys
tuotteineen ja valmistustekniikoineen, mutta setarkastelee myös mm.
työoloja, asumista ja naisen asemaa tehdasyhteisössä. Runsaasti
kuvitettu Ruukin elämää avaa yhden tehdasyrityksen kautta näkökulman
koko Suomen metalliteollisuusalan vaiheisiin.
*****
Shaping of Identities
Essays on the non-Russian Peoples of Russia Eighteenth and Nineteenth
Centuries
Edited by Michael Branch
Kansainvälisen tutkijakaartin artikkelit tarkastelevat identiteetin
muotoutumista Venäjällä, yhdessä maailman suurimmista
monikansallisista valtioista. Teoksessa kuvaillaan, miten
identiteettien moninaisuus alkoi näkyä jo Venäjän keisarikunnan
aikana, ja miten virallisen venäläisyyden määrittely vaikutti tsaari
Nikolai I:n aikana. Kirjoituksissa peilataan myös sitä, miten
Venäjällä on opittu elämään eri kansallisuuksien, uskonnollisten
käsitysten sekä venäläisyyden ja ei-venäläisyyden käsitteiden kanssa.
Teoksen pääosan muodostavat tapaustutkimukset identiteetin
muotoutumisesta, joka pohjautuu muun muassa uskontoon ja uskomuksiin,
kieleen ja paikalliskulttuuriin.
*****
LARS WESTERLUND
Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa
Suomen sotilasviranomaisten leireillä kuoli 1939–44 yhteensä lähes 24
000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Teos valaisee leiriläisten
kuolinsyitä ja Suomen vastuuta leiriläisten huollon laiminlyönneistä
talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Itä-Karjalan keskitys- ja
siirtoleireillä ja Miehikkälän siviilileirissä.
Erityisen tuhoisa vuosi oli 1942, jolloin kuoli yli 19 000
leiriläistä. Sotavankien ja siviilileiriläisten henkilökortteihin
perustuvan tutkimuksen mukaan valtaosa heistä menehtyi tauteihin,
pieni osa vartiomiehistön ja päällystön luoteihin. Yleisen käsityksen
mukaan sotavanki- ja siviilileirien joukkokuolleisuus talvella 1941–
42 johtui nälästä, kun yleinen elintarvikepula ei mahdollistanut
riittäviä muona-annoksia leiriläisille ja hoidokeille. Lars
Westerlundin tutkimus osoittaa, että syy oli myös ruokajakelussa:
huoltoporras, päällystö, vartiomiehistö ja suomalaisten suosimat
luottovangit anastivat osan leiriläisille tarkoitetusta muonasta.
Teos perustuu Kansallisarkiston laajaan tutkimushankkeeseen Suomi,
sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55.
*****
MAIRE HEIKKINEN
Suomalainen tapettikirja
Tapetit ovat olleet kotien sisustuksessa nopeimmin vaihtuva elementti
ja siksi myös herkimmin katoava osa asumisen kulttuuriperintöä. Teos
kartoittaa ensimmäistä kertaa suomalaisten tapettien historiaa
keskittyen eri aikakausien tapettimalleihin, tapetin
valmistusmenetelmiin ja valmistajiin.
Johdantona kerrotaan, miten seiniä verhoiltiin ennen kuin
paperitapetit 1700-luvulla tulivat markkinoille. Työpajoissa ja
pienissä manufaktuureissa harjoitetusta käsinpainotekniikasta
siirryttiin vähitellen koneelliseen tuotantoon, joka synnytti
ensimmäiset varsinaiset tapettitehtaat. Yhä kasvanut tuotanto toi
tapetit koko kansan ulottuville. Kirja valottaa myös suomalaisten
paperitapettien kuviointia, joka on aina tiiviisti seurannut
mannermaisia esikuvia ja tyylimuutoksia.
Teoksen erittäin runsas kuvitus kertoo seinäverhoilujen tarinaa 1700-
luvulla sekä muotien, värien ja materiaalien muutoksesta
teollistuneessa Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Kirjaan kootusta
tapettikokoelmasta voi jokainen lukija löytää menneiden aikojen
tuttuja tapetteja ja mieleen jääneitä kuvioita. Valikoima auttaa myös
rakennusten korjaajien vanhaan taloon sopivien, aikakauden mukaisten
tapettien valinnassa. Kuvamateriaali on peräisin Museoviraston n.
8000 näytteen tapettikokoelmasta ja tapettitehtaiden säilyneistä
myyntimallistoista. Museoviraston kanssa yhteistyössä julkaistavan
teoksen teksti sisällön on toimittanut Irma Lounatvuori, kuvatoimitus
on Soile Tirilän.
*****
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834-2008
Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisutoiminta alkoi, kun
suomennos Heinrich Zschokken teoksesta Kultala ilmestyi 1834.
Kansalliskirjaston kanssa yhteistyössä koottu kirja sisältää
bibliografiset tiedot SKS:n julkaisuista 175 vuoden ajalta
sarjoittain ja hakemistona. Teoksessa on Kai Häggmanin katsaus SKS:n
kustannustoiminnan vaiheisiin. Bibliografia tarjoaa mielenkiintoisen
aikamatkan kustannushistoriaan, ja se kertoo Suomen vanhimman
kustantajan tuotannosta koko sen toiminnan ajalta.
*****
Suomalaiset tutkimusmatkat
Toimittanut Markku Löytönen
Suomi on ollut tieteellisen tutkimusmatkailun suurvalta jo kolmen
vuosisadan ajan. Suomalaiset tiedemiehet ja naiset ovat 1700-luvulta
lähtien tehneet merkittäviä tieteellisiä tutkimusmatkoja kaikille
mantereille. Myös suomalaisten saavutukset tutkimusmatkailijoina ovat
väkilukuun suhteutettuna vertaansa vailla.
