[H-verkko] Arvosteltavaksi: Reunan, Kamun, Art Housen, Docendon, Inton, Sammakon ja Siltalan teoksia

Ti Loka 14 18:32:28 EET 2023

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Kirjalistat kustantajittain

Reuna:

Bertel Mårtenson - väärinymmärretty sankari?
Sanna Lönnfors

Porvoossa syntynyt ja Pyhtäällä varttunut Bertel Mårtenson (1893–1945) eli seikkailijan elämän ja kuoli keskitysleirillä. Hän sai ainoana suomalaisena jääkärinä tähystäjä- ja lentäjäkoulutuksen, toimi Ilmavoimissa sekä Suomen ilmailuasiamiehenä Pariisissa ja Roomassa, kunnes erosi armeijan palveluksesta ja siirtyi liikemieheksi. Ensimmäinen avioliitto oli myrskyisä ja päättyi vaimon dramaattiseen itsemurhaan, jonka tämä teki Ranskan Rivieralla turkkilaisen rakastajansa kanssa. Toisesta avioliitosta – entisen jääkärikollegan vaimon kanssa – syntyi poika. Jatkosodan aikana Bertel Mårtenson toimitti kuriiritehtäviä Suomen suurlähetystöille Euroopassa – ja teki mahdollisesti töitä muillekin. Häntä on spekuloitu vakoojaksi, kaksois- ja jopa kolmoisagentiksi. Joka tapauksessa Gestapo pidätti hänet ja hän päätyi Mittelbau-Doran keskitysleirille, jossa kuoli. Tietokirjailija Sanna Lönnfors avaa uutuuskirjassan tuntemattomaksi jääneen suomalaisen seikkailijan ja sankarin elämää. Bertelin omin sanoin: "Ja kuitenkin olen elänyt ylpeästi ja ihanasti."

Jarkko Kemppi
Mannerheim-ristin ritarit sodan jälkeen

Mannerheim-ristin ritarit olivat rintamalla sankareita, ja heidän sotasaavutuksistaan on kirjoitettu lukuisia teoksia. Tässä kirjassa tarkastellaan heidän vaiheitaan sodan jälkeisessä yhteiskunnassa. Mitä tapahtui, kun tuli rauha? Normaalielämään sopeutuminen raskaiden sotavuosien jälkeen ei ollut helppoa. Sota jätti arpensa, ja monet joutuivat kokemaan myös halveksuntaa – “mitäs läksitte”. Yhtään Mannerheim-ristin ritaria ei ole enää elossa. Aineistoa kuitenkin on paljon. Kirja perustuu ritareista kirjoitettuun materiaaliin, aiemmin tehtyihin haastatteluihin sanoma- ja aikakauslehdissä sekä Mannerheim-ristin ritareiden säätiön arkistoon. Teoksessa tuodaan tasapuolisesti esiin eri taustaisten ritareiden sodanjälkeisiä vaiheita, niin kenraaleiden kuin sotamiesten. Kirja valottaa myös Mannerheim-ristin ritareiden säätiön toimintaa sen perustamisesta nykypäivään.

Ulla-Maija Sievinen
Messikallesta kapteeniin - Suomalaisten merimiesten tarinoita laivoilta ja satamista 1950-60-luvuilta

Merimiesten elämä 1950–60-luvuilla oli varsin erilaista kuin nykyisin. Työ oli raskasta ja usein vaarallistakin, ja satamissa oltiin pitkään. Monet merimiehet viettivät vapaa-aikaansa satamakapakoissa, toiset taas kaupunkeihin tutustuen ja merimieskirkoissa lehtiä lukien. Toimittaja, tietokirjailija, FM Ulla-Maija Sievinen on haastatellut kirjaan iäkkäitä merenkulkijoita. Muistelijoina ovat mm. oululainen Timo Haipus, pyhtääläinen Antero Sala, kotkalainen Ritva Ripatti ja haminalainen Risto Lepikkö. Haastateltavia on messikallesta kapteeneihin. He kertovat työstä kansi- ja konepuolella sekä laivan keittiössä eli byssassa. Muistoja on myös kovista myrskyistä, salakuljetuksesta, pitkien merimatkojen aiheuttamasta psyykkisestä paineesta ja sen purkautumisesta laivan tullessa satamaan.Kertomuksissa vilahtelevat laivaan salakuljetettu apina, öljyvarastoon piilotetut tupakkakeissit ja hyteissä salaa matkustavat naiset. Kirjassa kerrotaan myös merimieslähetyksen toiminnasta satamakaupungeissa.

