[H-verkko] Arvosteltavaksi: Editan syksyn 2009 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- 
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

EDITA syksy 2009


***
Vihavainen Timo (toim.)
Saharov Andrei (toim.)
Tuntematon talvisota - Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot

Talvisota oli Neuvostoliiton johdolle odottamaton järkytys. Nopean  
poliisioperaation sijasta puna-armeija joutui sotaan, jossa sen  
voimat osoittautuivat aluksi riittämättömiksi.
Tässä kirjassa tarjotaan lukijalle ensi kertaa näköala kulissien  
taakse. Erittäin salaiset dokumentit, jotka oli aikoinaan tarkoitettu  
vain Stalinin ja hänen lähipiirinsä silmille, on nyt julkistettu  
Venäjän federaation turvallisuuspalvelun, FSB:n arkistosta. Niiden  
perusteella on mahdollista nähdä, millaisen informaation varassa  
Stalin joutui tekemään dramaattiset päätöksensä sodan aloittamisesta  
ja lopettamisesta. Nämä dokumentit käsittävät sekä  
ulkomaantiedustelun raportteja että kotimaisen mielipidetarkkailun  
raportteja ja muita "poliittisia" tiedotuksia.
Asiakirjat osoittavat Neuvostoliiton tiedustelupalvelun agenttien  
saaneen yllättävän paljon ja nopeasti tietoja sekä suomalaisten  
keskusteluista että liittoutuneiden interventiosuunnitelmista. Aivan  
uuden näköalan raportit avaavat neuvostokansalaisten mielipiteisiin.  
Niiden perusteella Stalin ja hänen lähipiirinsä saattoivat arvioida,  
missä määrin viralliseen propagandaan uskottiin ja ei uskottu.
Dokumenteista nousee esille sotilasjohdon kyvyttömyys ja  
rivisotilaiden tuskastuminen. Niissä paljastuvat myös erilaiset  
pulailmiöt, jotka sodan johdosta kasvoivat Leningradin alueella  
hälyttäviksi. Tämä teos antaa kokonaan uuden käsityksen siitä, miten  
talvisota koettiin Neuvostoliiton puolella.

***
Timo Soikkanen: Taistelu autonomiasta - perustuslait vai itsevaltius?

Olivatko suomalaiset Porvoossa 1809 todellinen osapuoli, vai aikoiko  
tsaari ylipäätään rajata valtaoikeuksiaan? Oliko kyse valtio- 
oikeudellisesta tapahtumasta vaiko privilegi-oiden vahvistamisesta?
Autonomian tutkimusta 1960-luvulta hallinnut ns. uusi  
tutkimussuuntaus antaa au-tonomialle aikaisempaa rajoitetumman  
merkityksen: autonomia on sisällöltään hallinnol-lista - säätyjen  
oikeuksilla, perustuslailla, lainsäädäntöjärjestyksellä ja keisarin  
vakuutuk-sella on siinä vain vähän sijaa. Suomalaiset eivät siis  
olleet Porvoossa "todellinen toinen osapuoli", keisari ei  
tarkoittanut lainkaan rajata omia valtaoikeuksiaan eikä yksinvaltiaa- 
na olisi voinutkaan. Tämän ajattelun poliittista lähtökohtaa voidaan  
luonnehtia itäiseksi ja bysanttilaiseksi.
Aiempi tulkinta korosti keisarin Porvoossa antamaa vakuutusta  
yksinvaltaa rajoit-tavana tekijänä tunnustaen kuitenkin keisarin  
ehdottoman suvereenisuuden ulko- ja puo-lustuspoliittisissa asioissa.  
Muissa lainsäädäntöasioissa keisari tarvitsi säätyjen suostu-muksen,  
eli Porvoossa oli tehty sopimus keisarin ja säätyjen välillä.  
Tulkinta perustui län-simaiseen ajatteluun ja sillä oli selvä yhteys  
Ruotsin 1700-luvun perustuslailliseen kehi-tykseen.
Tämän päivän yleisesitykset sisältävät uuden tutkimussuunnan voitosta  
huolimatta kahden paradigman jälkiä ja esittäjät yhdistävät niitä  
usein ristiriitaisella tavalla. Tässä kirjassa historiantutkijat  
avaavat autonomiaa monesta näkökulmasta, molempia suuntauk-sia  
valottaen.
Kirjan toimittaja professori Timo Soikkanen on toiminut Turun  
yliopiston poliitti-sen historian professorina vuodesta 1997. Hän on  
tutkinut sisä- ja ulkopolitiikan vuorovaikutusta ja kirjoittanut  
Suomen ulkoasiainhallinnon historian presidentti Kekkosen kaudella.
Muut kirjoittajat: Eero Auvinen, Louis Clerc, Mika Keränen, Juhani  
Mylly, Frank Nesemann, Aki Rasilainen, Jarmo Virmavirta, Mari Vares  
ja Vesa Vares

