<html><body style="word-wrap: break-word; -webkit-nbsp-mode: space; -webkit-line-break: after-white-space; "><!--StartFragment-->
<div class="MsoPlainText">Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja
arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen lähetä
Agricolan toimittajille sähköpostia osoitteeseen: <<a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com">agricolan.arvostelut@gmail.com</a>>,
Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille
jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan
toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi.
Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla
julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn
lomakkeeseen Agricolan sivulle:
<a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a> josta se lähetetään ensin
Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu
lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu
tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisuun:
<a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a>. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoPlainText"> <o:p></o:p></div>
<span style="font-size:12.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-ansi-language:
FI;mso-fareast-language:EN-US">HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!</span><!--EndFragment-->
<div><font class="Apple-style-span" face="'Times New Roman'" size="4"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 16px;"><br></span></font></div><div><font class="Apple-style-span" face="'Times New Roman'" size="4"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 16px;">SKS syksy 2009-kevät 2010</span></font></div><div><font class="Apple-style-span" face="'Times New Roman'" size="4"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 16px;"><br></span></font></div><div><font class="Apple-style-span" face="'Times New Roman'" size="4"><span class="Apple-style-span" style="font-size: 16px;">
<!--StartFragment-->
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">PERTTI KARKAMA<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Vallan orjat ja ihmisarvo<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Arvid Järnefeltin ajatusmaailma<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Arvid Järnefelt (1861–1932) on yksi suomalaisen
kirjallisuuden merkittävimmistä aatteellisista kirjailijoista. Varhaisimmista
kirjoituksistaan lähtien hän suuntasi voimakasta kritiikkiä ajan kulttuurista,
poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista elämää ohjaavia arvoja kohtaan.
Ratkaiseva merkitys Järnefeltin ajattelulle oli Leo Tolstoin opeilla.<br>
<br>
Sekä Järnefeltin että Tolstoin mukaan kaikki, jotka mukautuvat ja sopeutuvat,
ovat vallan orjia. Sen vuoksi myös kaikki juridiset, poliittiset, taloudelliset
ja yhteiskunnalliset instituutiot palvelevat vain valtaa ja riistävät ihmisiltä
heidän ihmisarvonsa ja vapautensa.<br>
<br>
Järnefelt oli individualisti ja anarkisti, jonka mukaan ratkaisu nykyihmisen
ongelmiin on löydettävissä vain, mikäli yksilöt itse voivat herätä ja alkaa
tehdä nykyhetkessä tekoja, jotka koituvat erotuksetta kaikkien ihmisten, ei
vain lähiomaisten, hyväksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">KATI MIKKOLA<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tulevaisuutta vastaan<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan
rakentaminen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kansanrunousarkisto lähetti vastaajaverkolleen vuonna 1939
kyselyn otsikolla Miten kansa vastaanotti uudet elämänmuodot? Vastauksia
saatiin 84 ihmiseltä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa arvioidaan yhtäältä
teemakyselyn luonnetta kansankunnan rakentamisen ideologisena välineenä ja
toisaalta sen lähdearvoa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun historiallisen
todellisuuden kuvaajana. Lukemalla uudistusmyönteisten kansantiedon kerääjien
tekstejä ”vastavirtaan” tutkimuksessa avataan modernisaatioprosessin
jännitteitä uutuuksia vastustaneiden näkökulmasta. Teos tarjoaa jäsenneltyä
tietoa siitä, millaisilla perusteluilla ja keinoilla maaseudun ihmiset
vastustivat sivistysideologisia ja teknologisia uutuuksia, kuten maallisia
kirjoja, kansakouluja ja uusia maatalouskoneita. Tutkimuksessa valokeilaan
nostetaan modernin voittokulussa statisteiksi jääneet uutuuksien vastustajat ja
Kansanrunousarkiston kyselyihin vastanneet kansankerääjät, jotka osoittautuvat
