[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kieltäytymisiä ja kieltäymystä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Outi Lauhakangas  VTT, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Niemi, Mari K.  (toim.): Kiitos ei! Kieltäytymisen
kulttuurihistoriaa. Ajatus Kirjat, 2008. 269 sivua.


Kieltäytymisiä ja kieltäymystä
---------------------------------------------------------

Vertaan aluksi Niemen toimittamaa kirjaa 1980-luvun Otavan
Visio-sarjan keskustelukirjaan Kansalaistottelemattomuudesta.
Yhtäläisyyksiäkin löytyy, mutta nyt yhteiskunnallisten epäkohtien
sijaan keskitytään itseksi tulemisen oikeuksiin ja yksilön
valintoihin. Ensivaikutelma on, että kirja kokoaa liiankin laajan
joukon nykyilmiöitä kieltäytymisten kirjoksi, mutta tarkemmin lukien
artikkelit täydentävät toisiaan.


Tartun viime vuonna ilmestyneeseen Kieltäytymisen kulttuurihistoriaan
herkistyttyäni jo parikymmentä vuotta sitten
kansalaistottelemattomuus-kysymykselle. Mielessäni on Henry David
Thoreaun Kansalaistottelemattomuudesta-esseen perustalta toimittamani
samanniminen esseekirja (Otava 1986), jossa kirjoittivat suomalaiset
yhteiskunnalliset vaikuttajat kuten yleistä oikeustajua pohtiva
tuleva oikeuskansleri Paavo Nikula, Amerikanpäiväkirjaa 1960-luvulla
pitänyt professori Sirkka Heiskanen-Mäkelä ja vallan työkalujen
lahjomaton paljastaja, kirjailija Erno Paasilinna.
Kansalaistottelemattomuuden ydinsanoja on: Ei! Sävy on toinen, kun
sanon: Kiitos ei! Mutta yhdistävä tekijä Thoreau-problematiikan ja
Mari K. Niemen toimittaman kirjan välillä on kysymys mahdollisuudesta
valita toisin ja tietoinen kieltäytyminen. Mielenkiintoinen ajoitus on
myös uudispainoksella Ari Turusen kirjasta Ei onnistu! Jälkiviisasta
vastustamisen historiaa (WSOY, 2001)  Tämä kirja käsittelee
konservatiivisuutta nyt uudistetuin alaotsikoin Vastustamisen
kulttuurihistoriaa (Atena Kustannus 2009). Se on uusien tapojen ja
ajatusten kauhistelun kavalkadi.

Ajatus-kirjojen Kiitos ei! on kapinakirja, mutta yhtä paljon myös
kieltäymysten kirja. Puheena on kapina yhteiskunnallista pakkoa ym.
vanhentuneita epäeettisiä normeja vastaan, silti
kansalaistottelemattomuutta keskeisempi aihe on toisin tekemisen
valinta. Paljolti on kysymys näkökulmasta, katsellaanko omaa elämää
yleisten normien ja vakiintuneiden tapojen kannalta vai
tavanomaisesta poikkeavien arvojen perustalta. Yhteiskunnallisten
epäkohtien sijaan keskitytään itseksi tulemisen oikeuksiin ja yksilön
valintoihin. Niemen kirjaan on koottu tapojen rikkomisen ja koettelun
taustoja. Eri teemojen vapaan käsittelyn laadun takeeksi jokaiselta
kirjoittajalta on pyydetty kuvaus siitä, miten kunkin käsittelemä
kieltäytyminen on näkynyt historiassa ja kuinka se ilmenee tänä
päivänä.

Kirjassa kieltäytyminen osoittautuu useimmiten välineeksi johonkin
muutoin saavuttamattomaan pääsemiseksi. Onko sitten kyseessä
konservatiivisuus, jos kieltäydytään teknologiasta tai karataan
kuluttamasta? Perustelut ratkaisevat, johtuuko kieltäytyminen
keinottomuudesta vai onko se uusi keino edetä muutokseen. Pelkän
kieltäytymiskäyttäytymisen analysointi ei riitä. Taustalla on
useimmiten vankkoja arvoja, jotka ohjaavat valitsemaan toimintatapoja
tavoitteiden saavuttamiseksi. Periaatteellisen aseistakieltäytyjän
itsetarkoitus ei ole esitellä uskallustaan kieltäytyä, vaan osoittaa
periaatteensa mukaan, että suostuu vain rauhanomaisiin ratkaisuihin.
Valinnat ovat erottautumisen ja identiteetin rakentamisen kysymyksiä.
Aktiivinen kieltäytyminen on irtisanoutumista ja boikotointia, jonka
tulee näkyä. Tarkoitus onkin, että suuren enemmistön normaaliksi
katsottua toimintaa on pakko pysähtyä  kyseenalaistamaan.

