[Kaupunkitutkimus] CFP: Kaupunki kehona – ihmiskehon ja rakennetun ympäristön suhde (Kaupunkitutkimuksen päivät, 5.-6.5.2014, työryhmä nro 2)

[Emilia Karppinen]

CFP: Kaupunki kehona – ihmiskehon ja rakennetun ympäristön suhde (Kaupunkitutkimuksen päivät, 5.-6.5.2014, työryhmä nro 2)

Etsimme työryhmäämme esityksiä, jotka käsittelevät ihmiskehon ja rakennetun ympäristön suhdetta kaupunkien suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioithan, että esitelmäabstraktien deadlinea on jatkettu viikolla. Uusi dl. on tämän viikon perjantaina 21.3.

Työryhmän kuvaus:
Kaupunkeja on halki aikojen kuvattu ihmisen kehoon, sen osiin ja toimintoihin viittaavin vertauksin. Samalla ihmiskehon mikrokosmoksen ja kaupungin makrokosmoksen välinen vastaavuus on innoittanut sekä ohjannut arkkitehtuuria ja yhdyskuntasuunnittelua. Esimerkiksi renessanssin rakennustaiteeseen keskeisesti vaikuttanut antiikin arkkitehti Vitruvius etsi ihanteellisia mittasuhteita sopusuhtaisesta ihmisvartalosta. Japanilaiset arkkitehdit puolestaan inspiroituivat 1960-luvulla ihmisen DNA:n rakenteesta. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tasolla kaupungin ja kehon välinen analogia on ollut nähtävissä muun muassa 1800-luvun suurissa rakennushankkeissa sekä niihin kytkeytyneessä hygienia-ajattelussa. Pariisin uudistaja Georges-Eugène Haussmannista puhuttiinkin kirurgina, joka leikkasi kaupungin vatsan auki poistaen vanhan, kuluneen aineksen. Nykyään kaupunki ja ihmiskeho rinnastuvat esimerkiksi tavassa puhua puistoista, kuten New Yorkin Central Parkista kaupungin vihreinä keuhkoina.

Teoreettisesta näkökulmasta ihmiskehon ja kaupungin välistä vastavuoroisuutta on tarkastellut yhdysvaltalainen sosiologi Richard Sennett. Teoksessaan Flesh and Stone (1996) hän esittää kaupunkien muotoutuvan vastaamaan aikakautensa käsitystä ihanteellisesta sekä toisaalta sopimattomasta ihmisvartalosta. Sennettin ajatukset ovat provokatiivisia, mutta ne johdattelevat pohtimaan kehollisuuden ja rakennetun ympäristön välistä suhdetta.

Työryhmämme tarkoituksena on tarkastella laajalla otteella, miten ihmiskeho ohjaa rakentamista, ja miten käsitykset kehosta muuttavat sekä kaupunkia koskevia käytäntöjä että puhetapoja. Antamistamme historiallisista esimerkeistä huolimatta toivomme esitelmiä useilta eri tieteenaloilta ja aikakausilta sekä käytännön suunnittelutyötä tekeviltä.

Lähetä esitelmäehdotuksesi (abstrakti 150–200 sanaa) työryhmän puheenjohtajille 21.3. mennessä.

Puheenjohtajat:
Emilia Karppinen, Turun yliopisto (emilia.karppinen[at]utu.fi)
Mari Tanninen, Turun yliopisto (mari.tanninen[at]utu.fi)
Panu Savolainen, Aalto yliopisto (panu.savolainen[at]aalto.fi)

Katso lisää Kaupunkitutkimuksen päivistä: http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net/