[H-verkko] Arvosteltavaksi: Faroksen ja Gaudeamuksen syksyn 2008 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
  Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä Agricolan  
toimittajille  sähköpostia osoitteeseen:
<agricolan.arvostelut at gmail.com>, Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan  
sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan  
kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi  
juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu
"Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: http:// 
agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

***
FAROS-KUSTANTAMO

***********************************
Sergei Tšavain: ELNET. Suomennos Arto Moisio. Faros-kustannus Oy,
Turku 2008. Kovakantinen, 301 s.

Sergei Tšavain kuuluu marilaisen kirjallisuuden perustajahahmoihin.
Vuonna 1888 syntynyt Tšavain kirjoitti ensimmäisen marinkielisen
runon Oto jo vuonna 1905, kolme vuotta ennen valmistumistaan Kazanin
opettajaseminaarista. Vuosisadan vaihde oli myös marin kansan
identiteetin rakentamisen aikaa, vaikka Venäjän valtakunnassa
vähemmistöjen asema kävi vuosi vuodelta ahtaammaksi. Tšavain suuntasi
kirjalliset harrastuksensa pääasiassa näyttämölle. Hänen
esikoisnäytelmänsä Villiankat esitettiin vuonna 1912 ja venäläisiä
byrokraatteja ironisoiva draama saavutti laajaa menestystä.
Seuraavina vuosikymmeninä Tšavain julkaisi useita näytelmiä, jotka
oli tehty kiertuetoimintaa varten.

Tšavain odotti lokakuun vallankumoukselta paljon, kuten monet muutkin
marilaiset intellektuellit. Toisin kuitenkin kävi: Tšavain joutui
itse painostuksen kohteeksi, ja hänet ammuttiin Stalinin vainojen
aikana marraskuussa 1937.

ELNET
Sergei Tšavainin haave oli ensimmäisen marinkielisen romaanin
kirjoittaminen. Hän suunnitteli teoksesta eeppistä, suurten
venäläisten kertojien tyylillä etenevää romaania, joka alkaisi vuoden
1905 tapahtumista ja etenisi lokakuun vallankumouksen jälkeiseen
sisällissotaan asti. Romaanin ensimmäinen osa ilmestyi vuotta ennen
kirjailijan kuolemaa 1936 Moskovassa. Tarinassa yhdistyy kaksi
kohtaloa. Oppimaton metsästäjä Sakar joutuu väärin perustein
vankileirille ja saa kärsiä marilaisesta taustastaan. Lopulta hän
kadottaa identiteettinsä ja päätyy puna-armeijaan ensimmäisen
maailmansodan loppuvaiheissa. Toinen päähenkilö on marilainen
opettaja Grigori Petrovitš, joka taistelee venäläistämistoimia
vastaan älymystön asein ja ajautuu lopulta väkivallan tielle.

Tšavain kirjoitti romaanille myös toisen osan, joka kuitenkin katosi
jäljettömiin vuoden 1937 jälkeen. Sattumalta käsikirjoitus ilmestyi
esiin arkistojen kätköistä 1960-luvun alussa ja julkaistiin
jatkokertomuksena vuosina 1964-65. Vasta toinen osa paljastaa teoksen
eeppiset mittasuhteet.

Tällä hetkellä Sergei Tšavainin Elnet on marilaisen kirjallisuuden
suurin klassikko, joka on ilmestynyt myös venäjänkielisenä
käännöksenä. Teoksen suomentamisella on suuri kulttuurinen merkitys,
ja se avaa ainutlaatuisen näköalan paitsi marin historiaan myös
suomen sukukielien kirjalliseen perintöön.

***********************************


GAUDEAMUS


***********************************

HEIJASTUKSIA VALOSTA: MYSTIKKOJEN ISLAM

Hallenberg, Helena & Irmeli Perho

Islamin mystinen suuntaus on suufilaisuus. Heijastuksia valosta
esittää tiivistetysti suufilaisuuden synnyn ja peruskäsitteet sekä
välittää kuvan varhaisesta suufilaisesta ajattelusta antamalla
600-1200-lukujen mystikkojen itsensä puhua.

