[H-verkko] Arvosteltavaksi: Faroksen ja Gaudeamuksen syksyn 2008 kirjoja

[Tapio Onnela]

FAROS-KUSTANTAMO

***********************************
Sergei Tšavain: ELNET. Suomennos Arto Moisio. Faros-kustannus Oy,  
Turku 2008. Kovakantinen, 301 s.

Sergei Tšavain kuuluu marilaisen kirjallisuuden perustajahahmoihin.  
Vuonna 1888 syntynyt Tšavain kirjoitti ensimmäisen marinkielisen  
runon Oto jo vuonna 1905, kolme vuotta ennen valmistumistaan Kazanin  
opettajaseminaarista. Vuosisadan vaihde oli myös marin kansan  
identiteetin rakentamisen aikaa, vaikka Venäjän valtakunnassa  
vähemmistöjen asema kävi vuosi vuodelta ahtaammaksi. Tšavain suuntasi  
kirjalliset harrastuksensa pääasiassa näyttämölle. Hänen  
esikoisnäytelmänsä Villiankat esitettiin vuonna 1912 ja venäläisiä  
byrokraatteja ironisoiva draama saavutti laajaa menestystä.  
Seuraavina vuosikymmeninä Tšavain julkaisi useita näytelmiä, jotka  
oli tehty kiertuetoimintaa varten.

Tšavain odotti lokakuun vallankumoukselta paljon, kuten monet muutkin  
marilaiset intellektuellit. Toisin kuitenkin kävi: Tšavain joutui  
itse painostuksen kohteeksi, ja hänet ammuttiin Stalinin vainojen  
aikana marraskuussa 1937.

ELNET
Sergei Tšavainin haave oli ensimmäisen marinkielisen romaanin  
kirjoittaminen. Hän suunnitteli teoksesta eeppistä, suurten  
venäläisten kertojien tyylillä etenevää romaania, joka alkaisi vuoden  
1905 tapahtumista ja etenisi lokakuun vallankumouksen jälkeiseen  
sisällissotaan asti. Romaanin ensimmäinen osa ilmestyi vuotta ennen  
kirjailijan kuolemaa 1936 Moskovassa. Tarinassa yhdistyy kaksi  
kohtaloa. Oppimaton metsästäjä Sakar joutuu väärin perustein  
vankileirille ja saa kärsiä marilaisesta taustastaan. Lopulta hän  
kadottaa identiteettinsä ja päätyy puna-armeijaan ensimmäisen  
maailmansodan loppuvaiheissa. Toinen päähenkilö on marilainen  
opettaja Grigori Petrovitš, joka taistelee venäläistämistoimia  
vastaan älymystön asein ja ajautuu lopulta väkivallan tielle.

Tšavain kirjoitti romaanille myös toisen osan, joka kuitenkin katosi  
jäljettömiin vuoden 1937 jälkeen. Sattumalta käsikirjoitus ilmestyi  
esiin arkistojen kätköistä 1960-luvun alussa ja julkaistiin  
jatkokertomuksena vuosina 1964-65. Vasta toinen osa paljastaa teoksen  
eeppiset mittasuhteet.

Tällä hetkellä Sergei Tšavainin Elnet on marilaisen kirjallisuuden  
suurin klassikko, joka on ilmestynyt myös venäjänkielisenä  
käännöksenä. Teoksen suomentamisella on suuri kulttuurinen merkitys,  
ja se avaa ainutlaatuisen näköalan paitsi marin historiaan myös  
suomen sukukielien kirjalliseen perintöön.

***********************************


GAUDEAMUS


***********************************

HEIJASTUKSIA VALOSTA: MYSTIKKOJEN ISLAM

Hallenberg, Helena & Irmeli Perho

Islamin mystinen suuntaus on suufilaisuus. Heijastuksia valosta  
esittää tiivistetysti suufilaisuuden synnyn ja peruskäsitteet sekä  
välittää kuvan varhaisesta suufilaisesta ajattelusta antamalla  
600-1200-lukujen mystikkojen itsensä puhua.

Teos sopii kurssikirjaksi esimerkiksi uskontotieteen ja teologian  
opintoihin, mutta siitä voi ammentaa jokainen, jota eri uskontojen  
ajattelutavat kiinnostavat. Suufilaisuuden kautta voi tutustua  
siihen, miten ihminen on aina yrittänyt ratkaista olemassaolon  
peruskysymyksiä, tavoitella yhteyttä Jumalaan ja samalla elää  
ihmisten keskuudessa tässä maailmassa.