näkemyksellisiksi toimijoiksi tieteellisen tiedon tuottamisprosessissa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tavoitteena tasa-arvo<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomen Naisyhdistys 125 vuotta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittanut Aura Korppi-Tommola<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomen Naisyhdistys on ensimmäinen naisasiaa ajava järjestö
Suomessa. Yhdistyksen ohjelma oli aikanaan radikaali: se vaati naisille
poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia. Sittemmin yhdistys on
paneutunut erityisesti tasa-arvon vakiinnuttamiseen, perhe- ja työelämän
haasteisiin ja maanpuolustusasiaan. Teos esittelee pienoiselämäkerroin
Naisyhdistyksen tärkeimmät puheenjohtajat ja luo katsauksen yhdistyksen
toimintaan viimeisten 25 vuoden ajalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">KIRSI SALONEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Synti ja sovitus, rikos ja rangaistus<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalaisten rikkomuksista keskiajalla<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Miksi Turun piispa sai pitää sihteerinään tuomiorovastin
aviotonta poikaa? Miksi kaikki Turun tuomiokapitulin jäsenet olivat
kirkonkirouksessa? Mitä tapahtui murhamiehelle oikeuden edessä? Saiko pappi
paljastaa rippituolissa kuulemansa synnit? Miten serkun kanssa solmitun
kielletyn avioliiton sai laillistettua? Millaisen rangaistuksen Tukholman raati
määräsi varkaudesta kiinni jääneelle Turun pyövälille? Miten oikeudenkäynti
eteni keskiajalla?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Edellä oleviin – ja moniin muihinkin – kysymyksiin löytyy
vastaus käsillä olevasta suomalaisten keskiajalla tekemistä rikoksista ja
synneistä kertovasta kirjasta. Teos on yleisesitys suomalaisesta
oikeushistoriasta keskiajalla ja kertoo niin maallisen oikeuden eteen tuoduista
rikoksista kuin kirkollisessa tuomioistuimessa käsitellyistä rikkeistä.
Kirjassa paljastetaan myös ensi kerran millaisia suomalaisten synteihin
liittyviä asiakirjoja on viime aikoina löytynyt Vatikaanin Salaisesta
Arkistosta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">PENTTI VIRRANKOSKI<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomen historia 1 & 2<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Pentti Virrankosken Suomen historia on esitys maamme
asukkaiden vaiheista yli 11000 vuoden ajalta, kivikaudelta 2000-luvulle.
Satojen tutkijoiden työhön nojautuen tekijä luo kokonaiskuvan aiheestaan
seuraten eri elämänalueiden kehitystä. Teos on kokonaisesitys, joka toimii yhtä
lailla yliopistollisena oppikirjana kuin joka kodin alan hakuteoksena.
Teoksessa näkyy kirjoittajan persoonallisen kädenjälki ja rohkeus käsitellä
uusimman historian monesti kiistanalaiseksi käyviä kysymyksiä. Korjattu
uusintapainos, yksiosainen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">TIINA SUOPAJÄRVI<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Sukupuoli meni metsään<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tutkimus analysoi perusteellisesti sukupuolen ja
ammatillisen asiantuntijuuden vaikutuksia metsäalan ammattilaisten
metsäsuhteeseen ja luontokäsityksiin viime vuosikymmenien Suomessa. Teos
pohjautuu elämäkerralliseen haastatteluaineistoon, jossa suomalaiset
metsätalousinsinöörit kertovat omia kokemuksiaan metsäalan
sukupuolijärjestelmän murroksesta ja metsäkeskustelujen monipuolistumisesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Sport, Recreation and Green Space in the European City<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Edited by Peter Clark, Marjaana Niemi & Jari Niemelä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"><span style="mso-spacerun: yes"> </span><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Green space has become a major issue in European cities in
recent years as a result of enhanced environmental awareness, urban marketing,
planning policy and growing population densities. Up to now, however, the subject
of sports areas and grounds has attracted little research, despite the fact
that since the First World War such public and private areas – from football
pitches and running tracks to golf courses and tennis courts – have often
comprised one of the most important and extensive types of green space in the
European city.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">This book presents a pioneering comparative and
multidisciplinary analysis of the development, use and impact of sports areas
in the European city from the start of the 20th century up to the present time.
