[H-verkko] Arvosteltavaksi: Teoksen, WSOY:n, Tammen ja Vastapainon teoksia

[Jenna Herva]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Kirjalistat kustantajittain

Teos:

Matti Wuori – Tapauskertomuksia Suomesta
Kaarlo Tuori

Matti Wuori oli 1900-luvun lopun merkittävin suomalainen ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin keskittynyt asianajaja. Päätyönsä ohella hän toimi muun muassa kansainvälisen Greenpeacen puheenjohtajana ja sitoutumattomana europarlamentaarikkona vihreiden ryhmässä. Asianajajana hän päätyi lukuisia kertoja julkisuuteen tapauksissa, joissa oli yleensä kyse nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksista. Wuoren pitkäaikainen ystävä, Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori on kirjoittanut Wuoren ajamista jutuista kirjan, jossa hän taustoittaa ja erittelee suurellekin yleisölle tuttuja oikeustapauksia, esimerkiksi Sikamessiasta, šaahimielenosoituksia, Mikkelin pamausta ja Kessiä.

Vimmaa ja Voimaa – Suomen teiniliitto ja yhteiskunta 1939­–1983
Ville Soimetsä, Essi Jouhki & Liisa Lalu (Toim.), Ville Okkonen, Kimmo Rentola, Aapo Roselius

Oi nuoruus! Ja Teiniliitto – sieltä ponnistivat uudet sukupolvet, joita ilman yhteiskunta ei katso eteenpäin.

Oppikoulun yläluokkalaisten järjestö Suomen Teiniliitto oli huippukaudellaan maamme suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö. Sen vahvimmat ja kuohuttavimmat vuodet ajoittuvat 1960–70-lukujen vaihteeseen. Liitolla oli silloin yli satatuhatta jäsentä, valtakunnallinen toimintaverkosto, laajasti luettu Teinilehti ja tunnustettua sananvaltaa koulujen uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se oli kasvualusta yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten etujoukolle. Tämä kirja kertoo Teiniliiton vaiheista ja roolista suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä sotien väliseltä ajalta aina 1980-luvulle asti. Teinit ansaitsevat kokonaisen tarinansa, kertomuksen koululaisliikkeen vimmasta ja voimasta. Se ulottuu kuuliaisuuden ajasta valppauteen, murroksesta valtataisteluun ja romahduksesta hiipumiseen. Se antaa äänen myös tunteen palolle, joka nuorisolle kuuluu.

Mitä tekoäly on? – 100 kysymystä ja 100 vastausta
Hannu Toivonen

Mitä tekoäly on? vastaa yleistajuisesti sataan kysymykseen tekoälystä. Vastaukset valaisevat monipuolisesti tekoälyn periaatteita ja vaikutuksia.

Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosen naseva opas tekoälyyn on samaan aikaan hauska ja vakava, viihdyttävä ja silmiä avaava kirja. Lukija saa itse valita reittinsä kirjaan: sen voi ahmaista alusta loppuun kerralla tai lukea hypellen seuraamalla kunkin vastauksen jäljessä olevia vinkkejä samaa aihetta sivuavista kysymyksistä. Kiireinen lukija voi perehtyä vaikka vain yhteen kysymykseen kerrallaan. Kirjan perustana on vankka tietämys ja tutkittu tieto.  Teos on monipuolinen ja monisyinen kuten määritelmiä pakeneva tekoäly itse. Yhdessä kirjan vastaukset muodostavat monivärikuvan tekoälystä ja sen keskeisistä käsitteistä ja kysymyksistä.

Amatööreistä ammattilaisiksi
Harri Pirinen

Suomi on yksi jääkiekkoilun suurmaista, ja nykyään laji on ammatti sadoille suomalaispelaajille. Mutta ammattimaisen jääkiekkoilun tarina maassamme on yllättävän lyhyt – vain noin 30 vuotta.

Amatööreistä ammattilaisiksi kertoo tuon tarinan, ja paljon muuta. Millaista on ollut olla huippujääkiekkoilija Suomessa eri aikakausina? Miten pelaajien asema on muuttunut 1950-luvulta tähän päivään? Millaista polkua pitkin lahjakkaasta juniorista tulee rakasta lajiaan ammatikseen pelaava huippu? Entä ammattiuran jälkeen – mikä odottaa, kun hokkarit ovat naulassa?

Portinvartijat – Kamppailu tiedon vapaudesta
Olli Seuri & Hannu-Pekka Ikäheimo

Tiedonvälityksessä portinvartijalla tarkoitetaan tahoa, joka valikoi ja suodattaa kansalaisten ulottuvilla olevaa tietoa. Kyse on vallasta: kenellä on kykyä vaikuttaa siihen, mikä tieto tavoittaa kansalaiset ja kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu.
Oli aika, jolloin portinvartijoina toimivat – niin hyvässä kuin pahassakin – ennen muuta poliitikot ja mediajohtajat. Sitten tuli internet, kaikki digitalisoitui ja maailman piti demokratisoituman. Kuinkas sitten kävikään?

Uudessa kirjassaan Olli Seuri ja Hannu-Pekka Ikä heimo syventyvät teknologisoituneeseen nykyaikaamme suuren digimurroksen jälkimainingeissa. Käy ilmi, että portinvartijat eivät ole suinkaan kadonneet. Pikemminkin uudet portinvartijat ovat entistä vahvempia ja muodoltaan ovelampia.

Aikani Tanskassa
Sally Salminen

Aikani Tanskassa on jatkoa Sally Salmisen omaelämäkerralliselle Aikani Amerikassa -teokselle. Kirja seuraa Sally Salmisen paluuta kotikonnuille hänen voitettuaan ensimmäisen palkinnon romaanikäsikirjoituskilpailussa: vuonna 1936 julkaistusta teoksesta Katrina (suom. Juha Hurme, 2019) tuli nopeasti kansainvälinen bestseller.