Tiedon kaipuu päättyisi, jos ihminen saisi tietää kaiken, minkä  
Jumala tietää, ja se on mahdotonta. Mutta tämä kaipaus tuottaa  
mielihyvää - ei tuskaa. Uusien asioiden löytämisen suloisuus on loputon.
- al-Ghazali (k. 1111)

Palmenia-sarja.

2. p. 2008. Nid. A5. 277 s.

***********************************

ONKO EUROOPPA OLEMASSA?
NÄKÖKULMIA EUROOPPALAISEEN JULKISUUTEEN JA DEMOKRATIAAN

Nieminen, Hannu, Kari Karppinen & Tuomo Mörä (toim.)

Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia  
ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Euroopan haasteena  
on kansalliset rajat ylittävän yhteisen julkisuuden puuttuminen. Yhä  
suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään  
EU:n toimielimissä, mutta julkista keskustelua käydään miltei  
pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Kiinnostus EU-politiikkaa  
kohtaan on myös varsin vähäistä.

Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta,  
jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista  
tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen  
yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen  
keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista  
moninaisuutta sekä vähemmistöjen mahdollisuuksia osallistua  
julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä vähemmistöjen ja  
julkisuuden suhteesta tarkastellaan muun muassa Viron ja Turkin  
tilannetta.

Näyte:
Miksi eurooppalainen julkisuus on noussut juuri vuosituhannen  
vaihteessa tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi? Päällimmäinen selitys  
nojaa epäilemättä siihen, että Euroopan integraatiokehityksessä on  
tultu vaiheeseen, jossa taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen  
jatkuminen edellyttää myös kulttuurista ulottuvuutta, Euroopan  
kansalaisten tietoisempaa tukea ja sitoutumista yhteiseen projektiin.  
Niin kauan kuin eurooppalainen julkinen keskustelu - Euroopan  
kansalaisten julkinen mielipiteen- ja tahdonmuodostus - tapahtuu vain  
kansallisissa puitteissa, on vaarana se, että Eurooppaa koskevien  
yhteisten tavoitteiden hahmottaminen jää kansallisvaltioiden  
itsekkyyden jalkoihin. Tästä näkökulmasta Euroopan  
integraatiokehityksen yleisen logiikan kannalta on luonnollista ja  
välttämätöntä rakentaa edellytyksiä yleiseurooppalaiselle,  
kansalliset rajat ylittävälle julkisuudelle.

Sisällys:
I Teorian näkökulmia julkisuuteen
- Hannu Nieminen: Eurooppalainen julkisuus tutkimuksen kohteena:  
neljä plus yksi näkökulmaa
- Kari Karppinen: Yhtenäisyyden ja moninaisuuden paradoksi  
julkisuusteoriassa
II Julkisuus käytännössä
- Sinikka Sassi: Julkisuus kansalaisen silmin
- Tuomo Mörä: Julkisuuden ihanteet ja journalismin arki: Brysselin  
kirjeenvaihtajat EU-koneiston ja kansalaisten välissä
- Inka Salovaara-Moring: Idän ja lännen tuolla puolen: julkisuus ja  
median maantiede
III Monikulttuurisuuden haaste julkisuudelle
- Charles Husband ja Tom Moring: Eurooppalaisia eroja: julkisuuden  
muodostamisen monet ulottuvuudet nykypäivän Euroopassa
- Camilla Haavisto: Vähemmistöt suomalaisessa mediassa: kohti  
monietnistä julkisuutta?
- Epp Lauk ja Valeria Jakobson: Viron etnisen vähemmistön  
osallistuminen julkisuuteen
- Yonca Ermutlu: Vähemmistön kiistanalaiset merkitykset ja etninen  
vähemmistömedia Turkissa

Hannu Nieminen, viestintäpolitiikan professori, Helsingin yliopiston  
viestinnän laitos
Kari Karppinen, tutkija, Helsingin yliopiston viestinnän laitos
Tuomo Mörä, VTT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopiston viestinnän  
laitos

1. p. 2008. Nid. A5. 267 s.

