[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS tiedekustantamo, Atrain & Nord, Itä-Suomen yliopisto

[Jenna Herva]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Kirjalistat kustantajittain:




SKS tiedekustantamo:


Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika
Toim. Jenni Lares, Raisa Maria Toivo, Mari Välimäki


Henkilöhistoria on suosittu historiakirjallisuuden laji, nykyisin myös tieteellisen historiantutkimuksen puolella. Tähänastinen tieteellinen pohdinta on keskittynyt 1800- ja 1900-lukujen historiankirjoitukseen. Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika siirtää tarkastelun varhaismoderniin aikaan (n. 1500-1800). Teos kysyy, mitä aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen ja mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta. Varhaismodernin henkilöhistorian historiaa lähestytään paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Teos nostaa esiin myös varhaismodernin henkilöhistorian käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia haasteita sekä ratkaisuja niihin. Esimerkkihenkilöt konkretisoivat tieteellistä keskustelua ja osoittavat, että tutkimukseen pohjautuen voi luoda suurta yleisöä kiinnostavaa sisältöä.


Kulttuuritelevision aika — Suomalaisen television toinen historia 1970–1980-luvuilla
Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa, Janne Zareff


Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisen television 1970-1980-lukujen historiasta. Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos esittää, että televisiolla oli tärkeä rooli paitsi viihteen ja informaation mediana, myös yhteiskuntasuunnittelussa ja kulttuurisen kansalaisuuden mahdollistamisessa.


Vieraita näyttämöllä — Suomen ja Viron teatteri- ja tanssisuhteet
Toim. Hanna Korsberg, Anneli Saro, Mikko-Olavi Seppälä


Suomalais-virolaisen tutkimusryhmän yhteistyönä valmistunut Vieraita näyttämöllä käsittelee Suomen ja Viron teatteri- ja tanssikentän rikasta vuorovaikutusta 1800-luvulta 2000-luvulle. Näyttämötaiteiden välityksellä on luotu heimoveljeyttä, raotettu rautaesirippua ja harjoitettu kulttuuridiplomatiaa. Suomi ja Viro ovat edelleen teatterimaita, joiden yhteistyö löytää yhä uusia muotoja.


Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin — Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa
Toim. Hanna Karhu, Katri Kivilaakso, Viola Parente-Čapková


Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin tarjoaa kurkistusikkunan yksityisarkistojen maailmaan ja nostaa esiin ajankohtaisia arkistojen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Antologian tekstit näyttävät, miten tunnetuista suomalaisista paljastuu arkistojen aarteiden avulla uusia puolia. Samalla teos tutustuttaa arkistotutkimuksen vaiheisiin monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista.


Kirjailijapoetiikat — Poetiikan näkökulmia kirjailijoiden tuotantoon
Toim. Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara, Nanny Jolma


Artikkelikokoelma esittelee kirjailijapoetiikan tutkimussuuntauksen ensimmäisenä maailmassa. Kirjailijoiden tuotantojen ominaispiirteitä tarkasteleva tutkimussuuntaus käsitteellistetään, ja sitä sovelletaan useiden kirjailijoiden tuotantojen analyysiin 1800-luvulta 2020-luvulle. Teos palvelee niin kirjallisuuden harrastajia kuin yliopistojen kirjallisuudenopetusta.


Henkinen muuri — Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930
Toim. Tomi Huttunen


Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet ovat olleet riittämättömästi tutkittu aihepiiri, eikä kirjallisuuskontakteja ja käännösten historiaa ole systemaattisesti selvitetty. Ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä? Kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin, entä Leo Tolstoin? Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä arkisto- ja kirjastotutkimuksen ansiosta löytyneet materiaalit avaavat uusia näkökulmia molempiin kirjallisuuksiin. Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja maiden kirjallisuussuhteiden historiassa. Teos nojaa uuteen, määrällisesti rikkaaseen tutkimustietoon, jonka varassa piirtyy kuva vääjäämättömän ylirajaisesta suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta.


Joustavat sukupuolet - Muuntuvat merkitykset
Toim. Niina Hämäläinen, Tarja Kupiainen, Riikka Taavetti


Artikkelikokoelmassa paneudutaan sukupuolen kulttuurisiin ristiriitaisuuksiin, muutosprosesseihin ja pysyvyyksiin moninaisista näkökulmista. Aineistojen avulla arvioidaan kriittisesti, miksi ja millä tavoin vanhoja käsityksiä pidetään yllä ja uusia rakennetaan ─ toisaalta samat aineistot avaavat näkymiä siihen, mikä mahdollistaa toimimisen ja olemisen toisin.