Talvisodan aikana Suomeen saapui Salmisen jo aikaisemmin tapaama tanskalainen taidemaalari Johannes Dührkop (1903–1985), nyt lehtimiehenä. He menivät naimisiin 1940 ja muuttivat pian sen jälkeen pysyvästi Tanskaan, joka oli Saksan miehittämä. Salminen sai vielä samana vuonna Tanskan kansalaisuuden. Ensi kertaa suomennetussa muistelmateoksessaan Aikani Tanskassa Salminen kertoo, kuinka sopeutui uuteen kotimaahansa. Kirja kuvaa myös sotavuosien 1941–44 tuomia uusia kysymyksiä, joita Salminen kohtasi. Omaelämäkerrallinen teos ilmestyi ruotsiksi 1972.

Paluu Lembergiin – ”Kansanmurha”- ja ”rikos ihmisyyttä vastaan” -käsitteiden juurilla
Philippe Sands

Kun ihmisoikeusjuristi Philippe Sands sai kutsun luennoimaan Ukrainaan, Lvivin kaupunkiin – joka sata vuotta aikaisemmin tunnettiin nimellä Lemberg –, hänelle alkoi paljastua odottamattomia historiallisia yhteensattumia. Ne johdattivat hänet tutkimaan nykyisen kansainvälisen rikosoikeuden alkuperää ja omaa sukuhistoriaansa lähtökohtanaan Nürnbergin oikeudenkäyntien viimeinen päivä.

Yhtäältä kyse on kahdesta lviviläistaustaisesta juristista, Hersch Lauterpachtista ja Rafael Lemkinistä, joiden ponnistelujen ansiosta Nürnbergissä luettuihin syytteisiin sisällytettiin termit ”rikos ihmisyyttä vastaan” ja ”kansanmurha”. Heille valkeni vasta oikeudenkäynnin päätyttyä, että tuomittuihin kuulunut Hans Frank, miehitetyn Puolan natsijohtaja, oli vastuussa myös heidän omien perheidensä murhasta. Toisaalta Sands jäljittää oman sukunsa kohtaloita Lvivistä läntiseen Eurooppaan toisen maailmansodan kauhujen keskellä.

Paluu Lembergiin on syvällinen ja koskettava tutkielma siitä, miten muisti, rikollisuus ja syyllisyys jättävät arpia sukupolvien yli. Kirja on saanut Baillie Gifford -palkinnon ja Prix Montaignen, minkä lisäksi se valittiin British Book Awards -kilpailussa vuoden tietokirjaksi 2017.

Littana – Kielletyn lapsen tarina
Vaula Norrena

Littana on tositarina kiellettynä lapsena Kiinassa syntyneestä tytöstä. Kiellettynä siksi, että Kiinassa vallitsi yhden lapsen politiikka, ja perheessä oli jo esikoistytär. Perhe halusi saada lisäksi pojan, sillä poikalapsia pidettiin kiinalaisissa perheissä siihen aikaan verrattoman arvokkaina. Mutta toinenkin lapsi syntyi tyttönä. Siitä koitui sekä perheelle että tytölle kovia seuraamuksia. Perhe muutti Suomeen tytön ollessa 5-vuotias. Tyttö oppi pian suomen kielen ja sai toimia vanhempiensa ja näiden tuttavapiirin asiainhoitajana ja lapsityöntekijänä ravintolassa. Hän joutui kamppailemaan identiteetistään kahden kovin erilaisen kulttuurin ristipaineessa kärsien samalla perheen sisäisistä jännitteistä. Ajan mittaan tytöstä kasvoi Jenni Chen-Ye, vastoinkäymisistä huolimatta suomalaisesta yhteiskunnasta paikkansa löytänyt määrätietoinen ja yritteliäs nainen.

Littana on ehyt, koskettava ja mukaansatempaava kertomus rikkinäisestä historiasta. Se on tärkeä ja ajankohtainen puheenvuoro maahanmuuttajien asemasta ja kulttuurien kohtaamisesta Suomessa.

Hankalat sanat
Janne Saarikivi

Politiikan piiri on tuottanut uusia käsitteitä niin kauan kuin politiikkaa ja sanoja on ollut olemassa. Sanat ovat välillä hassuja, joskus kylmääviä, mutta kaikki ne vaikuttavat väkevästi maailmaan ja siihen, kuinka me siitä ajattelemme. Sanat mobilisoivat, tuomitsevat ja erottelevat mutta tuovat myös yhteen.

Hankalat sanat haravoi politiikan sanastoa, esimerkkinä sana politiikka, ja kertoo kielitieteilijän tarkkuudella ja humoristin vakavalla otteella, kuinka haasteemme, hankkeemme, kuntamme ja käräjämme ovat muuttaneet merkitystään ja arvotustaan ajasta aikaan. Muodikkaimmatkin uudissanat kantavat mukanaan mieletöntä latinkia yhteistä historiaamme, ja ikuisiksi miellettyjen pyhien sanojen merkitykset muuttuvat suunnilleen huomenna.

Maailma on musiikissa — Kalevi Ahon elämää ja tekoja
Hannu Lahtonen

”Pikkupoikana suuri haaveeni oli tulla tähtitieteilijäksi. Syysiltoina minulla oli tapana istua pitkään puutarhakeinussamme, katsella tähtiä ja kuvitella, mitä niissä saattaisi olla.”

Kalevi Aho (s. 1949) on yksi merkittävimmistä ja monipuolisimmista suomalaisista nykysäveltäjistä. Forssasta kotoisin oleva lahjakas nuorukainen raivasi tiensä 1970-luvun mittaan suomalaisen taidemusiikin ytimeen huimaa vauhtia, ja siitä pitäen hänen teoksensa ovat nauttineet yleisön ja kriitikoiden suosiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Aho on musiikissaan ennakkoluuloton ja utelias, ehkä juuri siksi, että ”maailma on musiikissa” - sitä on tutkittava ja sen rajattomia mahdollisuuksia on kokeiltava ja koeteltava perin pohjin. Samasta uteliaasta ja filosofisesta mielenlaadusta epäilemättä kumpuaa myös Ahon aktiivisuus yhteiskunnallisena keskustelijana ja kirjoittajana. Kirjallisuus on aina merkinnyt Aholle suunnattoman paljon, ja hän on itsekin julkaissut runsaasti esseistiikkaa ja muita kirjoituksia.
Ahon kouluaikaisen ystävän Hannu Lahtosen kirjoittama kirja tutustuttaa lukijat Ahon tinkimättömään musiikilliseen ajatteluun ja tähänastisen elämän olennaisiin vaiheisiin, jotka ovat tietenkin tiiviisti yhteydessä toisiinsa, molemmat toistaan avartaen ja jalostaen.