Employing a range of historical, spatial and ecological approaches it examines
when and why sports areas evolved, the contribution of municipalities and the
private sector, the role of gender and class, and the impact on the urban landscape
and ecology. Chapters cover urban sports areas in Finland, Britain, the
Netherlands, Germany and Italy, illustrating the contrasts in the provision of
green space across Europe.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">************<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Urheiluun ja vapaa-ajanviettoon tarkoitetut alueet ovat tärkeä
osa eurooppalaista kaupunkimaisemaa ja kaupunkilaisten elinpiiriä. Green Space,
Sport and Recreation - kokoelmassa pohditaan näiden alueiden rakentamista ja
käyttöä 1800-luvulta nykypäivään; mistä syistä urheilu- ja
vapaa-ajanviettoalueita on rakennettu eri aikoina, miten nämä alueet ovat
heijastaneet urheilu- ja vapaa-ajanviettotapojen muuttumista ja miten
yhteiskuntaryhmien tai sukupuolten suhteissa tapahtuneet muutokset ovat
näkyneet urheilukentillä, uimarannoilla tai golfradoilla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kaupunkihistoriallinen analyysi yhdistetään kirjassa
kaupunkiekologian ja maantieteen uusiin näkökulmiin. Kirjan artikkeleissa
analysoidaan muun muassa sitä, miten tärkeä rooli urheilualueilla ja
kaupunkipuistoilla on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kokoelman kirjoittajat
ovat historioitsijoita, kaupunkiekologeja ja maantieteilijöitä Suomesta,
Britanniasta, Hollannista, Saksasta, Itävallasta ja Italiasta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">KATJA-MARIA MIETTUNEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Menneisyys ja historiakuva<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoiden rakentamana
ajanjaksona<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tutkimuksen kohteena on historiakuvan rakentuminen ja
merkitys. Historiakuva on käsitys menneisyydestä ja sen merkityksestä. Se on
tiivistetty esitys, johon ei mahdu koko menneisyys vaan vain sen valikoidut
piirteet. Mutta miten menneisyyden merkittävät tapahtumat ja ilmiöt
valikoituvat?<br>
<br>
Tutkimuksen lähtökohtana on, että merkittävää ei ole vain se, mitä
menneisyydessä on tapahtunut vaan myös se, mitä menneisyydestä kerrotaan ja
millaisia merkityksiä sille annetaan. Kertomukset eivät kerro niinkään
menneisyydestä vaan siitä mitä kulloinenkin nykyisyys pitää muistamisen
arvoisena. Menneisyyden merkitys toteutuu vasta vuorovaikutuksessa nykyisyyden
kanssa.<br>
<br>
Historiakuvat eivät muotoudu sattumalta vaan niitä rakennetaan aktiivisesti.
Eräs keskeinen paikka, jossa historiakuva rakentuu, ovat aikalaisten muistelut.
