[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Vapaaehtoisesti nöyrä naiskirjailija

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Kaisa Toivonen  FM, jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mazzarella, Merete: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström,
kansallisrunoilijan vaimo (Fredrika Charlotta, född Tengström. En
nationalskalds hustru). Kääntänyt Raija Viitanen. Tammi, 2007. 334
sivua.


Vapaaehtoisesti nöyrä naiskirjailija
---------------------------------------------------------

Merete Mazzarellan teoksessa Fredrika Runebergin elämästä pohditaan
hänen asemaansa kirjailijana ja suurmiehen vaimona. Kirjassa
tarkastellaan myös kirjoittavan naisen asemaa ja haasteita 1800-luvun
puolivälissä. Teoksesta välittyy monisyinen kuva naisasian
puolustajasta, sekä toisaalta nöyrästä ja masokismiin asti
alistuvasta kansallisrunoilijan vaimosta.


Merete Mazzarellan kirjoittamassa tutkielmassa ja
200-vuotisjuhlakirjassa Fredrika Runebergista piirtyy kuva
uhrautuvasta kansallisrunoilijan puolisosta, sekä aikaansa edellä
olleesta kirjailijasta. Mazzarella käy melko tiivistä vuoropuhelua
aiemman Fredrika Runebergia käsittelevän tutkimuksen kanssa läpi koko
teoksen. Teoksessa myös kritisoidaan ja kyseenalaistetaan aiemmassa
tutkimuksessa esitettyjä käsityksiä kansallisrunoilijan varjoon
jääneen Fredrika Runebergin, omaa sukua Tengström, elämästä.

Kirjassa edetään kronologisesti Fredrikan lapsuusajasta
Pietarsaaressa vuosiin Runebergin kanssa Helsingissä ja Porvoossa.
Mennessään naimisiin J.L. Runebergin kanssa Fredrika oli 24-vuotias.
Fredrikan muistiinpanoissa Runebergista käy ilmi, ettei morsiamen osa
ollut ruusuilla tanssimista; vaikka Runeberg oli taitava runoilija hän
ei ollut mikään loistava naimakauppa. Fredrika alistui vaimon
asemassaan Runebergin tahtoon ja oikkuihin niin taitavasti, että voi
nähdä hänen suorastaan hekumoiden nauttineen 'orjattaren' roolistaan.
Fredrika halusi olla emäntä ja vaimo jolla oli kirjaviisautta, sillä
hänen mielestään 'kirjatieto ei tehnyt naisesta huonompaa emäntää,
pikemminkin päinvastoin'.

Runebergit muuttivat Porvooseen 1837 J.L. Runebergin päättäessä
toimia latinan kielen lehtorina Porvoon kymnaasissa. Runebergin
perheessä työnjako oli selvä: mies hankki toimeentulon, vaimo hoiti
kaiken muun. Fredrikan elämä perheenäitinä oli työntäyteistä:
huolehdittavana olivat paitsi omat pienet lapset - heillä oli
seitsemän poikaa - sekä myös taloudessa asuvat täysihoitolaiset ja
runoilijan kaksi sisarta. Runeberg kestitsi hankkimassaan,
kymmenhuoneisessa talossa usein vieraita, joille piti tarjota ruokaa
ja jotka viihtyivät aamuyöhön asti. 'Jos vieraina oli pelkästään
miehiä Fredrika Runeberg sai mennä nukkumaan, mikäli häntä ei
tarvittu tarjoilemaan'. Elokuun 23. päivänä vuonna 1851 Fredrika
kirjoittaa sisarelleen, että hän oli 'edellisenä yönä majoittanut 19
henkeä ja että ruokakunta on viime päivinä vaihdellut 16 ja 17 hengen
välillä'.

Fredrikan tietoisen alistuvaa vaimon roolia osoittaa myös huonejako
talossa: Fredrika ja lapset asuivat alakerrassa palvelijoiden kanssa,
Runeberg asui ja vietti iloista seuraelämäänsä yläkerrassa. Useaan
otteeseen mainitaan kylmät portaat, joita Fredrika joutui juoksemaan
talon ylä- ja alakerran välillä. Fredrika koki elämänsä raskaaksi ja
katkeraksi huonejaon, lasten- ja taloudenhoidon vuoksi.