Mielen reunoilla, merkityksen kynnyksellä
Laura Lindstedt

Ranskalainen kirjailija Nathalie Sarraute (1900-1999) uudisti tietoisuudenkuvauksen 1900-luvun kaunokirjallisuudessa. Läpi tuotantonsa hän tutki ”tropismeja”, mikroskooppisia ja vaistonvaraisia mielenliikkeitä, jotka jäävät tajunnan katvealueille. Joukkohurmos, määrittelemätön ahdistuksen tunne ja kalvava epäily ovat perusesimerkkejä Sarrauten tuotannossa toistuvista tropismeista. Kirjailija kohdisti katseensa väkivallan mekanismeihin, jotka arkinen kommunikaatio kätkee alleen.

Väitöskirjassaan Mielen reunoilla, merkityksen kynnyksellä Laura Lindstedt porautuu kaunokirjallisten tropismien mysteeriin. Onko kyse vertauskuvasta, kirjallisesta tyylistä vai aiheen rajauksesta? Löytyykö tropismeille neurologista perustaa? Onko käsite käyttökelpoinen myös muiden kuin Sarrauten teosten analyysissä? Tutkimus esittelee kattavasti Sarrauten tuotantoa ja johdattaa lukijan toisen maailmansodan jälkeiseen ranskalaiseen kirjallisuuskeskusteluun. Teos on myös matka ranskan kieleen, jonka erityispiirteitä Sarraute hyödyntää niin filosofisesti kuin huumorinkin keinoin.

WSOY:

Täällä Rauli Virtanen: Kohtaamisia Vietnamista Ukrainaan
Rauli Virtanen

”Menen sinne, mistä muut haluavat pois”

Ulkomaantoimittaja Rauli Virtasen ensimmäisestä matkasta konfliktialueelle Vietnamiin on yli 50 vuotta. Siitä lähtien hän on matkannut kameransa kanssa sinne, mistä muut yrittävät päästä pois. Täällä Rauli Virtanen kerää yhteen Virtasen kokemukset Vietnamin sodasta Ukrainan sotaan. Konflikteja ja katastrofeja muutaman metrin etäisyydeltä todistanut Rauli Virtanen tekee työtään, jotta voisi kertoa meille tavallisista ihmisistä kriisin keskellä. Usko muutokseen ja ihmisen hyvyyteen on säilynyt, vaikka vastaan on tullut vaarallisiakin tilanteita.

Elon Musk
Walter Isaacson

Visionääri vai arvaamaton öykkäri? ”Niille, joita olen loukannut, haluan sanoa vain, että minä keksin uudestaan sähköauton ja aion lähettää ihmisiä avaruusaluksella Marsiin. Luulitteko, että olisin vain tavallinen rento tyyppi?”

Kaikilla on mielipide Elon Muskista, mutta mikä hän on miehiään? Sen paljastaa palkitun tietokirjailijan Walter Isaacsonin kattava elämäkerta Muskista, yhdestä aikamme merkittävimmästä ihmisestä. Hänen perustamansa sähköautoyhtiö Tesla mullisti autoilun, SpaceX avaruusmatkailun, ja lukuisilla lennokkailla innovaatioillaan, esimerkiksi aivoihin asennettavalla mikrosirulla, Musk aikoo mullistaa ihmiselämän sellaisena kuin sen tunnemme. Musk varttui rikkinäisessä kodissa Etelä-Afrikassa, muutti 17-vuotiaana Kanadaan, teki miljoonia PayPalilla ja perusti lopulta Teslan. Viime ajat Musk on pysynyt otsikoissa Twitterin uutena, äkkivääränä omistajana. Elämäkerturi Isaacson on seurannut Muskia kahden vuoden ajan ja päässyt niin ystävien kuin vihamiesten puheille. Tuloksena on vauhdikas ja syvällinen henkilökuva, joka paljastaa mikä Muskia ajaa eteenpäin ja mikä on hänen menestyksensä salaisuus.


Kytäjän kartanon kolmoissurma
Niko Jutila

Kolme kuolemaa, kirottu kartano ja erään suvun tuho.

Tosielämän rikoskertomus Kytäjän kartanon mailla tapahtuneista tapoista ja niihin liittyvästä oudosta sukutarinasta.

Helatorstain jälkeisenä yönä 1972 Hyvinkään Kytäjärvellä kajahti viisi laukausta. Aamulla järven rannalta löytyi kolme paikallista mopopoikaa lähietäisyydeltä päähän ammuttuina. Pramean Kytäjän kartanon nuoren isännän Kai Vähäkallion tiedettiin valvoneen maitaan mustasukkaisesti revolveria mukanaan kantaen, ja pian Vähäkalliota jo epäiltiin surmista. Lopulta kolmoissurma osoittautui vain yhdeksi välikohtaukseksi kartanoon liittyvien kummallisten tapahtumien ketjussa, joka johti aikansa suurimpiin kuuluvan tilan tuhoon.


Sauli Niinistö – Suomalaisten presidentti
Risto Uimonen

Presidentti, joka vei Suomen Natoon. Kun Venäjä viimein riisui naamionsa ja hyökkäsi Ukrainaan, Suomi joutui tukalaan tilanteeseen. Sotilaalliselta liittoutumattomuudelta oli pudonnut pohja ja ulkopolitiikan suuntaa oli muutettava nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö tarttui haasteeseen, ja vuotta myöhemmin Suomi oli Naton 31. jäsenmaa.