Anna Kortelaisen otsikko Miksi seksistä kieltäydytään? ulottuu
kieltäytymisestä kieltämisen vallankäyttöön. Hän kuljettaa lukijaa
vaikutusvaltaisen seksifilosofin, kirkkoisä Augustinuksen opeista
kirjallisuudessa ja tosielämässä naurunalaistettuun naisen 'Ei!':hin.
Teemu Taira osoittaa että ateismin käsite sopii osuvimmin kristinuskon
ja islamin opin kieltämiseen. Käsitys siitä, mihin uskotaan ja mitä
kielletään, voi olla uskovalle hyvin erilainen kuin uskon
kieltäjälle. Ateismin suosio ei saa selitystään tieteellisen
maailmankatsomuksen vetovoimasta vaan pikemminkin halusta erottautua
uskovien vaalimasta elämänmuodosta ja uskomusjärjestelmästä. Jälleen
on kysymys vallasta, monarkian ja katolisen kirkon ylivallan
vastustamisesta. Epäilyn hermeneutikkojen, Nietzschen, Freudin ja
Marxin kolmiyhteys vei jumalan kieltämisen systemaattisuuden
asteelle. Jukka Ahonen käy perusteellisesti läpi suomalaisen
raittiusliikkeen historiaa. Mielenkiintoinen on kuvaus
valmistautumisesta lähestyviin Helsingin olympialaisiin. Hienoille
ulkomaisille vieraille ei saisi antaa kauhistuttavaa kuvaa
suomalaisten juomatavoista. Erkka Railo analysoi viimeaikaisia
vallasta vapaaehtoisesti luopumisia. Rooman diktaattoriksi julistetun
Cinnatuksen voitto ja paluu auran varteen toimii tarinana, jolla
korostetaan velvollisuudentunnon ideaalia. Mediakratian ohjailemina
poliitikot ovat valmiita luopumaan näyttävästi vallasta saadakseen
edes hetkeksi ylleen todellisen lahjomattoman aatepoliitikon
sädekehän. Ilkka Virjo pohtii toimeentulotuesta kieltäytymisen
motiiveja. Vaikka vaivaishoito on muuttunut köyhäinhoidoksi, sen
jälkeen huoltoavuksi ja lopulta toimeentulotueksi, asenteet kolhivat
kunniantuntoa edelleen. Avunsaajaan kohdistuva kuri ja kontrolli on
muodonmuutoksista huolimatta säilynyt. Tuen mahdollisuudesta leimata
'kunniattomia' köyhiä ei ole haluttu luopua hyvistä kokeiluista
huolimatta. Tuuli Hirvilammin kirjoitus kulutuskarkuruudesta (lähes)
rahattomana elämäntapana liittyy edellisten artikkelien
kieltäytymisen muotoihin. Ostamattomuus ja aineellisen kulutuksen
välttämien on moraalinen valinta. Kirjan ilmestyminen osui keskelle
2008 alkanutta lamaa ja kulutusluottorakennelmien sortumista.
Hirvilammen haastattelemat ekoyhteisössä asuvat nuoret kritisoivat
kieltäytymisellään 'rahan arvomaailmaa'. Kieltäytyminen merkitsee
jatkuvaa tiedonhankintaa ja itsereflektiota eettisyyden ja
ympäristöystävällisyyden takaamiseksi. Tunnistan thoreaulaisen
puritanismin ja tolstoilaisen velvollisuudentunnon, vaikka
nykykieltäytyjät eivät pyri asketismiin ja tarpeittensa kieltämiseen.
Lähtökohta on aiempaa kestävämpi, paikallinen ja ihmisen kokoinen
elämäntapa, joka on selviytymisen kannalta välttämätön.

Jaakko Suominen on selvästi kieltäytynyt tavanomaisen artikkelin
kirjoittamisesta. Tai pikemminkin on kyse systemaattisesta
dialogimuodon valinnasta. Ikään kuin teknisenä ongelmana esitetään
yleensä kaikkitietävälle Kone-Infolle ratkaistavaksi kuinka viedä
läpi päätös kieltäytyä koneista: Kiitos ei teknologialle! Anne
Puurosen kysymysmuotoinen otsikko Olet mitä et syö? sivuaa
Hirvilammin elämäntapa-artikkelin kieltäytymiskysymyksiä. Vaikka
syömiseen liittyvät valinnat ovat vanhaa perua, uskonnollisiin ja
poliittisiin erotteluihinkin perustuvia, kulutusyhteiskunnan
terveellisyystietoisuus on tehnyt valinnoista entistä
monimutkaisemman tapahtuman. Itsensä ja muotojensa kontrollointi ja
muokkaamisen mahdollisuus toistuu myös Taina Kinnusen artikkelissa
kauneuskirurgiasta, jonka hän tulkitsee kapinaksi konventioiden
ehdoilla. Kirjan viimeinen, Markku Jokisipilän artikkeli edustaa
jalostunutta sotasankaruutta: huippu-urheilua. Kieltäytymisten ketjun
lopussa odottavat kiitos ja kunnia. Rehellinen huippu-urheilija
nähdään tavallisen elämän ilojen yläpuolelle kohottautuvana
voittajana. Jokisipilä muistuttaa, että toisin kuin länsimaisessa
voittojen ja ennätysten metsästämisessä, itämaisessa
ajatteluperinteessä tavoitteena on mahdollisimman täydellinen itsensä
hallitseminen sekä sielun, mielen ja kehon harmonia. Kieltäymysten
kautta kehittyvä kapea, mutta äärimmäinen keskittymiskyky tarjoaa
mahdollisuuden paeta monimutkaisesta ja sekavasta 'tosielämästä'.
Tällöin liikutaan jo symbolisen ja emotionaalisen voiman kentillä.
Niin urheilussa kuin uskonnoissakin kärsimys ja kieltäymys
pyhittävät. Uskottavuusongelmat horjuttavat kieltäymysten
harjoittajien esimerkillisyyttä, mutta kieltäytyjät tulevat aina
muistuttamaan, että ihminen on perimmältään moraalinen olento.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/