Porvoon vuosinaan Fredrika Runeberg ehti kaikesta huolimatta
osallistua moniin rientoihin myös kodin ulkopuolella. 1846 hän
perusti rouvasväen yhdistyksen, jonka tarkoituksena oli auttaa
köyhälistön naisia ja lapsia. Rouvasväenyhdistykset olivat
porvarisnaisten ensimmäisiä emansipaatioon viittaavia yrityksiä
organisoitua vaikuttaakseen yhteiskuntaan yhdessä. Tähän
suhtauduttiin monella taholla epäilevästi.

Fredrika Runeberg sairasteli paljon. Merete Mazzarella pysähtyy
pohtimaan mitä osaa sairastelu näytteli hänen elämässään ja vihjaa
sairauden olleen Fredrikalle 'pakotie, keino saada omaa rauhaa'.
Toisaalta sairastelun voi tulkita myös Fredrikan keinoksi saada
huomiota ja vastustaa Runebergin rinnakkaissuhteita nuoriin naisiin.
Fredrika oli selvillä Runebergin naissuhteista ja pyrki sairastelun
avulla sitomaan miehen itseensä. Mazzarella päätyy kuitenkin
toteamaan, että Runebergiä ympäröivä kritiikitön neronpalvonta
saattoi olla Fredrika Runebergille vaikeampi kestää kuin miehen
rakastumiset.

Pääpaino teoksessa on Fredrika Runebergin kirjallisen työn
tarkastelussa ja analysoinnissa. Fredrikan kirjoittaminen kumpusi
tunne-elämän paineista, joita hän ei voinut muutoin käsitellä. 'Kun
nyt tahdoin etsiä lohdutusta runosta, täytyi sen lähteen kummuta
omasta sisimmästäni, jos sen vesisuihkun tuli vilvoittaa minua.
Silloin kirjoitin Simrithin', hän kirjoittaa saadakseen lohtua
itselleen, mutta myös saadakseen kontaktin Runebergiin.

Fredrika Runebergin ympärillä oli paljon kirjoittavia aikalaisnaisia.
Naisen kirjoittamisesta tähän aikaan uskottiin, että 'nainen on miestä
suuremmassa määrin luonnonolento, ja hänen voimansa on siinä, että hän
voi täydentää miestä tarjoamalla sellaista, mikä ei kuulu abstraktin
ajattelun piiriin. Naisella on oikeus hakea tietoa, mutta hänen on
varottava hukkaamasta naisellisuuttaan ja hänen tulee pysyä
vastaanottavaisena suhteessa mieheen.' Naiskirjailijat, jotka eivät
voineet avoimesti politikoida, kritisoivat teoksissaan jo siihen
aikaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää avioelämän, ja
perheyhteisön kuvauksien kautta.

Fredrika Runebergin kirjallista tyyliä edustivat lyhyet proosatekstit
ja historiallinen romaani. Hän ei missään nimessä halunnut samaistua
Runebergin tyylilajiin eikä myöskään perheromaaneja kirjoittaviin
suomalaisiin naiskirjailijoihin. Fredrikan teoksiin sisältyi piilevää
yhteiskuntakritiikkiä ja emansipatorisia aiheita. Mieskriitikoilta,
kuten Snellmanilta, teosten yhteiskuntakritiikki ja naisnäkökulma
jäivät silloin kuitenkin huomaamatta.

Ensimmäisen historiallisen romaaninsa, jonka Fredrika Runeberg
julkaisi, Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, hän sai valmiiksi
melkein samaan aikaan kuin Simrithin ja sitä tavataan pitää Suomen
ensimmäisenä historiallisena romaanina. Feministisenä tuohtumuksen
aiheena Merete Mazzarella mainitsee seikan, että kirja oli ennen
julkaisemistaan saanut levätä 15 vuotta. Fredrika antaa ymmärtää
kirjassaan Kynäni tarina tämän johtuneen siitä, että hän ei halunnut
vaikuttaa epänaiselliselta esiintymällä uranuurtajana.

Mazzarella analysoi taitavasti ja hienosyisesti Fredrika Runebergin
keskeisimpien teosten teemoja ja kätketympiä aihealueita kuten
naisten herkkyyttä, haavoittuvuutta ja uhrautuvaisuutta. Fredrika
Runebergin keskeisiä vaikutusalueita olivat naisasia, naisen asema ja
se missä määrin nainen on riippuvainen miehestä. Hän tuo teoksissaan
oman äänensä kautta esille 1970-luvun feministisen teeman,
henkilökohtainen poliittista.