Uudisraivaajien maa — Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot
Toim. Jari Ojala, Riikka Turunen


Uudisraivaajien maa selvittää asutuksen leviämistä Ruotsin valtakunnan syrjäiselle rajaseudulle nykyisen Ylä-Savon seutukunnan alueelle, aina esihistorialliselta ajalta liki nykyaikaa. Talonpoikaisen pysyvän asutuksen myöhään saanut Ylä-Savo liitetään teoksessa osaksi maailmanlaajuisten asutusliikkeiden historiaa sekä Suomen aluetaloudellisia kehityskulkuja. Kaskenpolton varassa asutetun Ylä-Savon varhaismodernin ajan ankarilla elinolosuhteilla on ylisukupolvisia, edelleen vaikuttavia seurauksia. Muiden myöhään asutettujen seutujen tapaan se on joutunut olemaan kiinnikurojan asemassa suhteessa varhaisemmin asutettuihin alueisiin. Teos kytkee näin menneen nykypäivään tarjoten syvemmän ymmärryksen alueen erityispiirteistä. Perinteisten historiantutkimuksen menetelmien ohella teos hyödyntää uusimpia geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen keinoja. Kirja on kuvitettu ainutlaatuisin 1900-luvun alun valokuvin.


Colonial aspects of finnish-namibian relations, 1870–1990: cultural change, endurance and resistance
Toim. Leila Koivunen, Raita Merivirta


This collection explores the colonial and anti-colonial aspects of Finnish-Namibian relations from the late nineteenth century until Namibian independence in 1990.


Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes
Toim. Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna, Martina Bellinzona


Urban linguistic landscapes reflect and create sociolinguistic, societal and urban dynamics. This book explores these relations scientifically and, focusing on the linguistic landscapes of selected cities in northern and southern Europe, sheds light on how urban areas with diverse profiles differ, and how linguistic landscapes change through tourism and migration, or in times of crisis. The book puts forward sophisticated and novel ways of approaching urban sociolinguistics and enhances understanding of the challenges and opportunities faced when studying sociolinguistic variation in these linguistic landscapes. This book is targeted especially at scholars in the field of urban sociolinguistics wishing to approach the subject through the lens of linguistic landscapes. It also raises interesting points to anyone involved in language planning and policy reflection, as well as those engaged in urban redevelopment planning. Last but not least, it offers theoretical and methodological guidance to students and researchers in a wider variety of disciplines.


Atrain & Nord:


Contra Augustinum pro Hippocrate
Markku Kailaheimo


Teos on eräänlainen epäajankohtainen pamflettipuheenvuoro ajankohtaiseen aiheeseen. Raamatun syntyhistoria ja sen tekstimuutokset ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Varhaisten kirkkoisien raamatuntulkinnat ja vastakirjoitukset (contra) harhaoppisia vastaan ovat edeltävinä puheenvuoroina mielenkiintoinen peili tähän nykykeskusteluun. Contra Augustinum -osiossa tarkastellaan Augustinuksen armo- ja ennaltamääräytymisoppien ristiriitaa. Kun Jumala armahtaa ja paaduttaa kenet tahtoo, miksi Augustinus kuitenkin kehottaa pelastuksen vuoksi kilvoittelemaan? Eikö myös Uuden testamentin pelastussuunnitelma Golgata-spektaakkeleineen ole turha? Nuori Augustinus piti astrologiaa pätevänä ennustusmuotona mutta myöhemmin lyttäsi sen hölynpölyksi. Itse hän kuitenkin tuntuu jopa tietävän millaisen ruumiin keskenmenossa kuolleet sikiöt saavat ylösnousemuksessa. Pro Hippocrate -osiossa tarkastellaan sekä Augustinuksen Kristus-lääkäri vertauksen osuvuutta että inkarnaation problematiikkaa. Pelastussuunnitelman edellytys näyttää olevan, että Jeesuksen on tultava ihmiseksi ja että hänen verensä on oltava ns. samaa veriryhmää kuin ihmisten. Konsultoiko Jumala tässä Hippokrateen ”samanlainen parantaa samanlaisen” -periaatetta? Kailaheimo on aiemmin kirjoittanut neljä teosta stoalaisuudesta ja tässä pamfletissakin heitä vielä vilahtelee. Kokoelman esseet ovatkin filosofista ihmettelyä teologisiin kysymyksiin.

