[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Arjen ja naisten rajatutkimusta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius  Venäjä-tutkija, FL, Idäntutkimus- ja
Elämäntarina-lehtien toimituksen jäsen, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Löytty, Olli (toim.): Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden
tuolle puolen. Gaudeamus, 2005. 224 sivua.
Hirsiaho, Anu & Korpela, Mari & Rantalaiho, Liisa (toim.):
Kohtaamisia rajoilla. SKS, 2005. 318 sivua.


Arjen ja naisten rajatutkimusta
---------------------------------------------------------

Olli Löytyn toimittama Rajanylityksiä jakautuu löyhästi kahteen
osaan. Toisaalta sen artikkeleissa keskitytään perinteisempään
maantieteelliseen toiseus- ja rajaproblematiikkaan ja toisaalta
ihmissuhteita määrittävien rajallisuuksien ja rajojen ylittämisen
problematiikkaan. Anu Hirsiahon, Mari Korpelan ja Liisa Rantalaihon
yhteistyönä syntynyt Kohtaamisia rajoilla on hieman laajempi teos ja
siinä rajat limittyvät iloisessa sekamelskassa ja moniulotteisessa
tutkimuskentässä vielä enemmän.


Rajaproblematiikka, sanahirviön laajimmassa merkityksessä, on ollut
eri tieteenaloilla miltei muoti-ilmiö ainakin vuosikymmenen verran.
Alussa rajatutkimus oli pääosin maantieteellistä - ja miehistä. Mutta
hyvin pian kaikkia mahdollisia rajoja tuli tutkia, rikkoa ja ylittää.
Tänään mikään ei ole pyhää eikä mikään lähestymistapa poissuljettu.
Joskus jopa tuntuu, että nämä 'ylitykset' alkavat olla rasite ja
jotkut tutkimuskohteet ja -ongelmat hakemalla haettuja.

Pääsääntöisesti perinteiden rikkominen erilaisten rajojen
tutkimuksessa ja tutkimusmetodeissakin on ollut silti myönteistä,
usein ihmismieltä avartavaa ja tutkijalle itselleenkin antoisaa. Ja
vielä: juuri näillä tutkimustuloksilla on oma merkityksensä,
varsinkin popularisoinnin kautta, suvaitsevaisuutta lisäävänä
elementtinä erilaisissa ihmisten ja kansojenkin välisissä suhteissa.


Naisten rajatutkimus?

Olli Löytyn toimittama Rajanylityksiä jakautuu löyhästi kahteen
osaan. Toisaalta sen artikkeleissa keskitytään perinteisempään
maantieteelliseen toiseus- ja rajaproblematiikkaan ja toisaalta
ihmissuhteita määrittävien rajallisuuksien ja rajojen ylittämisen
problematiikkaan. Anu Hirsiahon, Mari Korpelan ja Liisa Rantalaihon
yhteistyönä syntynyt Kohtaamisia rajoilla on hieman laajempi teos ja
siinä rajat limittyvät iloisessa sekamelskassa ja moniulotteisessa
tutkimuskentässä vielä enemmän. Jotakin jakoa artikkelien suhteen on
silti yritetty vetää linjalla Rajaneuvotteluja-Rajojen
politiikka-Tutkimuksen rajat. En ole ihan varma ovatko nämä
rajalinjat artikkelien sisällön suhteen oikeastaan kummassakaan
kirjassa perusteltuja, mutta 'joku raja' johonkin on aina vedettävä
niin kuin naistutkimuksessakin. Mielenkiintoinen huomio: molempien
raja-kirjojen artikkelikirjoittajista huomattava enemmistö on naisia.
Kenties myös juuri siksi sisältö on enemmän tai vähemmän arkipäivän
rajapinnoilla liikkuvaa, valtavirran suhteen marginaalista ja jutut
konkreettisia, osin erittäin lukijaystävällisiä case
study-artikkeleita.