Kirjan lopussa kuvataan Fredrikan viimeisiä, henkisesti raskaita
vuosia. Ne täyttyivät halvaantuneen, vuodepotilaana sairastavan
Runebergin omaishoitajana toimimisesta ja kodin piirissä
työskentelystä. Fredrikan elämä oli paljon yksinäisempää, kun
useimmat lapset olivat jo lentäneet pesästä. Runebergin
masentuneisuus vaikutti suuresti myös Fredrikaan.  Kuuroutunut ja
väsynyt Fredrika eristäytyi yhä enemmän muista, mutta halu kirjoittaa
hänellä oli yhä tallella. Kirjoittaminen säilyi läpi alakuloisten
vuosien Fredrikalle tärkeänä ilmaisukanavana, ja viettäessään enimmän
osan aikaansa sairashuoneessa hän alkoi kirjoittaa Kynäni tarinaa,
jonka hän omisti ensisijaisesti lapsilleen. Tärkeän henkireiän ja
kanavan tunteiden erittelylle muodosti myös hänen kirjeenvaihtonsa
ystävättäriensä Emilie Björkstenin ja nuoruuden ystävä Augusta
Walleniuksen kanssa.

Fredrika ei menettänyt aktiivisuuttaan ja uskoaan tulevaisuuteen.
Loppuaikoinaan hän otti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja
puolusti naisasiaa, sekä kirjoitti useita kantaaottavia artikkeleita
ja kirjoitelmia. Hän uskoi aidosti naisten resursseihin ja kykyyn
opiskella: 'nainen voi olla niin voimakastahtoinen ja terävä-älyinen,
että hän pystyy oppimaan kaiken, mitä ikinä tarvitsee elämän
kunnolliseen ylläpitoon'.

Merete Mazzarella pyrkii teoksessaan valottamaan Fredrika Runebergin
elämää ja hänen asemaansa kirjailijana. Kirjassa tarkastellaan myös
kirjoittavan naisen asemaa ja haasteita 1800-luvun puolivälissä.
Teoksesta välittyy monisyinen kuva naisasian puolustajasta, sekä
toisaalta nöyrästä ja masokismiin asti alistuvasta suurmiehen
vaimosta. Fredrika itse uskoi, että on olemassa erityisiä naisellisia
ominaisuuksia, joihin nöyryys moraalisena kykynä lukeutui. Toisaalta
hän oli myös sitä mieltä, että sukupuolten välisten suhteiden tuli
perustua ensisijaisesti ystävyyteen.

Merete Mazzarellan teos on huolellinen ja seikkaperäinen tutkielma
Fredrika Runebergin tuotannosta ja sen ohella hänen elämästään
kansallisrunoilijan vaimona. Lukuisat viittaukset ja sitaatit
runoteksteihin, sekä aiempaan tutkimukseen tekevät teoksen hieman
vaikeaselkoiseksi. Arveluttamaan jää myös kirjoittavia naisia -luvun
tarpeellisuus omana osionaan kokonaisuuden kannalta. Teoksen laajuus
on tutkimuksellisesti ansiokasta, mutta tiiviimmällä ilmaisumuodolla
se saavuttaisi ehkä laajemmankin yleisön mielenkiinnon.
Kokonaisuudessaan kirja on kiinnostava ja uusia näkökulmia avaava
tutkielma kansallisrunoilijan varjoon jääneestä naiskirjailijasta.

Fredrika Runebergin kohtalona oli elää kansallisrunoilijan elämän
marginaalissa. Teoksessaan Anteckningar om Runeberg Fredrika korostaa
omaa mitättömyyttään sekä yhteenkuuluvuuttaan Runebergin kanssa.
Toisaalta kirjoittamalla Runebergista hän tulee kirjoittaneeksi myös
itsensä näkyväksi. Fredrika oli tietoinen 'kaksinkertaisesta
alistussuhteestaan kirjoittavana naisena ja lisäksi vielä
kirjoittavana naisena, joka oli naimisissa kansallisrunoilijan
kanssa'. Teoksesta hahmottuukin kuva kynttilänsä vakan alle
piilottavasta, lujatahtoisesta ja tuotteliaasta kirjailijasta, jonka
ajanmukaisen naisenroolin mukaisesti ei valitettavasti sopinut
tavoitella kuuluisuutta.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/