Kamu – Espoon kaupunginmuseo:

Espoonkartano – Kuninkaantien varrella
Sonja Aarniola-Järvinen, Tryggve Gestrin, Georg Haggrén, Johanna Ilmakunnas, Kasper Kepsu, Aapo Roselius, Alex Snellman, Virpi Talja Nerman, Henrika Tandefelt, Göran Ulväng

Kirja kokoaa ensimmäisen kerran yksiin kansiin tietoa Espoonkartanosta, joka on Espoon monista kartanoista merkittävin. Espoonkartano perustettiin kuninkaankartanoksi Kustaa Vaasan käskystä Espobyn ja Mankbyn kylistä vuonna 1556 ja se on antanut nimensä koko Espoolle. Tutkijoiden käytössä on ollut aiemmin tutkimatonta Esbogård Ab:n omistuksessa olevaa aineistoa. Kirjassa on käytetty lähteenä muun muassa ennen julkaisemattomia osia vuonna 1943 kuolleen August Ramsayn kesken jääneestä käsikirjoituksesta Esbo III. Kirja lähestyy Espoonkartanoa kronologisesti ja sen historiaa valottavat kahdeksan tutkijan artikkelit aina keskiaikaisesta Espobyn kylästä nykypäivän muuttuvaan maisemaan saakka. Uutta näkökulmaa kirjaan tuovat Espoonkartanon asukkaiden ja sen omistajien elämän kuvaukset. Artikkeleissa elämää ja toimijuutta kartanolla ja sen mailla tarkastellaan paitsi mikrotasolla, mutta myös valtakunnan tasolla. Espoonkartano sijoittuu osaksi suurempia ilmiöitä Ruotsin valtakunnassa, Itämeren piirissä ja Euroopassa.

Art House:

Tiedettä valkokankaalla – enemmän kuin Frankensteinin perintö
Tuukka Hämäläinen, Tero Mielonen

Hullut tiedemiehet, sankarilliset tutkijat ja tieteen luomat hirviöt ovat seikkailleet valkokankaalla läpi elokuvan historian. Tiedettä valkokankaal- la tarkastelee elokuvallisen tieteen ihmeellistä maailmaa, varhaisimmasta Frankenstein-filmatisoinnista aina 2020-luvun ensi-iltaelokuviin. Kirjassa projektorin valokeilaan nousevat muun muassa elämäkertaelo- kuvat, supersankarit, ilmastonmuutos, pandemiat, dinosaurukset ja ava- ruusseikkailut. Laajalla näkökulmalla aihettaan tarkasteleva teos perustuu kattavaan lähdetutkimukseen sekä kirjoittajien omaan analyysiin. Kirjan viesti on, että elokuvien tiedekuva on muutakin kuin hulluja tiedemiehiä ja vääristeltyjä faktoja – enemmän kuin Frankensteinin perintöä.

Pakolaiskriisi – Matkani Euroopan ulkorajoille
Erna Bodström

Pakolaiskriisi – matkani Euroopan ulkorajoille kertoo Euroopan ja Suomen turvapaikkapolitiikan murroksesta – ja miten sen mukana kulkeminen muutti siirtolaisuuden tutkija Erna Bodströmin käsityksiä Euroopasta, Suomesta ja omasta itsestään. Kirja kuvaa monimutkaista turvapaikkajärjestelmää selkeästi ja asettaen tiedon kontekstiinsa. Samalla se on omakohtainen kertomus matkasta Lesboksen rannoille, Idomenin pakolaisleriin ja Helsingin rautatientorille. Teos muistuttaa, ettei ”pakolaiskriisi” oikeastaan ollut pakolaiskriisi – vaan jatkumo monitahoisia ja lukuisia elämiä muuttavia poliittisia valintoja.

Napoleonin mukana Venäjällä
Louis de Caulaincourt

Napoleonin mukana Venäjällä kuvaa Ranskan keisari Napoleon Bonaparten sotaretkeä Venäjälle vuonna 1812. Muistelmateos antaa historiallisen aikalaisnäkökulman Napoleonin käymään sotaan. Se kertoo aikalaisen silmin, miten Napoleonin hyvin varustettu sotaretki muuttui tappioksi, paoksi ja katastrofiksi. Caulaincourt seurasi suurta armeijaa koko sen ajan Napoleonin henkilökohtaisena henkivartijana.