Suomalainen tutkimusmatkailu muodostaa katkeamattoman ketjun
menneisyydestä tähän päivään. Suomalaisia luonnontieteilijöitä,
sosiologeja, antropologeja ja humanistisen alan tutkijoita on ollut
ja on parhaillaankin kenttätöissä maailman eri kolkissa: Amazonasin
alueella, Afrikassa, Etelämantereella, pohjoisen arktisilla alueilla
ja lukuisissa kohteissa Aasiassa. Teknologian ja menetelmien
kehittyessä tutkimusmatkailu on laajentunut lähiavaruuteen ja koko
maailmankaikkeuteen, mutta myös kohti olevaisen pienimpiä
rakennuspalikoita, nanoja ja kvarkkeja.
Suomalaiset tutkimusmatkat on alansa parhaiden asiantuntijoiden
laatima ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta tutkimusmatkailusta
historiasta nykypäivään. Teoksen sivuilta voi lukea paitsi menneiden
vuosisatojen suurista tutkimusmatkoista, myös perehtyä kaikkialla
maailmassa parhaillaan käynnissä oleviin kenttätutkimuksiin ja
kurkistaa tulevaisuuteen avaruustutkimuksen ja modernin fysiikan
keinoin.
*****
ANTERO HEIKKINEN
Vallan tulkit
Historiallinen ajattelu antiikin päivinä ja varhaiskeskiajalla (n.
500 eKr. – 1000 jKr.)
Tietomme antiikin päivien ja varhaisen keskiajan tapahtumista
perustuvat suurelta osin ajan historioitsijoiden teoksiin. Vallan
tulkit keskittyy tarkastelemaan näitä historiaesityksiä ja niiden
tekijöitä sekä edellytyksiä, joita ajan ihmisillä oli omaksua
historiallista tietoa. Mistä ja miten historioitsijat kirjoittivat ja
mistä he vaikenivat? Keitä he olivat ja mikä oli heidän suhteensa
vallanpitäjiin? Olivatko he totuuden etsijöitä vaiko kaunopuhujia?
Miten he selittivät historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä? Missä
määrin tietoa menneestä oli mahdollista hankkia muualtakin kuin
historioitsijoiden esityksistä? Olennainen on myös kysymys, miten
suuri murros, kristinuskon synty ja aseman vakiintuminen, näkyi
historiallisessa ajattelussa.
Historioitsijoiden ja muiden historiasta kirjoittaneiden omien
tekstien ohella kirjassa on hyödynnetty aihepiiristä ilmestynyttä
runsasta tutkimuskirjallisuutta. Vallan tulkkien tavoitteena on luoda
kokonaiskuvaa historiallisesta ajattelusta kaudella, joka on
kiinnostava ja tärkeä vaihe omaleimaisen eurooppalaisen kulttuurin
hahmoutumisen kannalta.
*****
Viipuri
Kirjailijan, muistelijan ja historioitsijan kaupunki
Toimittanut Aarni Krohn
Millainen ol Viipuri? Teos esittelee Viipuria kirjailijan,
historioitsijan ja ennen muuta muistelijan kaupunkina. Sitaateista
voi aistia vanhan Viipurin autereisen ilmapiirin, lehtevät
puistokujat, vilkkaan kauppatorin ja Punaisen lähteen torin iloisen
hyörinän, vankan Pyöreän tornin ja Kellotornin ja linnan muhkeat
siluetit. Syntyperäisten kirjailijoiden tekstit ovat hyvin esimerkein
mukana tässä teoksessa. Mukana on myös laaja kotikaupunkiaan
muistelevien joukko, joiden teoksia on ilmestynyt meidän päiviimme
saakka. Kirja sisältää lisäksi vanhempia historioitsijoiden tekstejä,
jotka selvittävät kaupunkia koskettaneiden tapahtumien taustoja kuten
kuuluisaa Viipurin pamausta.
*****
MIRKO HARJULA
Viro 1914-1922
Tutkimus on yksityiskohtainen kokonaisesitys Viron tapahtumista ja
virolaisten toimista ajan jaksolla, joka ulottuu ensimmäisestä
maailmansodasta vapaussotaan. Viron vapaussodan ja siihen liittyvien
suomalaisten heimosotien lisäksi kirjassa esitellään virolaisten
taistelu Venäjän tsaarin puolesta maailmansodassa, Venäjän ja Saksan
kamppailut Viron hallitsemisesta sekä virolaisten kansallismielisten
vaikuttajien poliittinen toiminta itsehallinnon ja sittemmin
itsenäisyyden puolesta. Kirja tarkastelee myös virolaisten
vasemmistolaisten osallisuutta Venäjän vallankumouksiin ja
sisällissotaan sekä heidän pyrkimyksiään yhteiskunnallisen
vallankumouksen toteuttamiseen Virossa.
Kirjan laajaan liiteosaan on koottu Virossa vaikuttaneiden
henkilöiden henkilöhistorioita sekä erilaisia luetteloita
sotajoukoista ja puoluemenestyksestä. Lähteinä on käytetty laajasti
Virossa, Neuvostoliitossa, Venäjällä ja länsimaissa julkaistua
tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta sekä painettua
arkistomateriaalia. Teoksen kuvitus on valtaosaltaan Suomessa aiemmin
julkaisematonta.
*****