Rajanylityksiä-kirjan johdanto, Olli Löytyn Toiseuttamista ja
tilakurittomuutta tutkailee aluksi myös karttapalloa ja Yrjö Varpion
Suomi keskustana ja periferiana pohtii heti jatkossa Suomen asemaa ja
syrjäseutuja matkakirjallisuuden kautta. Mikä on itää, mikä länttä?
Missä periferia, missä keskus? (Näitä asioitahan on pohdittu pitkään
myös Joensuun yliopistossa, jossa maantieteilijä-rehtori Perttu
Vartiainen on selvästi suosinut juuri rajatutkimusta - ehkä joidenkin
mielestä liikaakin.) Kuten kirjoittajat toteavat, kyseessä on aina
myös kokijan asema tai näkökulma: maapallon meridiaaneillahan koko
Eurooppa on pitkälti itää, Suomesta puhumattakaan. Kohtaamisia
rajoilla -kokoelman johdannossa ollaan astetta teoreettisempia, mutta
myös mielenkiintoisella tavalla. Professori Ulla Vuorelan
60-vuotispäivälle omistettu teos lähtee liikkeelle Vuorelan termistä
'ylirajaisuus' ja sen merkityksestä maapalloistuvalla, kutistuvalla
planeetalla. Kirjan feministinen ote alleviivaa johdannosta lähtien
näkemystä, että ylirajaisuus on enemmän kuin globaali
kansainvälisyys: lähempänä arjen rajanylityksiä ihmissuhteissa kuin
pääoman, rekkojen tai turistien liikkumisia yli rajojen.

Koska tilaa on vähän ja kirjoja kaksi, pitänee rajata myös tätä
arvionäkökulmaa. Jatkossa esitän muutaman huomion oudoimmilta
tuntuvista tarinoista, joiden lukeminen vaati yleishumanistilta
tavallista enemmän - ja tietenkin myös niistä artikkeleista, jotka
ovat lähellä omia harrastuksiani.


Virkistävää olla pihalla

Susanne Dahlgrenin Naisia rajalla avaa Kohtaamisia rajoilla
-kokoelman artikkeliosuuden. Pääsen seuraamaan Jemenin Adenissa
asuvan Amila-nimisen nuoren naisen häitä. Hänen kauttaan Dahlgren
esittelee naisen asemaa ja sukupuolten välisiä suhteita kaukana
Arabian niemimaan eteläkärjessä - osin modernia islamilaisuuttakin
(minusta) eriskummallisine flirtteineen. Pakko myöntää: maailmankuva
avartuu heti! Tuntuu kuin olisi taas jossakin Kaukasuksella tai
Ranskan Auvergnen vuoristokylässä nimeltä Condat - joihin liittyvät
jyrkimmät oman 'rajallisuuteni' kokemukset. Kaikki ympärillä on
outoa, kieltä ja kulttuuria, kohteliaisuuksia ja pöytätapoja myöten -
ihmisetkin tummia, lyhyitä, jänteviä, pistäväkatseisia… Ja
silti: kuinka virkistävää on olla ihan pihalla, ainakin luotettavassa
seurassa.

Ehkä eniten pihalla näiden kahden artikkelikokoelman kanssa olin
Sanna Rojalan robottiruumiiden ja naisandroidien parissa, kirjassa
Rajanylityksiä. Rojalan tekstiä piti lukea hitaasti enkä sittenkään
tainnut ihan kaikkea ymmärtää. Selvä sukupolvikysymys, olen väärällä
puolen ikärajaa - ja kuitenkin tajuan hyvin että maskuliinisen ja
feminiinisen teknologian, sen vastaanoton ja käytön välillä on eroja.
Rojalan esimerkit Kraftwerk-yhtyeestä, Donna Summerista sekä
Metropolis-elokuvasta tuovat jo tuttuutta juttuun - onneksi! Samasta
kirjasta löytyy eksotiikkaa ja elokuvallista lähtökohtaa lähempääkin:
Veli-Pekka Lehtola liikkuu kolttasaamelaisten mailla. Hän tekee
mielenkiintoisia havaintoja Tapio Suomisen elokuvan Mosku - lajinsa
viimeinen innoittamana. Lehtolan Mielikuvien rajasota on katsaus
unohdettuun saamelaishistoriaan, vuoden 1919 kolttaretkeen, jossa
Mosku tai majuri Wallenius eivät tainneet olla niin kovin
positiivisia sankareita. Eivät ainakaan suhteessa punapakolaisiin tai
heidän kanssaan liittoutuneisiin kolttasaamelaisiin toisella puolen
rajaa. Näin Suomessa 'unohdettua' saamelaishistoriaa paljon tutkinut
Lehtola tulee kolkutelleeksi moninaisia rajoja: luokkarajoja,
valtakunnan rajoja - tieteen, taiteen ja kansanperinteen luomia
rajalinjoja.