***
Martti Häikiö: NOKIA - matka maailman huipulle

Miten suomalaisesta Nokiasta tuli maailman johtava yritys suurella ja  
erittäin nopeasti uusiutuvalla toimialalla?
Nokia on keskeinen osa Suomen taloushistoriaa. Vuonna 1865 perustettu  
yritys on tuottanut ja kaupannut paperia ja energiaa. Se on tehnyt  
kalosseja, autonrenkaita, kaapeleita, televisioita,  
tieliikenneverkkoja ja matkapuhelimia. Monialaisuudesta luopuminen ja  
keskittyminen telekommunikaatioon nosti Nokian 1990-luvulla huikeaksi  
globaaliksi menestystarinaksi.
Nokian toimitusjohtajat - niin Björn Westerlund, Kari Kairamo kuin  
Jorma Ollilakin - ovat olleet merkittäviä suomalaisen  
talouspolitiikan vaikuttajia julkisuudessa ja julkisuuden takana.
Häikiö on kuvannut Nokian kasvuhistorian 2001 ilmestyneessä,  
kolmiosaisessa Nokian historiassa. Hän jatkaa nyt kuvausta tähän  
päivään saakka. Kirja kertoo tiiviisti Nokian tarinan, sen  
keskeisimmät henkilöt ja vaiheet, kuvaa 2000-luvun johdon  
henkilövaihdoksia, kansainvälisen kilpailun kiristymistä ja mittavan  
tutkimus- ja kehittämistyön menestystä. Kiinnostavaa uutta on  
esimerkiksi Nokian selviytyminen kansainvälisessä finanssikriisissä  
ja yrityksen Amerikan valloituksen arviointi.
Martti Häikiö on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut  
useita yrityshistorioita, sekä monia teoksia kansainvälisen  
politiikan ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta.  
Valtiotieteen tohtori Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston  
poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978. Häikiö on  
kirjoittanut Nokia Oyj:n kolmiosaisen historian (2001), sekä kirjan  
Nokia: The Inside Story (2003), joka on käännetty useille kielille.

***
Leikola Juhani: Eino Suolahti - Isänmaan lääkäri

Eino Suolahti (1879-1951) vaikutti voimakastahtoisena  
itsenäisyysmiehenä monin tavoin Suomen kohtaloihin. Venäjän vallan  
kurimuksessa hän perusti itsenäisyysajatuksen levittämistä varten  
Uusi Päivä -lehden (myöh. Uusi Suomi). Sisällissodan Helsingissä 1918  
hän toimi valkoisten salaisissa tehtävissä auttaen kaupunkiin  
jääneitä senaattoreita, mukaan lukien Svinhufvud.
Viime sotien aikana Suolahti työskenteli puolustusvoimain  
ylilääkärinä ja järjesti persoonallisuutensa ja auktoriteettinsa  
voimalla lääkintähuollon esimerkillisellä tavalla. Hänen  
vaikutuksensa oli epävirallisesti vielä suurempi, sillä hän kuului  
ylipäällikön lähipiiriin.
Eino Suolahti ehti toimia myös Suomen valtiollisen poliisin  
ensimmäisenä päällikkönä ja oli yhdessä veljensä Hugon kanssa  
perustamassa Kansallista Kokoomusta. Lääkärikunnan johtohenkilöksi  
hän nousi Duodecimin ja Suomen Lääkäriliiton puheenjohtajana 1920- ja  
1930-luvuilla. Teoksessa esiintyy taipumattoman isänmaan miehen  
lisäksi monia merkittäviä aikalaisia Suomen historian käänteissä.
Kirjan tekijä Juhani Leikola on Eino Suolahden tyttärenpoika. Mukana  
on ennen julkaisemattomia, mielenkiintoisia valokuvia Suolahti- 
Leikola-suvun kotialbumeista