Unholan vuorineuvos — Väinö Aleksanteri Kotilainen
Ahti Koskinen

Jos mies on ollut varatuomari, vt. pormestari, toimitusjohtaja, vuorineuvos, ministeri ja eversti sekä kerrallinen presidenttiehdokas, luulisi että hänestä olisi kirjoitettu ainakin yksi elämäkerta. Väinö Aleksanteri Kotilainen (1887–1959) oli kaikkea tätä, mutta kirjoihin ja kansiin hän ei ole päässyt. Nyt lähes 65 vuotta Kotilaisen kuoleman jälkeen unholan vuorineuvoksesta ilmestyy elämäkerta. Se valottaa hänen muitakin tekemisiään eikä vain toimintaa Kajaanin Puutavara Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n toimitusjohtajana. Esimerkiksi sitä mitä hän teki vuoden 1918 sisällissodassa. Erityisen mielenkiintoista ja Kotilaisen kannalta traagista oli hänen joutumisensa jatkosodan aikana Itä-Karjalan sotilashallintokomentajaksi. Nyt siihen liittyvistä vaiheita kerrotaan laajasti. Elämäkerran helmi ovat kaksi Kotilaisen lastenlasta, jotka kertovat heidän viettämistään kesistä ukkinsa ja mumminsa luona näiden kesähuvilalla.

Viidakoista Finntowniin. Suomalaisella sisulla Floridan auringon alla
Sirpa Aho

Kirja suomalaisten asettumisesta Floridaan, suomalaisten yhteisöjen synnystä, kasvamisesta ja useimpien hajoamisesta ja häviämisestä. Florida on tullut Suomessa tunnetuksi lomanviettäjien ja eläkeläisten paratiisina kiitos 1970–1990-lukujen turistiryntäyksen. Kukapa ei olisi kuullut Lake Worth-Lantanan suomalaisesta yhteisöstä, Finntownista jossa pärjää suomen kielellä, suomalaisista haaleista, leipomoista ja autovuokraamoista, ja vanhoista suomalaisista siirtolaisista jotka ovat isänmaallisempia, kuin kukaan Suomessa, tanssivat tanhuja ja tangoa, leipoivat nisua ja karjalanpiirakoita ja puhuvat vanhoista ajoista. Lake Worth–Lantana ei ollut ensimmäinen alue Floridassa, minne muodostui suomalainen yhteisö. Miksi, miten, missä ja milloin ensimmäiset suomalaisten yhteisöt syntyivät Floridassa? Mitä niille tapahtui ajan kuluessa? Suomalaisten siirtolaisten panos Floridan raivaajina ja rakentajina on jäänyt kertomatta. Tämän kirjan myötä annamme kunnian niille joille se kuuluu. Suomalaiset viidakkojen raivaajat, appelsiinien ja tomaattien viljelijät, maa-agentit, suurkaupunkien rakentajat, avaruustekniikan erikoisosaajat, taiteilijat, piiat ja palvelijat ja heidän jälkeläisensä vaikuttaneet Floridan kasvuun ja kehitykseen. Suomalaisten yhteisöjen kehittyminen Floridassa toisen maailmansodan jälkeen ansaitsee tulla selvitetyksi omana erillisenä tutkimuksena.
Jo sata vuotta sitten todettiin, että Florida on paratiisi lomanviettäjille mutta helvetti raivaajille. Tämä tutkimus on omistettu niille Floridaa raivanneille ja rakentaneille, joita liian vähän enää muistetaan.