Tutkimuksen käytännön kohteena on aikalaisten julkisissa muisteluissaan
rakentama kuva suomalaisesta 1960-luvusta. Historiakuvan tarkastelun ohella
syntyy uudenlainen näkökulma 60-lukuun – siihen, miksi sitä on myöhemmin
muisteltu runsaasti.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Maa, seutu, kulmakunta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittanut Maria Lähteenmäki<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Millaista on uusi aluehistoriallinen tutkimus, miten se
suhteutuu perinteiseen paikallishistorialliseen lähestymistapaan ja
lähitieteisiin? Kokoelmassa avataan yksitoista tuoretta näkökulmaa
ajankohtaisiin alueellisuutta ja paikallisuutta koskeviin kysymyksiin. Pääpaino
on historioitsijoiden tavassa nähdä ja arvioida paikkoja, alueita ja seutuja,
mutta mukana on myös maantieteilijän, kansatieteilijän ja geopoliitikon
puheenvuorot. Problematiikkaa avataan pohtimalla aluetutkimuksen käsitteitä,
tutkimuksellisia konteksteja ja historiallisia juuria sekä esittelemällä
tapaustutkimuksia kaupunki- ja maaseutuyhteisöistä. Teos on suunnattu
oppikirjaksi yliopistoille ja muille oppilaitoksille sekä kaikille
paikallishistorian tutkimuksesta kiinnostuneille.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Läpikulkuihmisiä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun
Suomessa<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Päätoimittaja Kukku MelkasToimittajat ja kirjoittajatHeidi
Grönstrand, Kati Launis, Maarit Leskelä-Kärki, Kukku Melkas, Jussi Ojajärvi,
Tutta Palin ja Lea Rojola<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Teos avaa uudenlaisen näkymän 1900-luvun alun
suomalaisuuteen. Vanhan yhteiskuntajärjestyksen murtuminen tuotti hahmotelmia
tulevasta ja kuvitelmia uudesta. Kaikille yhteisen kansalaisuuden ja
sivistyksen idean hahmottamiseen osallistuivat kaikki yhteiskuntaryhmät
nimenomaan kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla. <br>
<br>
Teos purkaa ja määrittelee uudelleen ”kansan” ja ”sivistyneistön” käsitteitä
sekä nostaa esiin näiden ryhmien sisällä olevien erojen merkityksen vuosisadan
alun Suomessa. Suomalaiseen yhteiskuntaan ilmaantui tuolloin joukko eräänlaisia
välitilan ihmisiä, jotka nousivat ja laskivat – tai jopa liikkuivat
edestakaisin – sivistyneistöksi ja kansaksi kutsuttujen ryhmien välillä.
Teoksessa tarkastellaan niin sivistyneistön muotoilemaa omakuvaa kuin kansankin
näkökulmia monipuolisen kaunokirjallisuudesta, kuva- taiteesta, kirjeistä,
päiväkirjoista, valokuvista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvan
aineiston kautta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">MAARIT GRAHN, MAUNU HÄYRYNEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kulttuurituotanto<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kehykset, käytäntö ja prosessit<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kulttuurituotanto on viidestätoista artikkelista koostuva
keskusteleva teos, jonka tarkoituksena on tarjota uusia näkökulmia
kulttuurituotannon opiskelijoille, opettajille sekä kulttuurialan toimijoille
ja tutkijoille. Kirjassa esitellään erilaisia kulttuurituotannon näkökulmia
kulttuurisesta kestävyydestä ja maisemaidentiteeteistä
kulttuuriperintöprosesseihin ja digitaaliseen yhteisöllisyyteen. Kirja
kartoittaa kulttuurituotannon kenttää ja ilmiöitä ja kysyy, mitä oikeastaan on
kulttuurituotanto, mitkä ovat sen reunaehdot, mitä jää ulkopuolelle sekä keitä
ovat kulttuurituottajat ja miten he ajattelevat ja toimivat.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kotiseutuni mun<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kirjoituksia Kotiseudun ja Hiidenkiven sadalta vuodelta<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Toimittaneet Pekka Laaksonen ja Lassi Saressalo<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Suomalainen kulttuurilehti Hiidenkivi syntyi 1994, kun
Suomen Kotiseutuliitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten
tutkimuskeskus päättivät yhdistää voimansa. Niiden pienilevikkisistä
jäsenlehdistä Kotiseudusta, Eliaksesta ja Kielipostista rakennettiin
Hiidenkivi. Tänä vuonna niistä vanhimman, Kotiseudun, syntymästä tulee
kuluneeksi sata vuotta. Riemurinnoin kotiseutututkimuksen nuori
sanansaattajatar lähetettiin aikanaan Suomea samoamaan ja hälventämään sitä
pimeyttä, joka vielä peitti Suomen entisyyttä ja nykyisyyttä. Juhlan kunniaksi
julkaistava laaja essee- ja artikkelivalikoima kertoo, miten tässä vaateliaassa
työssä on vuosikymmenten aikana Kotiseudun ja Hiidenkiven palstoilla