Teos sopii kurssikirjaksi esimerkiksi uskontotieteen ja teologian
opintoihin, mutta siitä voi ammentaa jokainen, jota eri uskontojen
ajattelutavat kiinnostavat. Suufilaisuuden kautta voi tutustua
siihen, miten ihminen on aina yrittänyt ratkaista olemassaolon
peruskysymyksiä, tavoitella yhteyttä Jumalaan ja samalla elää
ihmisten keskuudessa tässä maailmassa.

Tiedon kaipuu päättyisi, jos ihminen saisi tietää kaiken, minkä
Jumala tietää, ja se on mahdotonta. Mutta tämä kaipaus tuottaa
mielihyvää - ei tuskaa. Uusien asioiden löytämisen suloisuus on loputon.
- al-Ghazali (k. 1111)

Palmenia-sarja.

2. p. 2008. Nid. A5. 277 s.

***********************************

ONKO EUROOPPA OLEMASSA?
NÄKÖKULMIA EUROOPPALAISEEN JULKISUUTEEN JA DEMOKRATIAAN

Nieminen, Hannu, Kari Karppinen & Tuomo Mörä (toim.)

Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia
ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Euroopan haasteena
on kansalliset rajat ylittävän yhteisen julkisuuden puuttuminen. Yhä
suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään
EU:n toimielimissä, mutta julkista keskustelua käydään miltei
pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Kiinnostus EU-politiikkaa
kohtaan on myös varsin vähäistä.

Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta,
jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista
tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen
yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen
keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista
moninaisuutta sekä vähemmistöjen mahdollisuuksia osallistua
julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä vähemmistöjen ja
julkisuuden suhteesta tarkastellaan muun muassa Viron ja Turkin
tilannetta.

Näyte:
Miksi eurooppalainen julkisuus on noussut juuri vuosituhannen
vaihteessa tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi? Päällimmäinen selitys
nojaa epäilemättä siihen, että Euroopan integraatiokehityksessä on
tultu vaiheeseen, jossa taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen
jatkuminen edellyttää myös kulttuurista ulottuvuutta, Euroopan
kansalaisten tietoisempaa tukea ja sitoutumista yhteiseen projektiin.
Niin kauan kuin eurooppalainen julkinen keskustelu - Euroopan
kansalaisten julkinen mielipiteen- ja tahdonmuodostus - tapahtuu vain
kansallisissa puitteissa, on vaarana se, että Eurooppaa koskevien
yhteisten tavoitteiden hahmottaminen jää kansallisvaltioiden
itsekkyyden jalkoihin. Tästä näkökulmasta Euroopan
integraatiokehityksen yleisen logiikan kannalta on luonnollista ja
välttämätöntä rakentaa edellytyksiä yleiseurooppalaiselle,
kansalliset rajat ylittävälle julkisuudelle.

Sisällys:
I Teorian näkökulmia julkisuuteen
- Hannu Nieminen: Eurooppalainen julkisuus tutkimuksen kohteena:
neljä plus yksi näkökulmaa
- Kari Karppinen: Yhtenäisyyden ja moninaisuuden paradoksi
julkisuusteoriassa
II Julkisuus käytännössä
- Sinikka Sassi: Julkisuus kansalaisen silmin
- Tuomo Mörä: Julkisuuden ihanteet ja journalismin arki: Brysselin
kirjeenvaihtajat EU-koneiston ja kansalaisten välissä
- Inka Salovaara-Moring: Idän ja lännen tuolla puolen: julkisuus ja
median maantiede
III Monikulttuurisuuden haaste julkisuudelle
- Charles Husband ja Tom Moring: Eurooppalaisia eroja: julkisuuden
muodostamisen monet ulottuvuudet nykypäivän Euroopassa
- Camilla Haavisto: Vähemmistöt suomalaisessa mediassa: kohti
monietnistä julkisuutta?
- Epp Lauk ja Valeria Jakobson: Viron etnisen vähemmistön
osallistuminen julkisuuteen
- Yonca Ermutlu: Vähemmistön kiistanalaiset merkitykset ja etninen
vähemmistömedia Turkissa

Hannu Nieminen, viestintäpolitiikan professori, Helsingin yliopiston
viestinnän laitos
Kari Karppinen, tutkija, Helsingin yliopiston viestinnän laitos
Tuomo Mörä, VTT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston viestinnän
laitos

1. p. 2008. Nid. A5. 267 s.