***********************************

YHDYSVALTAIN KRISTILLINEN OIKEISTO

Ruotsila, Markku

Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on muokannut amerikkalaista  
politiikkaa monissa maissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan:  
abortista kantasolututkimukseen, luomisopista naisten ja  
seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksiin sekä YK:n perhe- ja  
kehityspolitiikasta terrorisminvastaiseen sotaan. Kristillistä  
oikeistoa on joko pelätty uhkana demokratialle ja moniarvoisuudelle  
tai arvostettu amerikkalaisen arvokeskustelun uudistajana ja  
kansalaisaktivismin elävöittäjänä. Teos on ensimmäien suomenkielinen  
tietopaketti tästä vaikutusvaltaisesta liikkeestä. Se tarkastelee  
Yhdysvaltain kristillisen oikeiston ja fundamentalistisen liikkeen  
historiaa 1800-luvulta nykypäivään sekä selvittää näiden teologisia  
oppeja ja poliittista toimintaa tarkan empiirisen tutkimustiedon  
pohjalta.

Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kaikille uskonnon ja politiikan  
yhteyksistä, Yhdysvaltain historiasta ja ajankohtaisista asioista  
kiinnostuneille.

Näyte:
Kristillisen oikeiston kannatuspohjasta kertoo se, että miltei 70  
prosenttia amerikkalaisista sanoo haluavansa maalleen hyvin  
uskonnollisen presidentin. Yli puolet haluaa valtiovallan  
aktiivisesti edistävän uskontoa. Kaksi kolmesta amerikkalaisesta  
pitää maataan kristillisenä kansakuntana, ja tätä mieltä on myös  
miltei puolet niistä, jotka sanovat itse olevansa maallistuneita.  
Miltei 70 prosenttia katsoo sekulaaristen liberaalien menneen liian  
pitkälle yrityksissään pitää uskonto ja lainsäädäntö erillään.  
Amerikkalaisnaisista yli puolet pitää aborttia murhana ja miltei  
puolet amerikkalaisista haluaisi tehdä siitä joko kokonaan tai  
useimmiten laittoman. Selvästi yli 60 prosenttia vastustaa  
homoseksuaalien avioliittoja. Kuusi kymmenestä kieltää uskovansa  
evoluutioteoriaan ja seitsemän kymmenestä haluaisi koulujen opettavan  
luomisoppia.

Sisällys:
Prologi: Uskonto ja politiikka Yhdysvalloissa
1. Kristillinen fundamentalismi
2. Eristäytymisen ja radikalismin vuodet
3. Kristillisen uusoikeiston synty
4. Kulttuurisotien aikakausi
5. Dominioteologia
6. Samarialaisstrategia
7. Voiton kajastusta
8. YK ja Antikristus
9. Israelin ystäviä
10. Irak, Islam ja lopunajat
Epilogi: Domine, Quo Vadis?

Markku Ruotsila, Ph.D., Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti  
(Helsingin yliopisto) ja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian  
dosentti (Tampereen yliopisto). Hän on toiminut vierailevana  
tutkijana muun muassa Oxfordin ja New Yorkin yliopistoissa. Julkaisut  
mm. teokset The Origins of Christian Anti-Internationalism  
(Georgetown University Press), John Spargo and American Socialism  
(Palgrave Macmillan), British and American Anticommunism Before the  
Cold War (Routledge) ja Churchill ja Suomi (Otava).

1. p. 2008. Nid. A5. 368 s

***********************************

COMPARATIVE APPROACHES TO EUROPEAN AND NORDIC MODERNISMS

Jansson, Mats, Janna Kantola, Jakob Lothe & H. K. Riikonen (eds.)

Modernism is a truly international movement that cuts across many  
boundaries - territorial, political, cultural, and linguistic. Its  
geographical and temporal scope makes it one of the most prominent  
fields of literary study. Building on and extending the insights of  
two earlier volumes - English and Nordic Modernisms (2002) and  
European and Nordic Modernisms (2004) - the essays in this book  
compare Modernist features of the Nordic literatures with the  
modernizing works and movements of the rest of twentieth-century  
Europe. The contributors situate the concept of Modernism in a pan- 
European context, and discuss how a range of texts respond to, and  
thus represent, facets of European Modernism at widely different  
moments - not least in the period following the Second World War. In  
addition to studies of individual Nordic authors, the aspects of  
Modernism explored here include its response to war, the relationship  
between verbal and pictorial art, and Modernism s impact on later  
Nordic and European writers.

1. p. 2008. Nid. . 238 s.