[Antiquitas] Uusi kirja: Latinan pro, Helsingin yliopiston hegemonia ja Suomen kielitieteen käänne 1960-luvulla

[Karlsson, Fred]

Hei

Lähetän antiquitas-listalle harkittavaksi seuraavan tiedoksi-uutisen. Se ei ole
varsinaista antiikintutkimusta, mutta kuuluu kyllä antiikin jälkivaikutuksiin!
Yst. terv.
Fred Karlsson

**********
Fred Karlsson: Latinan pro, Helsingin yliopiston hegemonia ja Suomen kielitieteen käänne 1960-luvulla.
Helsinki: Edix. 147 sivua.
Ote esipuheesta:
1960-luvulla ruvettiin vaatimaan muutoksia humanististen tiedekuntien latinan pro exercitio -kokeeseen. Arvostelijat tulivat nuoremmista yliopistoista: Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta ja Åbo Akademista, kohta myös Turun yliopistosta – ja monista ylioppilaskunnista, myös Helsingin yliopistosta. Latinan pron tapahtumat 1962–69 on Suomen laajin julkisesti puitu yliopisto-opetusta koskeva kiista. Sitä ei ole ennen kuvattu. Latinan pron kehityskaaren ymmärtämiseksi vauhtia on otettava kaukaa, on mentävä rursus ad fontes. Tämä on aiheena kirjan laajimmassa Osassa I. Latinan käytännön taitojen yliopistollisten vaatimusten kehitys suhteutetaan 
klassillisen filologian aineopintojen, filosofian kandidaatin tutkinnon,  koululaitoksen kielitaitovaatimusten ja yhteiskunnallisten kieliolojen kehitykseen.

Latinan pron kohdalla jouduttiin haastamaan Helsingin yliopiston asetuksiin perustuva hegemonia tutkintoasioissa. Itsenäisyyden alusta asti muut yliopistot oli nimittäin (kukin erikseen) Helsingin yliopiston valmistelemin ja Valtioneuvoston antamin asetuksin velvoitettu noudattamaan Helsingin yliopiston tutkintojärjestystä ja pääsääntöisesti sen tutkintovaatimuksiakin. Sekä latinan pron toteutuksen että Helsingin yliopiston hegemonian ylläpitämisessä ja haastamisessa oli kyse yliopistokentän valtasuhteiden jakaantumisesta. Uudet yliopistot halusivat itsenäisesti kehittää opetustaan sekä nostaa ja eriyttää profiilejaan HY-hegemonian kustannuksella. HY-hegemonia on kyllä todettu (Kivinen, Rinne & Ketonen 1993, Eskola 2002), mutta sen syntyä tai ilmenemismuotoja ei ole tarkemmin analysoitu. Tätä käsitellään kirjan Osassa II.

Nämä kaksi siiamilaisittain suhtautuvaa prosessia olivat osallisina kolmannessa tapahtumaketjussa, Suomen kielitieteen 1960-luvun keskivaiheilla alkaneessa käänteessä kohti nykykielten tutkimusta ja lingvistiikkaa. Siihen pureudutaan Osassa III.

Tarkemmat tiedot ja kirjan sisällysluettelo: www.edix.fi
**********