onnistuttu. Mukana ovat monet kansallisten tieteitten piirissä vaikuttaneet
merkittävät tutkijat ja kirjoittajat sadan vuoden ajalta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">ELINA ARMINEN<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Keskeltä melua ja ääntä<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Timo K. Mukan myöhäistuotanto, kirjallisuuskäsitys ja niiden
suhde 1960-luvun yhteiskunnallis-kulttuuriseen keskusteluun<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Timo K. Mukan myöhäistuotannossa pohjoissuomalaisen elämän
myyttinen kuvaaminen sai rinnalleen yhteiskunnallisia sävyjä. Samalla hänen teostensa
kokeelliset piirteet lisääntyivät. Keskeltä melua ja ääntä selvittää,
millaisiin 1960-luvun yhteiskuntaa, taidetta ja kirjallisuutta koskeviin
keskusteluihin Timo K. Mukan myöhäistuotanto liittyi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Tutkimuksen erityisinä kohteina ovat romaanit Täältä
jostakin, Laulu Sipirjan lapsista, Ja kesän heinä kuolee ja Kyyhky ja unikko
sekä Mukan poleemiset kirjoitukset. Aineistoon sisältyy lisäksi laajalti
1960-luvun kaunokirjallisuutta ja aikalaiskeskusteluja.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Keskeltä melua ja ääntä osoittaa, että Timo K. Mukan
myöhäistuotanto oli reaktio informaation kasvuun, maailman laajenemiseen ja
uusien aatteiden vyöryyn. Mukan teoksissa tämä merkitsi harmoniaan perustuvien
esteettisten ihanteiden hylkäämistä ja suuntautumista epäorgaaniseen,
refleksiiviseen ja pirstaleiseen esitystapaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Gendered Rural Spaces<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Edited by Pia Olsson & Helena Ruotsala<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Rural spaces are connected with different cultural,
economic, social and political codes and meanings. In this book these meanings
are analysed trough gender. The articles concretely show the process of
producing gender and the ways in which accepted gender-based behaviour has been
constructed at different times and in different groups. Discussion of gendered
spaces leads to wider questions such as power relations and displacement in
society. The changing rural processes are analysed on the micro level, and the
focus is set on how these changes affect people’s everyday lives. Answers are
looked for questions like how are individuals responding to these changes? What
are their strategies, solutions and tactics? How have they experienced the
change process?<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Defining Self<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Essays on emergent identities in Russia Seventeenth to
Nineteenth Centuries<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Edited by Michael Branch<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">The authors aim to bring to a wider audience an insight into
identity formation in one of the largest multi-national countries in the world.
Twentieth-century politics have all too often obscured the complexity of
identity formation in Russia, which, arguably, has proved detrimental to our
greater understanding of identity processes at a theoretical level.<br>
<br>
Shaping of Identities aims to bring into sharper focus the process by which a
multitude of identities began to emerge in the Russian empire in the eighteenth
and nineteenth centuries. <br>
<br>
The book also reviews a series of case-studies of identity formation in Russia
based on religion, historical beliefs, language, local culture, and various
combinations of these factors.<br style="mso-special-character:line-break">
<br style="mso-special-character:line-break">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">Kansainvälisen tutkijakaartin artikkelit tarkastelevat
identiteetin muotoutumista Venäjällä, yhdessä maailman suurimmista
monikansallisista valtioista. Teoksessa kuvaillaan, miten identiteettien
moninaisuus alkoi näkyä jo Venäjän keisarikunnan aikana, ja miten virallisen
venäläisyyden määrittely vaikutti tsaari Nikolai I:n aikana. Kirjoituksissa
peilataan myös sitä, miten Venäjällä on opittu elämään eri kansallisuuksien,
uskonnollisten käsitysten sekä venäläisyyden ja ei-venäläisyyden käsitteiden
kanssa.<br>
<br>
Teoksen pääosan muodostavat tapaustutkimukset identiteetin muotoutumisesta,
joka pohjautuu muun muassa uskontoon ja uskomuksiin, kieleen ja
paikalliskulttuuriin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">****<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal"> <o:p></o:p></div>
<!--EndFragment-->
</span></font></div></body></html>