***********************************

YHDYSVALTAIN KRISTILLINEN OIKEISTO

Ruotsila, Markku

Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on muokannut amerikkalaista
politiikkaa monissa maissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan:
abortista kantasolututkimukseen, luomisopista naisten ja
seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin sekä YK:n perhe- ja
kehityspolitiikasta terrorisminvastaiseen sotaan. Kristillistä
oikeistoa on joko pelätty uhkana demokratialle ja moniarvoisuudelle
tai arvostettu amerikkalaisen arvokeskustelun uudistajana ja
kansalaisaktivismin elävöittäjänä. Teos on ensimmäien suomenkielinen
tietopaketti tästä vaikutusvaltaisesta liikkeestä. Se tarkastelee
Yhdysvaltain kristillisen oikeiston ja fundamentalistisen liikkeen
historiaa 1800-luvulta nykypäivään sekä selvittää näiden teologisia
oppeja ja poliittista toimintaa tarkan empiirisen tutkimustiedon
pohjalta.

Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kaikille uskonnon ja politiikan
yhteyksistä, Yhdysvaltain historiasta ja ajankohtaisista asioista
kiinnostuneille.

Näyte:
Kristillisen oikeiston kannatuspohjasta kertoo se, että miltei 70
prosenttia amerikkalaisista sanoo haluavansa maalleen hyvin
uskonnollisen presidentin. Yli puolet haluaa valtiovallan
aktiivisesti edistävän uskontoa. Kaksi kolmesta amerikkalaisesta
pitää maataan kristillisenä kansakuntana, ja tätä mieltä on myös
miltei puolet niistä, jotka sanovat itse olevansa maallistuneita.
Miltei 70 prosenttia katsoo sekulaaristen liberaalien menneen liian
pitkälle yrityksissään pitää uskonto ja lainsäädäntö erillään.
Amerikkalaisnaisista yli puolet pitää aborttia murhana ja miltei
puolet amerikkalaisista haluaisi tehdä siitä joko kokonaan tai
useimmiten laittoman. Selvästi yli 60 prosenttia vastustaa
homoseksuaalien avioliittoja. Kuusi kymmenestä kieltää uskovansa
evoluutioteoriaan ja seitsemän kymmenestä haluaisi koulujen opettavan
luomisoppia.

Sisällys:
Prologi: Uskonto ja politiikka Yhdysvalloissa
1. Kristillinen fundamentalismi
2. Eristäytymisen ja radikalismin vuodet
3. Kristillisen uusoikeiston synty
4. Kulttuurisotien aikakausi
5. Dominioteologia
6. Samarialaisstrategia
7. Voiton kajastusta
8. YK ja Antikristus
9. Israelin ystäviä
10. Irak, Islam ja lopunajat
Epilogi: Domine, Quo Vadis?

Markku Ruotsila, Ph.D., Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti
(Helsingin yliopisto) ja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian
dosentti (Tampereen yliopisto). Hän on toiminut vierailevana
tutkijana muun muassa Oxfordin ja New Yorkin yliopistoissa. Julkaisut
mm. teokset The Origins of Christian Anti-Internationalism
(Georgetown University Press), John Spargo and American Socialism
(Palgrave Macmillan), British and American Anticommunism Before the
Cold War (Routledge) ja Churchill ja Suomi (Otava).

1. p. 2008. Nid. A5. 368 s

***********************************

COMPARATIVE APPROACHES TO EUROPEAN AND NORDIC MODERNISMS

Jansson, Mats, Janna Kantola, Jakob Lothe & H. K. Riikonen (eds.)

Modernism is a truly international movement that cuts across many
boundaries - territorial, political, cultural, and linguistic. Its
geographical and temporal scope makes it one of the most prominent
fields of literary study. Building on and extending the insights of
two earlier volumes - English and Nordic Modernisms (2002) and
European and Nordic Modernisms (2004) - the essays in this book
compare Modernist features of the Nordic literatures with the
modernizing works and movements of the rest of twentieth-century
Europe. The contributors situate the concept of Modernism in a pan-
European context, and discuss how a range of texts respond to, and
thus represent, facets of European Modernism at widely different
moments - not least in the period following the Second World War. In
addition to studies of individual Nordic authors, the aspects of
Modernism explored here include its response to war, the relationship
between verbal and pictorial art, and Modernism s impact on later
Nordic and European writers.

1. p. 2008. Nid. . 238 s.