Toimittaja-kirjailija Risto Uimosen kolmas kirja Sauli Niinistöstä keskittyy Niinistön toisen presidenttikauden käännekohtiin: Putiniin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Suomen Natoon liittymiseen sekä Niinistön toimiin niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin mittaushistorian suosituimpana valtionpäänä. Kirjasta käy ilmi, miten Niinistö on kahden kautensa aikana onnistunut palauttamaan presidentti-instituutiolle sitä arvovaltaa, jota se oli menettänyt perustuslain uudistuksissa. Presidentti Niinistö on antanut kirjaa varten haastatteluja, ja kirjassa on aivan uutta tietoa Naton jäsenyyteen johtaneiden tapahtumien dramaattisista käänteistä ja jäsenyysneuvottelujen etenemisestä.


Huokauksia luokasta
Tommi Kinnunen, Minna Rytisalo


Terävää ajatuksenvaihtoa koulumaailman muutoksista.


"Peloista ja epävarmuuksista huolimatta leikin joka päivä ajatuksella, että irtisanoutuisin. Pompottelen tätä vaihtoehtoa mielessäni kuin ilmapalloa, ja se on kevyt ja ihana."


Huokauksia luokasta koostuu vuoden aikana käydystä kirjeenvaihdosta, jossa päällimmäisenä aiheena on suomalaisen koululaitoksen nykytila. Kinnunen ja Rytisalo kirjoittavat opettamisen ihanuudesta, siitä kuinka hienoa on raottaa ovia kielen ja kirjallisuuden maailmaan seiskaluokkalaisista abiturientteihin asti ja nähdä kuinka nuoret löytävät omat vahvuutensa. Kaikkea tätä kuitenkin varjostavat rakenteelliset haasteet: sekä opettajien että oppilaiden uupuminen ja mielenterveysongelmat, joiden taustalla ovat opetussuunnitelman, YTL:n ja korkeakoulujen vaatimukset sekä jatkuva uudistusten kierre. Kinnunen ja Rytisalo eivät vain vatvo ongelmia vaan pohtivat myös ratkaisuja. Peilatessaan ajatuksiaan he myös avautuvat toisilleen ja lukijalle, hahmottavat maailmaa sanoin, kertovat kirjailijantyöstä, maailmantilaan kohdistuvista huolista – ja vähän myös koirista ja omenapuista.


Pirkko Saisio – Sopimaton
Heini Junkkaala


Rakastettu. Vihattu. Vimmainen. Saisio.

Pirkko Saisio – Sopimaton on karismaattisen ja omaehtoisen kirjailijan intiimi elämäkerta. Pirkko Saision uskomaton ura kirjailijana on jatkunut pian jo 50 vuotta. Saisio on kirjoittanut autofiktiivisen trilogian ja ammentanut muutenkin tuotantoonsa omasta elämästään. Nyt Saisio luopuu kirjailijan kontrollista ja antaa elämänsä ja arkistonsa entisen oppilaansa Heini Junkkaalan käsiin. Poikkeuksellisen intiimi elämäkerta avaa kirjailijan julkisen työn lisäksi myös kaikkein yksityisimpiä hetkiä ja ajatuksia. Pirkko Saisio – Sopimaton paljastaa vimmaisen ja verbaalisesti ylivoimaisen Saision toisen puolen, haavoittuvuuden. Saisio ei ole koskaan sopinut hänelle annettuihin rooleihin: kommunistisen perheen lapsi, taistolainen, työläiskirjailija, vihervasemmistolainen, nainen, äiti, homoseksuaali. Kirja kertoo, miksi. Elämäkerta on ikonisen Saision epätodennäköinen tarina liki kirjattoman kodin lapsesta yhdeksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista.


Kyse on sinusta – E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta, osa 2

Esa Saarinen


Uudessa kirjassaan filosofi E. Saarinen jatkaa ajattelun ajattelun teeman syventämistä koskettaen keskeisiä inhimillisen olemisen kysymyksiä: kuinka sovittaa ajattelun ja tekemisen välinen jännite? Miksi käsitteet ovat samaan aikaan siunaus ja ansa? Miten voisimme kokea maailman välittömästi, tässä ja nyt? Mikä on olennaista, mikä harhaa ja pinnallista?”Mikään ei voi meitä ehdollistaa ja kuitenkin kaikkialla ehdollistumme. Käytännössä ehdollistumme tekemisissä, sovinnaisuuksissamme, rakenteissa jotka olemme rakentaneet ja keksineet suojaksemme. Nautintatekemisiemme ja viihdykkeiden vietteleminä.”Siksi ajattelun ajattelu. Siksi tämä kirja.


Tammi:


Havahtuminen – Turvallinen Eurooppa
Mika Aaltola


Suomi ja Eurooppa geopolitiikan uudella aikakaudella. Ukrainan sodan myötä geopoliittiset jännitteet ja konfliktit ovat palanneet Eurooppaan. Uudessa todellisuudessa Venäjä on Suomen ainoa geopoliittinen uhka. Turvallisuusympäristömme muutokseen on havahduttava, sillä sen varaan rakennetaan maamme tulevaisuus. Kansallinen turvallisuus vaatii Suomelta satsauksia Hangosta Jäämerelle ja kirkasta näkemystä niin maan omasta suunnasta kuin sen kansainvälisestä roolista koko Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa. Vastaisuudessa Suomen ja Venäjän rajalla korostuu pelotteen merkitys. Ahvenanmaalta Pohjanlahden kautta Ruotsiin ja Norjaan Suomi on puolustuksellisesti kiinni lännessä ja geostrategisesti avainasemassa Kuolan niemimaalta Pietarin porteille, Suomenlahden kapeikkoon ja Itämerelle asti. Vakauden ylläpito lähialueillamme edellyttää reagoimista myös muihin aikamme haasteisiin. Mika Aaltola korostaa päiväkirjamerkinnöissään, miten tärkeää demokratian lujittaminen on silloin, kun poliittinen keskustelu kärjistyy, ilmasto- ja energiauhat nousevat ja globaali järjestys horjuu. Suomi ja Pohjola on pidettävä suojassa, vakauden saarekkeena yhä epävarmemmalla aikakaudella.