***
Tauno Tiusanen: Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan  
päiväkirja

Tauno Tiusasen odotettu muistelmateos kertoo, millaista oli olla  
toisinajattelija suomettuneessa Suomessa.
Taloustieteilijä Tauno Tiusanen on esittänyt 1970-luvulta lähtien  
arvioitansa itäblokin maiden tilanteesta. Kommunismia realistisesti  
ja ihannoimatta arvioivat kirjoitukset ja mielipiteet ovat saneet  
aikaan kiihkeitä reaktioita, jopa tappouhkauksia. Suomettunut Suomi  
oli ulkopoliittinen menestys, kuten usein väitetään, mutta  
mielipideilmapiiriltään todellinen kauhutarina.
Mitä itäblokin maissa todella tapahtui? Mihin kommunismi oikein  
kaatui? Kuinka Suomen rähmäily nähtiin muualla? Miksi asioista ei  
saanut puhua rehellisesti?
Järjestelmän varjopuolia voi onneksi nykyisin esittää selkokielellä  
asettamatta henkeään alttiiksi. Tässä kirjassa Tiusanen kertoo  
elämästään ja työstään kommunistisen eliitin, hyödyllisten idioottien  
ja kotiryssien maailmassa.
Professori Tauno Tiusanen on tehnyt pitkän ja kansainvälisesti  
merkittävän uran vertailevan taloustieteen alalla. Hän on toiminut  
luennoitsijana useissa alan yliopistoissa mm. Suomessa, Britanniassa  
ja entisessä DDR:ssä. Keskusjohtoisten kommunistimaiden  
päätöksentekoon Tiusanen on saanut käytännön kosketusta toimiessaan  
yrityskonsulttina läntisille yrityksille, jotka harjoittivat  
ulkomaankauppaa itäblokin maissa. Tiusanen oli mukana Max Jakobsonin  
järjestämissä yhteiskuntaseminaareissa sekä 1980-1990-lukujen  
vaihteessa jäsenenä presidentti Mauno Koiviston nimittämässä  
Neuvostoliiton tilaa arvioivassa asiantuntijatyöryhmässä.
***
Lauerma Hannu - Pahuuden anatomia - pahuus, hulluus, poikkeavuus

Pahuus kiinnostaa ihmistä. Moni maailmanhistorian suurmies on ollut  
diktaattori, despootti ja kansanmurhaaja. Viihdekulttuurimme rakentuu  
pahuudelle: Viiltäjä-Jack, Hannibal Lecter, Norman Bates Kain kiehtoo  
aina enemmän kuin Abel. Pahuuden anatomia käsittelee pahuuden  
ilmenemisestä ja ihmisten suhtautumista pahuuteen ja siitä  
rankaisemiseen. Mikä leimaa psykopaatin käyttäytymistä? Miten  
selittää uskonnon tai ideologioiden nimissä harjoitettavaa väkivaltaa  
tai terroria? Miksi pahuus voi joillakuilla yltää joukko- tai  
sarjamurhien tuottamaan nautintoon? Täyttävätkö tuomiot enemmänkin  
koston kuin kasvatuksen tarpeita?

***
Kirsi Vainio-Korhonen - Suomen herttuattaren arvoitus - suomalaisia  
naiskohtaloita 1700-luvulla

Suomen herttuattaren arvoitus piirtää henkilökuvia Suomessa 1700- 
luvulla eläneistä naisista - usein merkittävistä taustavaikuttajista,  
joiden elämästä ei ole tehty tutkimuksia tai elämäkertoja. Tapaamme  
kirjassa muun muassa kreivitär Sophie Creutzin, Göran Magnus  
Sprengtportenin läheisen ystävän, merkittävässä kirkollisessa  
vastuutehtävässä toimineen öylätintekijän Helena Echolinin sekä Maria  
Augustinin, joka oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia kauppiaita ja  
laivanvarustajia. Kirjan avainhenkilö on Suomen herttuattareksikin  
kutsuttu turkulainen porvaristyttö Eva Merthen, Zacharias Topeliuksen  
varhainen Suomi-neito, jonka ponnistelut tekivät pikkuvihan ajan  
miehityshallinnosta lempeää ja joustavaa. Näiden naisten tarinat  
osoittavat, että näkyvä asema tai suurmiesteot eivät ole ainoa  
historian mitta, vaan Suomen historiaa on myös naisten ja lasten  
elämä, ihmisten arki, ympäristö ja tunteet.
***
Komulainen Jyri (toim.), Vähäkangas Mika (toim.) - Luterilaisen  
Suomen loppu? Kirkko ja monet uskonnot

