[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Paltaniemen monitaitoisen patriarkan, Eino Leinon isän elämänvaiheet

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ke Heinä 15 14:05:04 EEST 2009


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Reijo Heikkinen  KT, VTL, FM, dosentti, historian didaktiikan lehtori
, Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Turpeinen, Oiva: Anders Lönnbohm. Maanmittari ja runoilijoiden isä..
Oy Amanita Ltd., 2008. 247 sivua.


Paltaniemen monitaitoisen patriarkan, Eino Leinon isän elämänvaiheet 
---------------------------------------------------------

Paltaniemeläisen Lönnbohmin kulttuuriperheen lahjakkaat lapset, mm.
Oskar Lönnbohm, Kasimir Leino ja Suomen runoruhtinas Eino Leino on
ikuistettu moniin tutkimuksiin, mutta perheen isä Anders Lönnbohm on
jäänyt tutkimukselta unohduksiin. Nyt tämä puute on korjattu, kiitos
professori Oiva Turpeisen mikrohistoriallisen tutkimuksen, jossa
tarkastellaan komissionimaanmittari Anders Lönnbohmin värikästä
elämää ja työtä lahjakkaan lapsiperheensä puolesta ja
hänen maanmittarin työtään eri puolilla Pohjois-Suomea.  


Professori Oiva Turpeinen on julkaissut monipuolisen, laajaan
lähdeaineistoon perustuvan tutkimuksen komissionimaanmittari Anders
Lönnbohmista, joka sitkeydellään ja taidoillaan kohosi Liperin
Kiiessalon Mustolasta Paltamon pitäjän Paltaniemen kirkonkylän
johtavien säätyläisten harvalukuiseen joukkoon ja jonka lahjakas
jälkikasvu on jättänyt merkittävän jäljen Suomen kulttuurihistoriaan.

Turpeisen tutkimus tuo runsaasti uutta tietoa Lönnbohmin
kasvutarinasta ja hänen perhe-elämästään. Tutkija on perusteellisesti
perehtynyt Kansallisarkistossa säilytettävän Maanmittaushallituksen
asiakirjoihin, jotka monin tavoin valottavat Anders Lönnbohmin
toimintaa maanmittarina, hänen moninaisia virkatöitään eri puolilla
Pohjois-Suomea isojakoa toimittamassa ja Lönnbohmien perheen
taloustilannetta.

Alun perin Anders Lönnbohm oli Liperin Kiiesalossa lapsuutensa
viettänyt talonpoikaistaustainen Antti Mustonen, joka nuoruudessaan
ihastui säätyläistaustaiseen Anna Emilia Kyanderiin. Saadakseen
neidon puolisokseen hän muutti nimensä ruotsinkieliseksi ja ryhtyi
määrätietoisesti ponnistelemaan maanmittariksi. Tuo työ tarjosi
hänelle ainoan ylenemismahdollisuuden sääty-yhteiskunnassa. Turpeisen
mukaan nuoripari tapasi toisensa kesällä 1851. Seurasi kolmen vuoden
seurustelu, joka johti avioliittoon 10. syyskuuta 1854. Erivapaudella
maanmittariksi sinnitellyt Lönnbohm sai Kajaanista työpaikan
loppuvuonna 1856 ja seuraavana vuonna hän asettui vaimoineen
pysyvästi asumaan korpikaupunkiin. Asuttuaan muutaman vuoden
Ämmäkosken sahan tienoilla perhe muutti Paltaniemen Hövelöön, jonka
Lönnbohm hankki omistukseensa vuonna 1859.

Hän ryhtyi määrätietoisesti kehittämään ja laajentamaan Hövelön tilaa
kasvavan perheensä tarpeisiin. Turpeisen mukaan Hövelössä asui Anders
Lönnbohmin, vaimo Emilian ja 10 lapsen lisäksi useita piikoja ja
renkejä ja Olga Kyrenius, joka oli Lönnbohmin vaimon sisko.
Elättääkseen lapsilaumansa ja pitääkseen tilaansa pystyssä Anders
Lönnbohm teki ahkerasti maanmittaustöitä eri puolilla Kainuuta ja
Pohjois-Suomea. Erityisesti häntä työllisti noihin aikoihin isojaon
toimeenpano.

Lönnbohm oli innokas fennomaani, joka seurasi tiiviisti aikansa
tapahtumia. Perheeseen tuli lukuisia sanomalehtiä, joita hän tilasi
saadakseen paremman kuvan aikakauden aatteellisista ja poliittisista
virtauksista. Hän mm. palkkasi erityisen piikatytön, jonka tehtävänä
oli noutaa noin 10 kilometrin päästä Kajaanista sinne saapuneet
sanomalehdet ja toimittaa ne kipin kapin Hövelön isännän luettavaksi.
Kun Anders Lönnbohm oli ne tarkasti lukenut  piippunsa kanssa, perheen
jälkikasvu pääsi vanhimmasta nuorimpaan tutustumaan niihin. Lahjakkaat
lapset omaksuivat sanomalehtien välityksellä monia aikakauden
kulttuurivirtauksia kuten kansanvalistusaatteen. Sen hengessä lapset
toimittivat mm. omaa perhelehteä, kirjoittivat näytelmiä ja esittivät
niitä paltaniemeläisille. Opiskellessaan Helsingissä perheen pojat
Oskar ja Kasimir toivat kotiin palattuaan monia aikakauden
sivistysrientoja. Samanlainen sivistysinnostus näkyi myös perheen
muiden lasten toiminnoissa.

