[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kellokosken ruukin elämää

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Tuija Mikkonen  intendentti, Museovirasto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Forsell, Hanna; Carlander-Reuterfelt, Gunilla: Ruukin elämää.
Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella. . Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura (SKS), 2009. 232 sivua.


Kellokosken ruukin elämää
---------------------------------------------------------

Teos on helppolukuinen mikrotason tutkimus Kellokosken ruukin
toiminnasta. Se tuo arvokasta tietoa vähemmän tunnetusta
suomalaisesta ruukista.


Kellokosken ruukki - Mariefors bruk toimi Tuusulassa vuodesta 1795
vuoteen 1963 jalostaen takkirautaa auroiksi, kirveiksi ja muiksi
työkaluiksi. Loppuaikoina alumiini korvasi raudan ja maitotonkista
tuli yhtiön päätuote. Hanna Forsell ja Gunilla Carlander-Reuterfelt
ovat valottaneet tämän perinteikkään teollisuusyhteisön menneisyyttä.
Kirjoittajat pyrkivät luomaan kohteesta monipuolisen kuvan
monitieteiseltä pohjalta. Päätavoitteena on työntekijöiden ja johdon
elämän kuvaaminen, mutta samalla selvitetään myös työprosesseja ja
tehtaan tuotteita. Kirjan nimeksi on valittu 'ruukin elämää', mikä
kielii monitieteisyyden tavoitteesta huolimatta kansatieteellisestä
lähestymistavasta.

Hanna Forsell käynnisti yksin tutkimushankkeen, mutta sukunsa kautta
tehtaaseen kiinnittynyt Gunilla Carlander-Reuterfelt tuli pian mukaan
avaten omat perhearkistonsa tutkimuksen käyttöön. Forsell vastasi
tehtaan varhaisempien vaiheiden selvittämisestä, kun taas
Carlander-Reuterfelt keskittyi ammattiyhdistysliikkeeseen, tehtaan
tuotantoon ja johtamiseen erityisesti Carlanderin suvun aikana
(1896-1963). Ruukin rakennushistoriaan eivät kirjoittajat puutu
viitaten muihin tutkimuksiin. Aiheesta on kirjoittanut m.m. Marjaana
Tenkanen (Kellokosken ruukki - Mariefors bruk. Teollisuusalue
rakennusmuistomerkkinä, 2005).

Kirja on jaettu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen luku kuvailee ruukin
syntyvaiheita 1795-1896, Carlanderien alkuvaiheita, seppien ja muiden
työnekijöiden työtä sekä elämää tehdasyhteisössä yleisesti. Toinen
luku käsittelee ruukin tuoreempaa tuotantoa: maitotonkkia ja
alumiiniveneitä. Kolmas luku keskittyy tarkastelemaan ruukkia osana
yhteiskuntaa 1940-luvulta rakennemuutoksen kautta tehtaan itsenäisen
toiminnan päättymiseen vuonna 1962. Teoksesta ei selkeästi näy
kirjoittajien keskinäinen työnjako, joskin asioiden toisto kielii
joko kirjoittajien välisen koordinoinnin tai viimeistelyn puutteesta.

Elävä tarina

Kerronta on sujuvaa ja helppolukuista. Kaunokirjallisin vapauksin
höystetty teksti tuskin juurikaan vääristää historian tapahtumia,
mutta se tekee koko tarinasta houkuttelevamman. Kertovan tyylin ei
anneta liiaksi rönsyillä, vaan teksti pysyy asiallisena, joskin
tieteellinen ote välillä herpaantuu.

Kirja on kaikin puolin käteen sopiva ja lukijaystävällinen.
Kansikuvaksi on valittu yksityiskohta vanhan pajan ulkoseinästä, joka
osaltaan korostaa esteettistä otetta. Kirjan taitto on tasapainoinen
muutaman sivun levottomia palstan reunoja lukuun ottamatta.
Carlander-Reuterfeltin perhesiteet Kellokosken ruukkiin tuo
läheisyyttä ja syvyyttä, mutta paikoitellen teksti uppoaa
yksityiskohtiin, mistä teoksen tasapaino hieman kärsii.