Naisten voima – Lääkäri toivon ja parannuksen lähettiläänä
Denis Mukwege


Koskettava elämäkerta haastaa lukijan pohtimaan suhtautumistaan seksuaaliseen väkivaltaan. Naisten voima kertoo naisista väkivallan ja traumojen keskellä. Denis Mukwege on tehnyt elämäntyönsä lääkärinä ja haavoitettujen naisten auttajana. Kirjassaan hän kertoo myös oman elämänsä dramaattisista käänteistä. Korruptio, väkivalta ja raiskaus ovat aseita sotaa käyvissä maissa, ja globaalilla yhteisöllä on velvollisuus auttaa hädänalaisia ja väärin kohdeltuja. Mukwege rohkaisee myös miehiä osallistumaan taisteluun seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.


Suomen tasavallan Presidentit 1919–2023
Juhani Suomi


Suomen tasavallan presidentit 1919–2023 on laaja ja ainutlaatuinen kokonaisesitys suomalaisista presidenteistä.

Kahdentoista presidentin valtakausien kautta piirtyy kiinnostava ja monisyinen kuva suomalaisten yhteiskunnan kipupisteistä, poliittisten kamppailujen kiivaudesta mutta myös presidentin roolin ja aseman muutoksista. Professori Juhani Suomen asiantunteva teos tallentaa merkittävän osan Suomen valtion historiaa tuoden sen konkreettisesti lukijan ulottuville.


Meren armoilla – tositarina kaappauksesta, murhasta ja salaliitosta
Matthew Cambell, Kit Chellel


Brillanten ajelehtiessa Adeninlahden vaarallisilla vesillä heinäkuussa 2011 piraattijoukko hyökkäsi laivaan ja sytytti sen tuleen, mistä seurasi tuhoisa räjähdys. Kun Lloyd’s of Londonin palveluksessa toiminut katsastaja David Mockett tutki vaurioituneen aluksen, hänelle jäi käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kuinka piraatit olivat päässeet alukseen niin helposti? Ja jos he kerran halusivat kaapata aluksen ja vaatia lunnaita sen palautuksesta, miksi he tuhosivat sen? Askarruttavia kysymyksiä, joihin Mockett ei ehtinyt vastata, sillä hänet murhattiin pian katsastuksen jälkeen. Kirja paljastaa ällistyttävän totuuden finanssipetoksesta, joka häikäilemättömyydessä hakee vertaistaan. Teos on yli nelivuotisen selvitystyön kunnianhimoinen huipentuma ja paljastaa, millainen salaliittojen verkosto tällä nykyisen globaalin talouden kannalta ratkaisevan tärkeällä alalla vaikuttaa.


Kasvokkain gangsterin kanssa
Shaun Attwood


Entinen huumekauppias Shaun Attwood on haastatellut Kasvokkain gangsterin kanssa -kirjaa varten niin kansainvälisiä salakuljettajia, mafian torpedoja kuin Thaimaan pahamaineisimmasta vankilasta paennutta miestä. Laajat haastattelut liikkuvat syvissä vesissä ja nostavat pintaan ainutlaatuista materiaalia, jota ei muualla ole julkaistu. Haastatellut rikolliset kertovat omasta julmasta todellisuudestaan, mutta monesta tarinasta huokuu myös pyrkimys parannuksen tekoon ja sovintoon.


Sankareiden Kiova – Kamppailu kaupungista ja sen herruudesta
Serhi Rudenko


Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan: pääkaupunki Kiovan valtaaminen oli yksi "erikoisoperaation" päätavoitteista. Kiova onnistui puolustautumaan. Pormestari Vitali Klytškolla oli tässä merkittävä rooli. Klytško olisi voinut lähteä kaupungista ja suorittaa velvollisuutensa etäältä ja turvallisesti. Zelenskyin tapaan Vitali Klytško jäi. Hänen veljensä Volodymyr Klytško liittyi vapaaehtoisryhmään Kiovassa. Kaksi maailmankuulua nyrkkeilijää päätti puolustaa maataan. Kiovan taistelut ovat olleet taistelua vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Uutiset Kiovasta ovat ukrainalaisten arkea, kaupungissa on käyty taistelua myös ihmisarvon puolustamiseksi. Rudenko käy kirjassaan läpi ratkaisevia hetkiä Kiovan ja lähialueen puolustuksessa ihmisten kautta. Kuinka julmasti sota muuttaa ihmisten elämää?


Taistelun paikka – Volodymyr Zelenskyi ja Ukrainan sota
Simon Shuster


Ukrainan sota presidentti Volodymyr Zelenskyin näkökulmasta. Taistelun paikka tarjoaa perustavanlaatuisen kuvauksen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja porautuu tapahtumien ytimeen. Time-lehden kirjeenvaihtaja Simon Shuster kirjoittaa ja raportoi Kiovasta, suoraan presidentin päämajasta, missä hän on ainutlaatuisen läheisessä yhteydessä presidentti Zelenskyiin ja presidentin tärkeimpiin alaisiin.


Tekoäly ja minä
Petteri Järvinen


Miten ihminen selviää tekoälyn aikakaudella? Avartava ja koukuttava kirja tekoälystä, aikamme tärkeimmästä teknologiasta, ja sen vaikutuksista työelämään, ihmisyyteen ja uuden oppimiseen. Digitalisaatio ja tekoäly mullistavat elämäämme kaikilla tasoilla. Koneet ymmärtävät puhetta, kääntävät kieltä, voittavat meidät shakissa, kykenevät luovuuteen ja pystyvät keskustelemaan ihmismäisesti. Järvinen johdattaa lukijansa tekoälyn maailmaan ja osoittaa, että keinotekoisella älyllä on omat rajoituksensa. Ihmisen työllä ja osaamisella tulee aina olemaan paikkansa, kunhan pidämme huolta uuden oppimisesta ja kehitämme omia, ihmiselle tyypillisiä vahvuuksia.


