[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Prahan elokuu 1968 tuoreeltaan.

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Leena Riska-Campbell  VTM, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Okker, Jaakko (toim.). : Phara 21.8.1968. . Tammi, 2008. 176 sivua.


Prahan elokuu 1968 tuoreeltaan.
---------------------------------------------------------

Alunperin syyskuussa 1968 ilmestynyt Jaakko Okkerin toimittama
kirjoituskokoelma Praha 21.8.1968 tuo lukijan eteen kylmän
sodan Euroopan merkittävimmän käännekohdan tuoreesti ja tyylillä.
Uusintapainoksen ottaminen Huutomerkkisarjan
ensimmäisestä kirjasta tekeekin perustelluksi juuri sen teksteistä
välittyvä aikalaiskokeminen ja siihen liittyvä epätieto.


Kun Jaakko Okkerin toimittama Praha 21.8.1968 ilmestyi ensimmäisen
kerran kutsuttiin sitä kustannustoimittamisen Suomen ennätykseksi.
Historian käännekohdaksi muodostuneista tapahtumista oli ehtinyt
kulua ainoastaan kolme viikkoa, kun Tammi Hannu Taanilan aloitteesta
julkaisi ajankohtaiskirjallisuuden klassikoksi muodostuneen
kirjoituskokoelman. Pamfletin artikkelit tuli olla kustantajalla noin
viikossa, ja kirja ilmestyi syyskuun puolivälissä. Tämä Huutomerkki!
-sarjan ensimmäinen kirja sisälsi seitsemän artikkelia (Reijo
Nikkilän Praha 21.8.1968, Jaakko Okkerin Toivon ja pelon päiväkirja
ja Kunnon rauhanmies Sveijkin seikkailut, Max Randin Prahan kevät,
Jorma-Antero Hentilän Kriisin ideologisesta taustasta, Esko Ervastin
Kirje ennen ja jälkeen, ja Georg Henrik von Wrightin Sota Vietnamia
vastaan) sekä joukon mielenkiintoisia aikalaisdokumentteja - mm.
Kiinan kansantasavallan tuoreeltaan antama lausunto, jota ei tuolloin
muualla julkisuudessa nähty.

Vaikka kirja sai lievää kritiikkiäkin liiallisesta kiirehtimisestä,
niin jälkikäteen arvioiden juuri tuo tavaton nopeus tekee teoksesta
arvokkaan: nyt uusintapainosta lukiessa teoksen artikkelit avaavat
historiasta kiinnostuneelle lukijalle raikkaan aikalaiskokemisen
maailman ilman tutkimuksellista, jälkikäteen konstruoitua otetta.

Kirja alkaa Reijo Nikkilän tekstillä, joka on silminnäkijän kuvaus
miehityksen ensimmäisistä hetkistä. Nikkilä - joka oli ollut tuolloin
kongressimatkalla Prahassa - kertoo eloisasti operaation ensitahdeista
ja prahalaisten passiivisesta vastarinnasta tuona kyseisenä aamuna.
Nikkilän analyysin kohteeksi joutui 1960-luvun mielenmaisemiin
olennaisesti liittyvät seinälehdet ja iskulauseet, sekä
mielenilmaukset ja niiden spontaanisuus, ja näistä molemmista
heijastuva epätietoisuus. Kuinka monella tapaa toisesta maailmasta
tuntuukaan olleen kyse, kun Nikkilä kertoo erään kollegansa
kuvamateriaalin pelastuneen 'koska venäläiset eivät osanneet avata
hänen japanilaista kameraansa'!

Max Randin artikkeli Prahan kevät on katsaus Tsekkoslovakian
kulttuuripolitiikan suuntaviivoihin ja siitä käytyyn keskusteluun.
Myös tästä tekstistä välittyy selkeästi miehityksen aikaansaama
epätieto ja tyrmistys. Rand tiesi artikkelissaan mm. kertoa, että
T?ekkoslovakiassa tuolloin tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan jopa
yhdeksän kymmenestä t?ekkoslovakialaisesta edelleen kannatti
sosialistisen järjestelmän jatkumista. Miksi siis miehitys?

Jorma Antero Hentilä - SKDL:n silloinen poliittisen osaston päällikkö
- puuttuu  kirjoituksessaan kriisin ideologiseen taustaan ja
kommunistisen maailman pesänselvitykseen. Hentilän asemassa olevan
henkilön ymmärtää korostavan kriisin ideologista taustaa, vaikka jo
pelkästään Euroopan karttaan tutustuva näkee kuinka suuri strateginen
merkitys T?ekkoslovakialla oli.

Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Esko Ervasti tuo
pamflettikokoelmaan mukaan Neuvostoliiton ja siellä vallinneen
ilmapiirin. Artikkeli kuvaa Ervastin käyntiä Moskovassa ennen ja
jälkeen miehityksen. Sekä Hentilän että Ervastin artikkeleista
selviää, että jo tuolloin oli nähtävissä se, että kriisissä ei ollut
pelkästään kyse Neuvostoliiton ja Tsekkoslovakian keskinäisistä
väleistä, vaan se nähtiin kommunismin uusien ja vanhojen voimien
välisenä (epäsuhtaisena) mittelönä. Se että taustalla oli sitäkin
suuremmat (kansainvälis)poliittiset voimat näkyy epäsuorasti myös
siitä, että joukkoon otettiin kirjan ainoa jo aiemmin (marraskuussa
1967) akateemikko Georg Henrik von Wrightiltä ilmestynyt artikkeli
Sota Vietnamia vastaan. Vaikka Vietnamin sotaa käsittelevän
artikkelin ilmestymistä pamfletin sivuilla ei monesti ymmärrettykään,
niin varsinkin jälkikäteen katsoen se on varsin luontevaa. Jo
tarkkanäköisten aikalaistenkin mielissä historian sarananpaikka
yhdistettiin suurvaltojen välisiin suhteisiin, eikä pelkästään
sosialistisen järjestelmän sisäiseen kriisiin. Elämänasenteeltaan
humanisti tunnisti tunteettoman teknokratian kaikessa
silmittömyydessään. Ervastikin omalta osaltaan oli aistinut
Neuvostoliitossa vallalla olleen 'amerikkalaiskuhertelun': hänen
mukaansa maassa elettiin kahden suuren, USA:n ja Neuvostoliiton,
kihlausaikaa, jonka erikoiseksi 'huomenlahjaksi' Tsekkoslovakian
tapahtumatkin voitiin siis nähdä.

Ervasti ei kirjoituksessaan edes pyri 'tasapuoliseen' Kremlin
motivaatioiden pohdintaan, vaan kuvaa mielialoja ja tunnelmia
Neuvostoliitossa omiin havaintoihinsa perustuen. Nyt uusintapainosta
lukiessa juuri tämä tekeekin tekstistä vahvan ja nautittavan. Tästä
kaunokirjallisesta kirjoitustyylistä kannattaa antaa näyte (s. 82):
'Sitten on sulhanen, USA, Hollywood. Taistelut Vietnamia vastaan ovat
osoittaneet USA:n vikapäisyyden. Mutta tällainen antaa tiettyjä
vapauksia myös toiselle osapuolelle. Joka tapauksessa voitaisiin elää
suhteellisen huoletonta kesäyön unelmaa kaikesta tällaisesta
huolimatta. Mutta eikös siinä sitten ole sika paikalla kuin Aaro
Hellaakosken Viatonten valssissa: Länsi-Saksa. Eikä vain Länsi-Saksa,
vaan Saksa.'

Suomen Kuvalehden erikoistoimittajan, Jaakko Okkerin oma artikkeli
Toivon ja pelon päiväkirja on tarkasti koottu kronikka kattaen
tapahtumat tammikuusta 1968 aina syyskuun alkuun, antaen hyvän kuvan
tapahtumien etenemisestä. Okkerin kynänjälkeä on sen lisäksi Kunnon
rauhanmies Sveijkin seikkailut, jossa välitetään lukijalle
Orwellmaisia väristyksiä vielä vuosikymmentenkin kuluttua:
'näköpiiriin on noussut tulevaisuus ... jossa korkein sallittu
henkevyyden huippu on hyönteisen henkevyys'.

Pamfletin artikkeleissa viljellyn kaunokirjallisen tyylin voi nähdä
olevan seurausta kahdesta seikasta. Yhtäällä voi nähdä olleen kyse
siitä, että kirjoittajat pakenivat kaunokirjalliseen kerrontaan,
koska aihe ahdistavuudessaan tuli niin lähelle. Toisaalta tyylin
valinta voi olla pelkästään aikataulullinen: haluttiin tietoisesti
saada paperille tapahtumavyyhdin ensivaikutelmat ja -tunnelmat. Yhtä
kaikki, yli 40 vuotta kirjan julkistamisen jälkeen on helppo todeta
lopputuloksen onnistuneen, lukukokemusta kantaa juuri sen
kaunokirjallinen tyyli ja tuoreus. Kertovaa on myös se, että
pamflettikokoelmana Praha 21.8.1968 ansaitsee nykyäänkin
uusintapainoksen, toisin kun ne lukuisat, tuolloin suosiossa olleet
moniosaiset mammuttiteokset. Huutomerkki! -sarja, jonka viimeinen
kirja ilmestyi 1983 (Eikä ketään vastaan. Puheenvuoroja rauhasta.
Toim. Jukka Väyrynen, Tammi, 1983) olisi saanut aloittaa uudestaan
aikaisemminkin. Seuraaville sukupolville olisi hyvin voinut jäädä
aikalaisesseet esimerkiksi otsakkeella 9-11 tai vaikkapa Irak 2003.

Mutta risuittakaan tämä uusintapainos ei selviä. Se, että vuonna 1968
kirjassa ei ollut henkilöhakemistoa, on aikataulun vuoksi
ymmärrettävää, joskin valitettavaa. Nyt uusintapainoksessa tähän ei
voida vedota. Hakemiston voi nähdä tänä päivänä vieläkin
perustellumpana, varsinkin kun sen tekemiseen on olemassa monia
teknisiä apuvälineitä. Kiireeseen ei voida vedota. Kiireen tuntua
tällä kertaa lisää sekin, että uusintapainoksen sisällysluettelon
sivunumerot ovat menneet hakoteille (liitteiden osalta; kirjassa on
176 sivua eikä 215). Kirjan eloisuutta ja arvoa olisi lisännyt
merkittävästi (tuolloin ja nyt) siihen liitetty havainnollistava
kuva-aineisto Tsekkoslovakian maanalaisista postikorteista ja
erilaisista Prahan katukuvaan ilmestyneistä seinälehtisistä - asia
joka toki olisi ollut suuritöistä toimittaa nyt uusintapainokseen.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/