Ruukin tapahtumien sitominen Suomen yleiseen historiaan jää
paikoitellen kouluhistorian tasolle. Tässä olisin kaivannut
syvällisempää historian tuntemusta. Ajassa edestakaisin pomppivat
tapahtumat ja kuvaukset on vaikea sijoittaa ruukin kehityksen
kronologiaan. Kokonaisuutena mikrotason tutkimus vaatisikin laajaa
yleistä historian tuntemusta, mikä tässä teoksessa on selvä puute.

Myös yhteisökuvaus olisi kaivannut enemmän jämäkkyyttä. Sivulla 83
todetaan ihmisten luovan sosiaalisen verkoston. Työnantajan roolia ei
tässä tarkastella, vaikka yhtiön toimenpiteitä esitelläänkin
myöhemmin. Työantajan toimien kuvailu on osin kliseemäistä, mutta
historiallisen analyysin ja tutkimusotteen puutteita korvaa
kirjoittajien henkilökohtainen kiinnostus, joka värittää tarinaa
mikrotason tapahtumilla. Lisäksi Carlanderin suvun valokuvia ja muuta
arkistoaineistoa on taitavasti hyödynnetty.

Yhtiö tuotti maitotonkkia, kirveitä ja muita työkaluja,
rakennustarvikkeita ja vuodesta 1955 lähtien myös alumiiniveneitä.
Työprosessien - sepän, tinaajan ja muiden ammattilaisten työn -
kuvaus on ansiokasta. Tuotannon kuvailu onkin teoksen eräs
mielenkiintoisimmista osista.

Kirjoittajat toteavat jättävänsä rakennukset ja muun fyysisen
ympäristön tarkastelun ulkopuolelle eikä kirja tosiaankaan kiinnity
paikkoihin tai tilaan. Kartat ja työprosessien sijoittuminen ruukin
alueelle olisi kuitenkin antanut lukijalle mahdollisuuden yhteisön ja
tilan kokonaisvaltaisempaan hahmottamiseen.

Ruukin loppuvaiheet

Rakennemuutos lopetti Kellokosken ruukin toiminnan itsenäisenä
yrityksenä. Maidontuotannon vähentyessä ja maanviljelyn vallatessa
alaa väheni tehtaan päätuotteen, maitotonkkien, valmistus.
Moottorisahat veivät puolestaan kirvesmarkkinoita. Alumiiniveneistä
ei vielä 1950-luvulla syntynyt riittävää menestystä. Niinpä vuonna
1963 päättyi Carlanderien suvun aikakausi Kellokoskella. Tehdas
myytiin Fiskarsille ja tuotanto päättyi lopullisesti vuonna 1979.
Seuraavana vuonna rakennukset siirtyivät Tuusulan kunnalle.

Kellokoskella toimi kaksi merkittävää yhteisöä: sairaala ja tehdas,
joiden ympärille kylä rakentui. Jo toimintansa puolesta yhteisöt
toimivat erillään, mutta Kellokoski tarjoaisi oivan mahdollisuuden
tutkia rinnakkain kahden erityyppisen yhteisön toimintaa. Ehkäpä joku
tarttuu täkyyn.

Kirjan vahvuus on henkilökohtainen ote ja helppolukuisuus. Kirjan
luettuani jäin pohtimaan eri tieteenalojen painotuksia
teollisuusperintötutkimuksessa ja menetelmiä kohteen kuvauksessa ja
analyysissa. Teollisuusperintötutkimus kaipaisi Suomessakin
määrätietoista koulutusta. Kymmenen vuoden takaisten
pohjoismais-balttilaishankkeiden jälkeen ei yksittäisiä kursseja
lukuun ottamatta ole Suomessa tarjottu alan koulutusta.
Tutkimussarkaa alalla riittäisi.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/