Suomen evankelisluterilainen kirkko on tottunut etuoikeutettuun  
asemaansa. Tulevaisuus näyttää toisenlaiselta, kun maailmalla  
tapahtuvat laajat uskonnolliset muutokset heijastuvat Suomeen.  
Luterilainen Suomi muuttuu vähitellen monien uskontojen Suomeksi.  
Miten luterilaisen kirkon olisi suhtauduttava maahanmuuttajien  
uskontoihin? Miten on reagoitava siihen, että yhä useampi valitsee  
sunnuntain jumalanpaveluksen sijaan joga-tunnin? Millaisen haasteen  
luterilaiselle kirkolle asettavat lähetyshenkiset maahanmuuttajien  
perustamat seurakunnat? Kirjassa eturivin akateemiset ja kirkolliset  
asiantuntijat avaavat uusia näkökulmia luterilaisen kirkon rooliin  
monien uskontojen Suomessa.
***
Parpola Antti, Åberg Veijo - Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi  
1859-2009

Valtion maat peittävät kolmasosan Suomesta. Näiden maiden käyttö  
määrittelee pitkälti sen, miltä maamme näyttää. Metsävaltio -  
Metsähallitus ja Suomi 1859-2009 kuvaa valtion metsiä ja  
metsäpolitiikkaa kansallisen metsähallinnon perustamisesta  
nykypäivään asti. Pitkään Metsähallitus päätti yksin metsiensä  
käytöstä ja toimi kuin "valtio valtiossa". Metsiä hyödynnettiin  
lähinnä teollisuuden puuhuollon sekä asutuksen tarpeisiin.  
Yhteiskunnan muuttuessa valtion maiden merkitystä on jouduttu  
arvioimaan uudelleen. Metsävaltio avaa uuden näkökulman Suomen  
historiaan ja kuvaa muuttuvaa suhtautumistamme maahan ja metsään.

***

Jaakkola Risto, Kainulainen Sakari, Rahkonen Keijo (toim.) -  
Työväensuojelusta sosiaalipolitiikkaan. Sosiaalipoliittinen yhdistys  
1908-2008

Kahdeksan miestä kokoontui huhtikuussa 1908 Hotelli Kämpiin  
Helsingissä. Tuolloin lausuttiin ajatus nykyisen Sosiaalipoliittisen  
yhdistyksen perustamisesta. Tästä tapahtumasta alkaa teos, joka  
juhlistaa satavuotiasta yhdistystä. Se kertoo merkittävistä  
sosiaalipoliitikoista sekä niistä edistysaskelista, jotka otettuaan  
eräästä Euroopan takapajuisimmasta maasta on kehittynyt pohjoismainen  
hyvinvointivaltio. Kirja on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat ja  
haluavat tietoa suomalaisen sosiaalipolitiikan ja yhteiskunnan  
kehityksestä. Kirjoittajat ovat alan huomattavia asiantuntijoita.

***

Luukkanen Arto (toim.) - Tuntematon Valko-Venäjä

Tuntematon Valko-Venäjä sukeltaa maanosamme viimeiseen  
neuvostoliittolaiseen todellisuuteen. Se tutustuttaa meidät alueen  
menneisyyteen, kulttuuriin, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kieleen.  
Monipuolinen ja kattava kertomus Valko-Venäjän vaiheista avaa uusia  
näkökulmia Euroopan ja Itä-Euroopan suhteiden dynamiikkaan. Suomen  
suuriruhtinaskunta oli myös saman imperiumin osanen - miksi meille ei  
käynyt samalla tavalla? Entä miksi Valko-Venäjän kansallinen projekti  
"jäi kesken"? Kirja vie lukijansa myös riipaisevan lähelle maan  
nykyistä poliittista tilannetta. Aikooko presidentti Lukashenka,  
valita "veljellisen" tulevaisuuden Venäjän kanssa vai haluaako hän  
päästä lähemmäksi Eurooppaa - avata ikkunoita EU:n seireeninlaululle?