Sairaan kaunis
Juha Matias Lehtonen


Tietokirja, joka eksyttää lukijan kauneuden ja terveyden peilitaloon. Tutkimusmatka korsettien, lootusjalkojen ja kuvamanipulaation historiaan asettaa oman aikamme ihanteet kyseenalaiseen valoon. Matkan varrella sukupuolet, ihonvärit, naistenlehdet ja syntiinlankeemus muodostavat labyrintin. Sen uumenissa kysytään, voiko hirviö olla kaunis ja voiko enkeli olla ruma. Entä mitä on okkulttinen kosmetiikka ja kuka on anti-Jörö-Jukka? Miksi mies bikineissä on rivompi näky kuin mies uimahousuissa? Ja kuka määrää sen, miltä näyttää terve ihminen?


Jotain muutakin kuin tämä – Pohdintoja uskosta
Merete Mazzarella


Uskosta uskonnottomuuden aikana.

Uskonnottomuudesta on tullut uusi normaali. Niinpä militantille ateismillekaan ei enää ole sijaa, uskonnonfilosofiselle pohdiskelulle kylläkin. Mitä uskominen oikeastaan tarkoittaa? Vaatiiko uskominen erityistä taipumusta tai lahjakkuutta, vai onko se vain harvoille ja valituille suotu armo? Millaisia käsityksiä kuolemattomuudesta eläteltiin muinoin, entä mitä sanoo luterilainen kirkko nykyään? Millaiseksi kuolemanjälkeinen elämä on kuviteltu kaunokirjallisuudessa? Miten on kuvattu helvettiä, entä taivasta?

Merete Mazzarella on aina kuulunut kirkkoon ja jopa kirjoittanut kirjan elämän tarkoituksesta, mutta uskonnollisten kysymysten käsittelyä hän on lykännyt tuonnemmaksi. Koronapandemia, veljen ja ystävien kuolemat sekä oman kuolevaisuuden tunnun voimistuminen ovat nyt kuitenkin saaneet hänet kysymään, mitä uskominen on ja mihin hän itse uskoo. Mazzarella kuvaa haluaan oppia tuntemaan Jumala: hän alkaa käydä kirkossa, koettaa opetella rukoilemaan ja lukee Raamattua. Silloin hänen kuvansa Jeesuksesta kyllä muuttuu, mutta ei pelkästään parempaan suuntaan.


Jälkikuolema – Epämukavia ajatuksia holokaustikirjallisuudesta
Katriina Huttunen


Viha ja syyllisyys ovat Euroopan yhteistä perintöä. Miten ymmärtää sitä mitä ei voi ymmärtää? Jälkikuolema – epämukavia ajatuksia holokaustikirjallisuudesta sisältää esseitä kuolemansurumyönteisen kirjallisuustyöläisen hyllystä. Teoksessa katsotaan keskitysleirikirjallisuuden taakse ja annetaan puheenvuoro selviytymisestään selviytymättömille epäonnistujille, kompastellaan idän ja lännen holokaustin nimettömien uhrien nimissä ja luetaan vanhaa ja uutta kirjallisuutta Norjan juutalaisten likvidoinnista, Buchenwaldin tanskalaisista poliiseista, Auschwitzin Sonderkommandosta ja sotalapsenlapsen syyllisyydestä. Jälkikuolema tarkastelee syyllisen moraalia, kansanmurhan muistamista ja tietoista unohtamista, vaikenemisen mekanismeja, välttämätöntä häpeää, vastuukysymyksiä ja suremisen tärkeyttä.


Vastapaino:


Maaseudun tulevaisuus
Tuuli Orasmaa


Maatalous aiheuttaa huomattavan osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotanto on kuitenkin välttämätöntä. Miten tämä ristiriita ratkaistaan kestävästi ja reilusti? Maaseudun tulevaisuus vie matkalle läpi suomalaisen maaseudun turvepelloilta navettoihin ja metsälaitumille, Ivalosta Kirkkonummelle. Tuuli Orasmaa kohtaa maatalousyrittäjiä, joista monet katsovat joutuneensa ilmastokeskustelussa syytetyn penkille: maanviljelijöitä kohdellaan kuin ilmastorikollisia. Jatkuvat muutosvaatimukset tuntuvat mahdottomilta. Helsinkiläinen Orasmaa haastatteli tätä kirjaa varten maatalousyrittäjiä ympäri Suomen ja sukelsi heidän maailmaansa. Mitä viljelijät ajattelevat ilmastonmuutoksesta? Miten maatalouden haasteet voisi ratkaista oikeudenmukaisesti?  Maaseudun tulevaisuus nostaa esille ruoantuotannon moninaiset pulmat ilmastonmuutoksen edessä, kuten maatalouspolitiikan ristiriitaisuudet ja ruokamarkkinoiden ongelmat. Orasmaa kuvaa tarkkanäköisesti maaseudun ja kaupungin välistä juopaa, joka on uhka maataloudelle, maaseudulle, ympäristölle ja samalla koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle


Hyvä paha jalostus — Miten eettinen ruuantuotanto on mahdollista
Mari Koistinen


Kauniita, pyöreitä omenia ja tomaatteja. Runsaina lainehtivia viljapeltoja. Valtavia määriä lypsäviä lehmiä ja huimaa vauhtia kasvavia sikoja ja broilereita. Viimeisen reilun sadan vuoden aikana tehty jalostus on yksi taustatekijöistä sille, että me suomalaisetkin syömme nyt monipuolisesti ja runsaasti. Mutta jalostuksella on myös varjopuolensa. Jalostus on esimerkiksi kaventanut monien kasvilajien ja eläinrotujen geeniperimää niin, että ne ovat alttiimpia esimerkiksi erilaisille taudeille. Samalla, kun jalostus on muokannut broilerien lihaksien kasvamaan vauhdilla massiiviseen kokoon tai lisännyt lehmien maitomäärää, se on aiheuttanut eläimille erilaisia terveysongelmia. Jalostuksen viimeisten vuosikymmenten suuri teema on ollut geenimuuntelu. Sen lisäksi jalostuksessa on paljon muuta, mistä pitäisi puhua. Kun ympäristökriisit heikentävät ruuantuotannon mahdollisuuksia, millainen jalostus tukisi tulevaisuuden ekologisempaa ja eettisempää maataloutta? Kuka päättää, keskitytäänkö kasvattamaan eläinten kasvua vai lisäämään hyvinvointia? Hyvä paha jalostus -kirja kertoo monipuolisesti kasvin- ja eläinjalostuksesta ja sen merkityksestä ruuantuotannolle.