Nuorten ja vanhojen naisten rajanylitykset

Rajanylityksiä-kirjasta löytyy myös monia rajoja rikkova
mielenkiintoinen ihmissuhdehistoria. Seija Jalaginin
Japanilais-suomalainen rakkaustarina - etnisyyden rajankäyntiä
lähetystyössä tuo esiin sadan vuoden takaiset ennakkoluulot, mitkä
liittyvät osin japanilaisen miehen ja suomalaisen naisen suhteeseen,
osin lähetystyön tasa-arvoproblematiikkaan muutenkin. Japanilainen
mies, koulutettuna ja kielitaitoisenakaan, ei helposti pääse
suomalaisen kollegansa rinnalle lähetystyön arvomaailmassa.

Sukupuolella on vankka merkityksensä kulttuurirajoja koettelevassa
lähetys- ja kehitysyhteistyössä edelleen. Kohtaamisia rajoilla
-kirjan artikkelissa Kehitysyhteistyön sukupuoli Juhani Koponen
erittelee gender-näkökulmaa sekä yhteistyön tekijöiden että 'kohteen'
suhteen. Tansanialaisen aktivistin ja gender-verkoston johtajan,
Marjorie Mbilinyin Aktivismia Tansaniassa sivuaa samaa aihetta ja
nousee voimakkaaksi tasa-arvopuheenvuoroksi globaalia
markkinaliberalismia ja sen seurannaisvaikutuksia vastaan Afrikassa.
Kirjan erikoisin artikkeli on purettuun haastattelumuotoon
kirjoitettu Matkalla Euroopan linnoitukseen. Siinä Marko Juntunen
liikkuu mediasta hyvin tutun aiheen parissa, marokkolaisten
'laittomien' siirtolaisten ongelmissa heidän pyrkiessään huterilla
salakuljettajien veneillä Espanjan työmarkkinoille. Tekijä ei
haastatteluaan kommentoi, mutta tekstin tarina puhuukin puolestaan.
Se on samalla osoitus osaavan - ja osallistuvan -
haastattelututkimuksen voimasta.

Vanhat naiset omaperäisinä subjekteina, miksei rajanrikkojinakin,
ovat esillä Kohtaamisia rajoilla -kirjan kahdessa Venäjään
liittyvässä artikkelissa. Kaija Heikkinen on tehnyt 1970-luvulta
lähtien kymmeniä haastattelumatkoja venäläis- ja vepsäläiskylissä
Luoteis-Venäjällä. Vieras vai oma - kenttätöiden vanha nainen on
paljolti pohdintaa siitä, miksi kenttätutkimuksen ja erityisesti
folkloren keruussa perinteentaitajat ovat niin korostetusti vanhempia
naisia. Vielä tärkeämpää kysymyksenasettelussa on naiseuden ja
toiseuden erittely: babushkat ovat tutkijan kannalta usein vain se
'hyvä muisti', jota hyödynnetään - muisti, joka säilöö ja välittää
kylissä miesten urotyöt. Heikkisen taito paikantaa itsensä ja oma
rajallinen roolinsa venäläiskylän raitilla on opettavaista luettavaa
aikana, jolloin Venäjä-tutkimus on yhä edelleen suurelta osin pelkkää
Moskova-keskeistä 'kremlnologiaa'.

Venäläistutkija Irina Novikovan artikkeli Riian 'mummokerhot' - ikä
ja valta venäjänkielisessä translokaalissa ympäristössä on kaikessa
tieteellisyydessään peräti riemukas tarina niistä naisryhmistä, joita
näkee 'entisen Itä-Euroopan' (huom. lainausmerkit - P.S.) maiden
kylien ja kaupunkien turuilla ja toreilla. Kuten tekijä huomauttaa,
kysymyksessä eivät aina ole pelkät 'eläkeläismummokerhot' (vaikka
siltä ensi katsomalta näyttäisikin), vaan paljon laajempi
naisvaltainen, mutta myös sosiaalinen ilmiö. Novikovan huumoria
herskyvän arkitarinan sisällä ja varsinkin sen loppupuolella tulevat
esiin jälleen kerran paitsi 'mummokerhon' omat sisäiset säännöt, myös
maantieteelliset 'erottavat rajat'. Venäjänkielisen vähemmistön asema
Latviassa kertoo osuvasti uuden Euroopan uusista rajalinjoista,
joiden vetämisessä maantieteellä on yhä suuri merkityksensä.

Kirja-arvostelu on aiemmin ilmestynyt Kulttuurintutkimus-lehdessä
numero 2/2008.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/