Perheen sivistysharrastus näkyi myös aktiivisena kirjoittamisena,
jossa perheen isä oli hyvänä esikuvana. Hän kirjoitti uutterasti mm.
Oulun Wiikko-Sanomia lehteen, johon hän laati kuvauksia Paltaniemen
elämästä ja seutukunnan merkittävistä tapahtumista. Todennäköisesti
hän omalla esimerkillään innosti myös perheen lapsia, ennen muuta
Oskaria, Kasimiria ja kuopus Einoa kirjallisiin harrastuksiin.

Anders Lönnbohm oli tiukka patriarkka, joka piti tiukasti ohjakset
käsissään Hövelöä kehittäessään ja lapsikatrastaan kouluttaessaan.
Häntä arvostettiin myös paltaniemeläisten keskuudessa, sillä hänet
valittiin 1860-luvulla moniin yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin,
mm. Paltaniemen lainamakasiinin isännäksi, jonka tuli tiukasti
valvoa, että makasiinissa oli riittävästi viljaa pahan päivän
varalle. Suurina nälkävuosina 1867 - 1868, jolloin koko Suomessa
kärsittiin pahoista katovuosista, Lönnbohm valvoi jämäkästi, että
hätäapua annettiin pitäjäläisille vain työsuoritusta vastaan. Läänin
kuvernööri suositteli noihin aikoihin erillisten hoitohuoneitten ja
köyhäintalojen rakentamista pitäjien köyhille. Näin meneteltiinkin
eri puolilla Kainuuta, mutta ei Paltamossa Lönnbohmin vastustuksen
vuoksi. Syöttö- ja hoitohuoneista kehittyi muualla todellisia
kuoleman pesäpaikkoja, sillä siellä tarttuivat erilaiset sairaudet
nälän riuduttamiin ihmisiin. Paltamossa väestön kuolleisuus jäi
huomattavasti vähäisemmäksi. Noudattaessaan tiukkaa linjaa Lönnbohm
tietämättään pelasti varmaan satojen pitäjäläisten hengen, sillä
hätäviljaa jaettiin köyhien kotiin vain työtä vastaan ja sen vuoksi
hätäapua riitti Paltamossa muita pitäjiä paremmin. Taudit eivät
myöskään nousseet sellaiseen raivoon kuin mm. Sotkamossa.

Kehittäessään Hövelöä Lönnbohm pyrki etsimään aikaisempaa
tehokkaampia viljely- ja karjanhoitomenetelmiä. Hallavuosien vuoksi
hän suosi mm. heinänviljelyä, jotta karjalla olisi riittävästi
ravintoa maidontuotantoon. Omien kokemustensa ja hankkimansa
kirjaviisauden avulla hän pyrki järkiperäistämään maanviljelyä ja
saamaan paremman maantuoton. Rukiin asemasta hän suosi maanviljelyssä
ohraa. Hän toi matkoiltaan Lapista ohraa, joka tuleentui noin kaksi
viikkoa nopeammin kuin kainuulaiset lajikkeet. Näin vilja ehti kypsyä
ennen kuin hallat hiipivät Hövelön pelloille. Ohrainnostuksen vuoksi
lähinaapurit kutsuivat tuohon aikaa Hövelön tilaa Ohrarannaksi.

Parantaakseen Hövelön yhteyksiä ulkomaailmaan isäntä rakensi tilansa
rantaan näyttävän laiturin. Siitä kehittyikin vuosien saatossa
suosittu ryky, johon Oulujärvellä liikennöivät höyrylaivat
säännöllisesti rantautuivat. Laiturista tuli myös suosittu nuorten
kokoontumispaikka, jossa viihtyi myös nuori Eino Leino. Hän istui
perheen koiran kanssa iltakaudet tällä haaveiden sillalla, onki,
haaveili ja kuunteli lähitienoilta kesäöinä kantautuvia ääniä.

Anders Lännbohm kuoli vuonna 1890, jolloin perheen taloudellinen
tilanne romahti. Isän kuolema heijastui karulla tavalla myös nuoren
Eino Leinon elämään, sillä perheen kuopuksen oli lähdettävä
Hämeenlinnaan voidakseen jatkaa koulun käyntiään vanhemman veljen
Oskar Lönnbohmin taloudessa. Komissionimaanmittari Anders Lönnbohm
haudattiin Paltaniemen hautausmaan multiin. Hänen puolisonsa Emilia
Lönnbohm kuoli kuutta vuotta myöhemmin.

Oiva Turpeisen teos tuo runsaasti uutta tietoa Lönnbohmien
perhe-elämästä, sen iloista ja suruista. Teksti on lennokkaasti ja
asiantuntevasti kirjoitettu. Liitetiedoissa on runsaasti aikakauden
ilmiöitä valottavaa tietoa, jota kirjallisuuden ja historian tutkijat
voivat hyödyntää jatkotutkimuksissa. Teoksen kuvittamiseen on
kiinnitetty myös paljon huomiota, sillä kirjassa on runsaasti
aikaisemmin julkaisemattomia aikakauden kuvia, jotka monin tavoin
elävöittävät tekstiä.

Kustantaja Oy Amanita Ltd. on tehnyt hatunnoston arvoisen teon
kustantaessaan tämän teokseen, joka tuo oivan lisän suomalaista
1800-luvun kulttuurihistoriaa käsittelevään kirjallisuuteen. 

 

Reijo Heikkinen

 

 

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/