***

Rumpunen Kauko (toim.), Manninen Ohto (toim.) - Faktillisesti tämä  
tarkoittaa antautumista - Jatkosodan hallitusten iltakoulujen  
pöytäkirjat

Aiemmin tuntemattomat muistiinpanot jatkosodan hallitusten työstä.  
Pääministerin sihteerin, tohtori V. J. Sukselaisen, huolellisesti  
laatimat ministerien epävirallisten kokousten pöytäkirjat antavat  
eloisan ja dramaattisen kuvan jatkosodan hallitusten arkipäivästä  
1942-1945. Kokouksissa pohdittiin kaikkea voin hinnasta juutalaisten  
kansalaisuushakemuksiin ja pakkohakkuista antautumisen ehtoihin.  
Repliikki repliikiltä etenevät muistiinpanot avaavat uudella tavalla  
sota-ajan ylimmän valtiojohdon aivoituksia. Ne tarkentavat tietoja J.  
W. Rangellin, Edwin Linkomiehen, Antti Hackzellin, U. J. Castrénin ja  
J. K. Paasikiven hallitusten ministerien kannanotoista ja luovat  
taustaa tähänastisille käsityksille valtiojohdon menettelyistä  
"vaikean ajan" eri vaiheissa. Teoksen ovat toimittaneet professori  
Ohto Manninen ja tutkija Kauko Rumpunen. He ovat aiemmin toimittaneet  
muun muassa kirjat Murhenäytelmän vuorosanat - Talvisodan hallituksen  
keskustelut sekä "Käymme omaa erillistä sotaamme" - Risto Rytin  
päiväkirjat 1940-1944.
**
Herranen Timo
Valtion raha vauhditti. Suomen erityisrahoituksen historia
Suomi on viidenkymmenen viime vuoden kuluessa vaurastunut yhdeksi  
maailman rikkaimmista maista. Kehitys ei ole ollut sattuman vaan  
määrätietoisen politiikan tulosta. Maamme nostettiin  
hyvinvointiyhteiskunnaksi talouskasvun avulla.
Valtion erityisrahoitus on muodostanut kasvustrategian keskeisen osan  
teollistamisen ja ulkomaankaupan laajentamisen ohella - ja kokenut  
paitsi valtiollisen sääntelyn myös markkinaehtoistumisen,  
konsensuksen ja puoluepoliittisten erimielisyyksien ajat.  
Valtiotieteiden tohtori Timo Herranen tarkastelee  
erityisrahoituslaitosten toimintaa osana Suomen yhteiskunnallista ja  
taloudellista kehitystä. Ajankohtainen teos tarjoaa historiallisen  
näkökulman tähän päivään, jolloin valtiovalta panostaa jälleen  
erityisrahoitukseen talouskriisin voittamiseksi.

***
Alpo Juntunen:
Venäjän imperiumin paluu

Vuosisatojen ajan Venäjän kehitys on vaikuttanut naapurimaiden ja  
maailman kohtaloihin. Maanpuoluskorkeakoulun Strategian laitoksen  
erikoistutkija, dosentti Alpo Juntunen on kirjoissaan ja  
artikkeleissaan tutkinut mm. Venäjän infrastruktuuria ja  
geopolitiikkaa. Hänen uuden tutkimuksensa kohteena on Venäjän  
Federaation valtiollisuus, sen idea, välineet ja tavoite, joka on  
monikansallinen ja monikulttuurinen imperiumi.
Venäjä on yksi globalisaation aikakauden johtavista valtioista ja  
haluaa parantaa kansainvälistä asemaansa. Tutkimuksessa osoitetaan  
Venäjän löytäneen itsensä. Kansan tukemana maan johtajat ovat  
toimineet rationaalisesti ja määrätietoisesti uuden imperiumin  
rakentamiseksi. Harjoitettu politiikka on ollut Venäjälle  
menestykseksi, mutta muulle maailmalle ja varsinkin naapureille  
seuraukset voivat olla yllätyksellisiä ja monitulkintaisia.