[Yk-yhdistys] Korkean tason seminaari: YK:n uudistusten toteuttaminen edellyttää jäsenmaiden tukea ja joustavuutta

[Merituulia Lehtinen]

Tiedote
Julkaisuvapaa 2.3.2007

Hanasaaren kulttuurikeskuksessa järjestetyssä YK:n uudistukset ja asema
tulevaisuudessa -seminaarissa 2.3.2007 oltiin varsin yksimielisiä
yhdestä asiasta: YK:ta voi ja tulee uudistaa. YK:n entisen
oikeusasioiden alipääsihteerin Hans Corellin mukaan suurin uudistamisen
tarve ei kuitenkaan ole YK:ssa vaan sen jäsenvaltioissa. "Voidaanko
olettaa, että YK järjestönä voi toimia kun monet sen jäsenvaltioista
eivät itse täytä YK:n peruskirjaan kirjattuja sääntöjä?"

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Pääsihteeri Kofi Annanin
merkittävin reformialoite perustuu oivallukseen turvallisuuden,
kehityksen ja ihmisoikeuksien välisestä yhteydestä: Annan halusi
YK-järjestelmän tukevan tehokkaasti Vuosituhatjulistuksen päämäärien
toteuttamista. Halosen mukaan Suomi tukee uuden pääsihteerin Ban
Ki-moonin työtä YK:n uudistamiseksi ja kokonaisvaltaisen
reformiprosessin läpiviemiseksi. Turvallisuusneuvoston uudistaminen on
yksi reformin tärkeimpiä mutta samalla vaikeimpia kokonaisuuksia. Suomi
tukee turvallisuusneuvoston laajentamista sekä pysyviä että vaihtuvia
jäseniä lisäämällä. ”Turvallisuusneuvoston vaikutusvalta ja uskottavuus
edellyttävät, että pysyvinä jäseninä on keskeiset kehittyneet ja
kehitysmaat eri maanosista. - - Suomi ei kuitenkaan hyväksy
veto-oikeuden laajentamista uusille pysyville jäsenille”, presidentti
Halonen sanoi.

Presidentti Halosen mukaan YK-reformin merkitystä korostavat
maailmanlaajuiset haasteet, jotka ovat vahvistaneet riippuvuuttamme
toinen toisistamme ja samalla kasvattaneet tietoisuuttamme yhteisestä
vastuusta. Tällaisia ovat mm. terrorismi ja ilmastonmuutos, jotka
edellyttävät vahvaa monenvälistä yhteistyötä.

Naiset mukaan rauhanrakentamiseen

Presidentti Halosen mielestä naiset tulee saada mukaan
rauhanrakentamiseen ja rauhanneuvotteluihin kaikilla tasoilla. ”Naisten
ruohonjuuritason aktivismi luo pohjaa kestäville ratkaisuille. Siksi on
tärkeää tukea projekteja, joilla vahvistetaan naisten rauhantyötä sekä
luodaan edellytyksiä paikalliselle toiminnalle”, Halonen sanoi.

Suurlähettiläs Pekka Haaviston vetämässä paneelissa Hans Corell,
suurlähettiläs Kirsti Lintonen Suomen YK-edustustosta sekä amanuenssi
Unto Vesa Tampereen rauhan- ja konfliktitutkimuksen keskuksesta Taprista
jatkoivat keskustelua mm. naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän
YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 1325:n toteuttamisesta. "Maan
kehitystason ja naisten yhteiskunnallisen aseman välillä on suora
korrelaatio", Corell totesi. "Ne maat, joissa naisten ei sallita täysin
osallistua yhteiskunnalliseen elämään, ovat määritelmällisesti
tuomittuja jäämään jälkeen kehityksestä."

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen YK:n työhön turvattava

Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen toi esiin
loppupuheenvuorossaan ajatuksen erityisestä kansalaisjärjestörahastosta,
josta voitaisiin tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista
YK-prosessien ja -kokousten seurantaan. Ajatus ei ole uusi, sen on
aikoinaan esittänyt Norja muille Pohjoismaille ja samanmielisille
maille. Pietikäinen nosti myös esiin kysymyksen YK:n roolista globaalina
sosiaalipoliittisena toimijana. Roolin tulisi olla suurempi, mutta se
vaatii erityisesti uudistuksia Talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:n osalta.


Lisätietoja: YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, 040 556 0488

Tasavallan presidentin puhe kokonaisuudessaan sekä YK:n entisen
oikeusasioiden alipääsihteerin Hans Corellin keskeiset huomiot löytyvät
YK-liiton sivuilta www.ykliitto.fi


-- 
Inka Leisma
Tiedottaja/Communications Officer
Suomen YK-liitto/UN Association of Finland
+358 9 231 50 501
+358 40 547 9367
www.ykliitto.fi