Poliittiset eläimet
Tiina Ollila


Maapallon eläinten kasvattamiseen tarvittava maankäyttö on karannut käsistä. Pandemioiden ja ilmastohätätilan aika pakottaa pysähtymään eläimen äärelle. Maailma ei ole yksin ihmisen. Ovatko eläinoikeudet utopiaa? Millaisia oikeuksia muilla eläimillä kuin ihmisillä tulisi olla? Kuka tekee eläinpolitiikkaa? Entä mikä estää eläinoikeuksien etenemistä? Poliittiset eläimet -kirja luo kokonaiskuvan eläinoikeuksien tarpeesta nyky-yhteiskunnassamme. Kyse ei ole ainoastaan siitä, mitä mieltä lihansyönnistä tai lihantuotannon päästöistä ollaan. Kun maailmaa ja arkisia käytäntöjä alkaa katsoa broilerin, kirjolohen, kukkopojan tai vasikan näkökulmasta, politiikan kenttä laajenee. Jotta eläinoikeudet ei typistyisi vegaanisen ruokavalion noudattamiseksi tai yksilöpsykologiseksi pohdinnaksi, tarvitaan politiikkapuhetta. Teos selventää eläinoikeusajattelun perusteita ja havainnollistaa ristiriitaista suhtautumistamme eri lajeihin. Kirjailija Tiina Ollila kertoo omakohtaisella otteella, miten eläinoikeuksien pitäisi näkyä paitsi politiikassa, myös feministisessä keskustelussa, ympäristöliikkeessä ja mediassa. Eläinkysymys ei ole vain eläinkysymys vaan koko ihmiskunnan kysymys.


Kun Aurinko seisahtui — Raamatun ilmiöt tieteen valossa
Markus Hotakainen, Pekka Särkiö


Yli 3000 vuotta sitten Aurinko ”pysyi aloillaan” taivaalla, kunnes israelilaiset olivat voittaneet Gibeonissa käydyn taistelun amorilaisia vastaan. Fysikaalisesti on mahdotonta, että Maan pyörimisliike pysähtyisi ja Aurinko olisi liikkumatta taivaankannella. Mitä tuolloin oikein tapahtui? Entä mikä tuhosi Sodoman ja Gomorran? Tai aiheutti vedenpaisumuksen? Ja mikä oli joulun tähti?

Raamatussa on kuvattu erilaisia tapahtumia, joille on joissakin tapauksissa löydettävissä - tietyin oletuksin - tieteellinen selitys. Kirjassa käydään läpi valikoituja ilmiöitä ja pohditaan niiden syntyä luonnontieteen käsitysten pohjalta. Tarkastelun lähtökohtana on, että vanhat tekstit kuvaavat todellisia ilmiöitä, mutta tavalla, joka oli aikalaisille ymmärrettävä. Raamatun tekstit eivät ole pyrkineet välittämään luonnontieteellistä kuvaa, vaan niillä on ollut uskonnollinen sanoma, jota Särkiö tarkastelee teologian näkökulmasta. Silti on kiinnostavaa pohtia, onko ilmiöille löydettävissä tieteeseen perustuva tausta, mikä puolestaan on Hotakaisen osaamisaluetta.

Markus Hotakainen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, ja Pekka Särkiö on Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti ja kenttäpiispa evp. Poikkitieteellisen yhteistyön taustalla on paitsi tekijöiden vankka asiantuntemus omilla aloillaan, myös pitkä ystävyys, joka sai alkunsa lukioaikaisesta luokkatoveruudesta.


Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot'hon
Peter Burke


Kirjapainotaidon keksiminen ja Euroopan ulkopuolisen maailman löytäminen johtivat tiedon räjähdysmäiseen kasvuun. Jo 1600-luvulla aikana keskusteltiin kiivaasti tiedon luotettavuuden ongelmasta. Tiedon sosiaalihistoria tarkastelee tiedon maantiedettä, antropologiaa, politiikkaa ja taloutta. Kulttuurihistorioitsija Peter Burke nostaa esille kaupunkien, akatemioiden, valtioiden ja markkinoiden roolin tiedon keräämisessä, luokittelussa, levittämisessä ja joskus myös salaamisessa. Hän arvioi myös älymystöä sosiaalisena ryhmänä ja sosiaalisia instituutioita, yliopistoja ja akatemioita, jotka edistivät tai estivät älyllistä innovointia. Kirja tarkastelee yhteiskunnallis-kulttuurisen tai sosiokulttuurisen lähestymistavan avulla tiedon organisoinnin muutoksia, jotka sijoittuvat Euroopassa ajallisesti kirjapainon keksimisestä ranskalaisen Encyclopédien julkaisemiseen. Burke tarkastelee tietoa lukijan, kuuntelijan, katsojan tai kuluttajan näkökulmasta ja tuo esille teoreettisen ja käytännöllisen, korkean ja matalan, eurooppalaisen ja ei-eurooppalaisen tietämisen eroja. Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot'hon on matka painetun tiedon sosiokulttuuriseen historiaan, tieteenhistoriaan, maantieteeeseen, sosiologiaan ja antropologiaan tiedon räjähdysmäisen leviämisen ensimmäisellä aikakaudella.


Tiedonhistoria
Mikko Myllyntausta, Annastiina Mäkilä, Johanna Skurnik, Veli Virmajoki


Tieto on valtaa. Tiedosta kiistellään, tiedolla vakuutetaan, tietoa säilötään ja tietoa unohdetaan. Miten ja miksi tiedetään? Tieto ja tietäminen ovat sekä historiallisesti että nyky-yhteiskunnassa monimutkaisia ilmiöitä. Tieto on läsnä kaikilla ihmiselämän osa-alueilla.  Tiedonhistoria-kirja esittelee tiedonhistorian uutena tutkimus­suuntauksena tieteenhistorian ja aatehistorian rinnalle. Tiedonhistorian tutkimuksissa pyritään ymmärtämään, miten tietoa tuotetaan, mitä tiedon liikkuminen tarkoittaa ja miten se on tapahtunut historiallisissa konteksteissa. Tiedonhistoriassa asetetaan tieteellinen tieto ja tieteellinen toiminta muiden tiedon tuottamisen ja jakamisen muotojen rinnalle. Kirjan luvuissa tiedonhistoriaa tarkastellaan empiiristen esimerkkitutkimusten kautta.