Uskon ja toivon aikoja. Suur-Suomen koulua luomassa
Niilo Teerijoki

Kirjoittaja kuvaa muistelmissaan jatkosodan aikaista kansakoulunopettajan työtään Aunuksen Yllösen kylässä. Heimoaatteen kyllästämä nuori opettaja huomasi pian, että suomalainen koulu ei aivan sellaisenaan Aunukseen istunut. Opettajat olivat kuitenkin hyvin koulutettuja sekä päteviä ja lapset tiedonhaluisia, joten alkukankeuden jälkeen koulunpito alkoi sujua hyvin. Laajimmillaan Itä-Karjalan kansakoulussa oli 10000 oppilasta ja 300 opettajaa. Haave suomalaisesta Itä-Karjalasta tuhoutui toisen maailmansodan loppuvaiheissa – ja tällä kertaa lopullisesti, kertoja miettii evakuointikuljetuksen aikana. Muistelma sisältää tarkkoja havaintoja ja kuvauksia niin suomalaisista opettajista, opetuksen päämääristä, sotilaista ja tietysti Karjalan heimosta ja sen lapsista. Kirjoittaja itse laati historian opetussuunnitelman darwinilais-kansallisessa hengessä: ”Koska historia on ennen kaikkea kansakuntien taistelua eduistaan, opetuksen on saatava oppilaille selväksi, että vain lujat kansakunnat säilyvät, lepoon ja mukavuuteen taipuvat sortuvat. [– –] Opetuksen on saatava oppilaat tajuamaan, että vain Kanta-Suomen yhteydessä Itä-Karjalalla on tulevaisuus. Venäjän alaisena se on enemmin tai myöhemmin tuomittu kansalliseen peri- katoon. Erikoisesti tuomitsin siihenastisen oppikirjankirjoittajain menettelyn, kun he kritiikittömästi yhdistivät suomalais-ugrilaisen kielitieteen tulokset kansalliseen kehitykseen. [– –] Suomen kansan elämä on siis ollut kulkua pienestä alusta kohti voimaa ja suuruutta, eikä suinkaan slaaveja enempää kuin muitakaan ahdistajiaan pakoon pötkivän heimon häviöön tuomittua tarinaa.”

Ilman valttikortteja: Kertomus selviytymisestä
Aaro Tiilikainen

Teos on kirjoittajan isän, Pentti Olavi Tiilikaisen (1924–2008) kontekstuaalinen elämäkerta. Tiilikainen syntyi Simpeleen teollisuusyhdyskunnassa mutta jäi täysorvoksi ja sijoitettiin lastenkotiin vieraalle paikkakunnalle vanhempiensa kuoltua. Näistä vaiheista ei hänellä itselläänkään ollut juuri tietoa. Elämän valttikortteja, ”oli isä ja äiti mulla, oli koti niin turvallinen”, ei hän lapsena saanut, joten selviytymistarinasta on kysymys. Pentti Tiilikainen oli tarkka havaitsemaan kokonaisuuksia ja ymmärsi asioissa selittämättömän näkymättömän käden sijasta olevan eri intressejä ja keskinäisiä riippuvuuksia. Niissä paljastui vallankäytön ja talouden näkökulma. Niinpä hän usein näki ihmisen osan maailmassa ”meidän herrojemme muurahaisena”. Hänen elämäntarinansa oikeutti toimimaan todellisena kokemusasiantuntijana tässä asiassa. Kokemukset yhteiskunnan murrosvaiheissa ovat tärkeää monivaiheisen elämäntarinan syntymiselle. Olennaista on kuitenkin sen kuvaaminen, miten näistä myllerryksistä yksittäinen ihminen on selvinnyt. Voi kuvitella, että tämä olisi myös itse päähenkilön näkökulma asiaan.

Itä-Suomen Yliopisto:


Pää- ja sivurooleissa sisu. Sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa.
Väitöskirja
Tanja Helminen


Tutkimus käsittelee sisua ja sisupuhetta eli sisudiskurssia Suomessa julkaistussa kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa. Se paljastaa, miten sisu-sanasta kehittyi suomalaisuuteen yhdistetty käsite. Vaikka psykologian alalla sisua tutkitaan nykyisin yksilön universaalina ominaisuutena, sisu liitettiin suomalaisuuteen jo 1800-luvulla ja sillä luonnehditaan yhä suomalaisia esimerkiksi urheilussa ja poliitikkojen puheissa. Väitöskirjassa sisua lähestytään kulttuurisen merkityksenannon muovaamana käsitteenä, joka näyttäytyy suomalaisena kanonisoidun kirjallisuuden ja muun kirjalli- suuden sisudiskurssissa sekä suomalaisuuspuheessa. Aiemmin ei ole tutkittu syvällisesti sisu-sanan merkityksen muuttumista eikä sisua käsitteenä suomalaisuuden kontekstissa vaan on luotettu niitä koskeviin vanhoihin käsityksiin. Siten tutkimus korjaa ja täydentää edelleen vallitsevia käsityksiä sisun ja suomalaisuuden yhteydestä.

Väitöskirja on avoimesti verkossa luettavissa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31646

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on siirretty...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20240515/92b30d24/attachment-0001.html>