Tiedonhistoria-kirja havainnollistaa tiedonhistorian merkitystä, mahdollisuuksia ja haasteita tutkimuksellisena näkökulmana historiantutkimuksen kentällä. Kirjoittajat ovat historian, tieteenhistorian, aatehistorian ja kulttuurihistorian tutkijoita.


Vastaanpanemisen kulttuurihistoria — Viron kirjallisuuden verkostoja 1940-luvulta nykyaikaan
Juhani Salokannel


Miten Viron kulttuuri selvisi sodasta ja neuvostomiehityksestä? Toinen maailmansota ja sen jälkeinen neuvostomiehitys olivat tuhota virolaisen kulttuurin. Sivistyneistö pakeni kymmenin tuhansin länteen ja toiset karkotettiin Siperiaan. Kotimaata hallitsi pakkovalta, joka halusi kieltää kaiken mitä itsenäisyyden aikana oli saavutettu. Polttamalla ja kirvein hävitettiin 10 miljoonaa kirjaa, ja ankara sensuuri kahlitsi ilmaisun. Kirjallisuus ja muu taide kuitenkin säilyi, 1960-luvulla se nousi jopa uuteen kukoistukseen. Miten se oli mahdollista, kysyy tämä kirja ja etsii vastausta kuvaamalla virolaista kulttuurielämää suomalaisin silmin. Ero Suomeen on suuri, ja näkyville nousee omintakeinen kirjallisuuden rakentuminen eri verkostojen tuella. Kirjailijasuvuista ja muista yhteyksistä kertovat havainnollisesti sekä muistelijat että muistelmat. Selviytymisen tarina jatkui, kun uudelleenitsenäistyminen toi odotetun vapauden ohessa myös mullistuksen kirjalliseen elämään. Siitä tuli taas erilaista kuin meillä.


Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina
Hannu Itkonen


Eläinurheiluilla ja -kamppailuilla on tuhansien vuosien mittainen historia. Eläinurheilujen areenoilla esiintyy yhtä lailla huippuunsa valmennettuja suorittajia kuin lemmikkejäkin. Urheilukulttuurien eriytymisen myötä kehitellään jatkuvasti uusia eläinten kilpailumuotoja, ja suuria tunteita herättävien eläinkisojen ympärillä liikkuu myös valtavia rahasummia. Vilpistelyltä ja manipulaatioltakaan ei ole vältytty.

Ajankohtainen eläinpuhe koskee myös eläinurheilujen tapahtumia. Organisaattorit eivät voi jäädä toimettomiksi, kun ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos, elintilojen kaventuminen ja lajikato hankaloittavat eläinten selviytymistä. Lisäksi alati karttuva tietomme tahtovista ja tuntevista eläimistä pakottaa moraalisiin kysymyksenasetteluihin ja eettisiin pohdintoihin sekä vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistamiseen. Teoksessa eläinurheilut näyttäytyvät niin ikiaikaisina paikalliskulttuureissa käytävinä kamppailuina kuin kansainvälisinä megaluokan viihdespektaakkeleina. Kirjan teksteissä jäljitetään eläinurheilujen ja -kamppailujen muotoja ja muutoksia kamelijuoksuista ja haukkametsästyksestä raveihin ja kissa-agilityyn sekä ennakoidaan tulevaisuutta - kritiikkiäkään kaihtamatta.


Naistutkimuksen alkuja
Kirsti Lempiäinen, Liisa Rantalaiho


Mistä naistutkimus Suomessa lähti liikkeelle? Miten toimittiin, mistä saatiin tukea ja millaista vastustusta kohdattiin? Miten naistutkimuksesta tuli yliopistollinen oppiaine? Naistutkimuksen alkuja -teoksessa tarkastellaan sukupuolentutkimuksen edeltäjän, naistutkimuksen oppiaineen syntyä Suomessa. Kirjassa opiskelijat, tutkijat, opettajat ja opetusalasta vastaavat muistelevat oppiaineen moninaisia alkuja ja osin ristiriitaistakin kehitystä. Muisteluissa on tilaa erilaisille näkökulmille ja äänille. Naistutkimus on moninaisen yhteistyön ja lukemattomien talkootyötuntien lisäksi otollisen yhteiskunnallisen tilanteen ja sattumien tulosta. Kirjoittajat lähestyvät aihetta erityisesti yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta. Kirja on tärkeä lisä suomalaisen sukupuolentutkimuksen historiankirjoitukseen, ja teoksella on paljon annettavaa myös muille ihmistieteille, erityisesti niiden kehityksestä ja tieteenhistoriasta kiinnostuneille. Se osallistuu myös keskusteluun menneisyyden rakentumisesta nykypäivässä ja menneisyydelle annetuista merkityksistä.


Erik Allardt — Modernin Suomen sosiologi
Risto Alapuro, Matti Alestalo, Jussi Simpura, Aino Sinnemäki, Jan Sundberg, Hannu Uusitalo


Teos käsittelee Allardtin uraa, hänen sosiologiaansa ja hänen rooliaan yhteiskunnallisena vaikuttajana 1900-luvun jälkipuolen murroksissa, joita Allardt monella tavoin henkilöi. Tuona aikana Suomi modernisoitui ja rakennettiin yksi maailman parhaimmista yhteiskunnista elää. Allardtin panos muutoksen kuvaajana ja siihen vaikuttaneena tutkijana ja intellektuellina oli keskeinen. Käsittelemällä Allardtin vuosisadan loppuun ulottuneen toiminnan eri puolia kirja luo samalla kuvaa tuosta aikakaudesta. Kirjoittajat ovat Allardtin hyvin tunteneita nuorempia työtovereita.


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on siirretty...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20231013/bb4b38c2/attachment-0001.html>