Docendo:

Käänne — Suomen irtiotto Kremlistä Eurooppaan
Juho Ovaska

Mauno Koivisto 100 vuotta -juhlavuoden avainteos maamme ulkopolitiikan ja poliittisen kulttuurin ymmärtämiseen sekä siihen, kuinka Koivisto johti Suomea 1982-1992.  Juho Ovaskan tuoreeseen väitöskirjaan perustuva teos kertoo, miten Suomi tasapainoili käytännössä idän ja lännen välillä Mauno Koiviston presidenttikaudella. Se paljastaa vaikuttavat tekijät käänteeseen, jossa ulkopolitiikkamme suunta vaihtui Kremlin ja KGB:n syleilystä väljemmille vesille.

Neuvostoliitto yritti kiihkeästi sitoa vuoden 1982 presidentinvaalikamppailussa Mauno Koiviston liikkumatilaa edeltäjänsä Urho Kekkosen linjan nimissä. Koiviston presidenttikauden alkuvuosina ulkopolitiikkamme johtamista määritti ennen kaikkea suhde Neuvostoliittoon. Koiviston kaudella käytiin torjuntataistelua Kremlin poliittista, taloudellista ja diplomaattista painostusta vastaan. Suomen kansainvälinen asema muuttui oleellisesti vasta, kun tasapainottelu päättyi Neuvostoliiton romahdukseen ja lopulta päätökseemme hakea EU-jäsenyyttä 1992. Nopea sopeutuminen muuttuneeseen kansainväliseen järjestykseen osoitti Suomen paikan osana länttä. Juho Ovaska on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta. Hän on tutkinut Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä asemaa erityisesti Mauno Koiviston presidenttikaudella sekä kirjoittanut menestysteoksen Mauno Koiviston idänkortti (Otava 2017).

Persoonallisuus ja valta — Modernin Euroopan rakentajat ja tuhoajat
Ian Kershaw

Yksikin johtaja voi muuttaa historian kulkua – hyvässä ja pahassa. Arvostettu englantilainen historioitsija pohtii, miten johtajan poikkeuksellinen luonne yhdistyneenä tietynlaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen on tuottanut tuhoisia itsevaltiaita – ja toisaalta demokratiaa rakentaneita johtajia. Teos rakentaa muotokuvaa johtajista, jotka ovat muovanneet maanosamme historiaa. Mikä näissä vahvoissa johtajissa ja heidän aikakaudessaan mahdollisti heidän toimintansa? Ja mihin tuo aikakausi päättyi? Kershaw kertoo johtajien työskentelytavasta ja suhteesta heitä tukeviin hallitseviin rakenteisiin. Hän tuo esiin myös virheitä, joihin johtajat sortuivat valtansa loppuaikoina. Tavallisimpana niistä on ylimielisyys, joka ilmeneeerityisesti liian kauan vallassa olleissa diktaattoreissa. Teoksessa tarkastelun alle joutuvat Lenin, Stalin, Hitler, Mussolini, Tito, Franco, Churchill, de Gaulle, Adenauer, Gorbatšov, Thatcher ja Kohl. Palkittu historioitsija Sir Ian Kershaw (s. 1943) tunnetaan erityisesti Natsi-Saksan asiantuntijana ja Hitler-tutkijana. Hän on toiminut nykyhistorian professorina ja BBC:n historiallisten tv-dokumenttien neuvonantajana. Kershaw on on British Academyn ja Royal Historical Societyn jäsen.

Pohjois-Korea ei koskaan pyydä anteeksi
Jeroen Visser

Pohjoiskorealaisen sotilaan tositarina on jännittävä kuin vakoojatrilleri. Vuonna 1996 Etelä-Korean rannikolla ajoi karille vakoilemassa ollut pohjoiskorealainen sukellusvene. Miehistö yritti tuhota veneen, mutta räjähdys epäonnistui ja miehistön oli noustava maihin. Alkoi jahti, johon osallistui 40 000 Etelä-Korean sotilasta. Vain yksi sukellusveneen miehistön jäsen, perämies Lee, jäi henkiin. Kirja kertoo hänen uskomattoman tarinansa. Kun hollantilainen journalisti Jeroen Visser kuuli sukellusveneen ja perämiehen tapauksesta, hän päätti selvittää Leen kohtaloa tarkemmin. Selvisi, että Lee ei joutunutkaan vankilaan vaan hän loikkasi Etelä-Korean armeijan palvelukseen. Pohjois-Korea kohtelee loikkareita ankarasti, joten vielä vuosien jälkeenkin Lee olisi vaarassa, jos hänen olinpaikkansa paljastuisi. Pohjois-Korean tehokas vakoojatehdas tuottaa taitavia vakoojia, joille Leen eliminoiminen ei olisi ongelma eikä mikään. Tarina heijastelee myös Etelä- ja Pohjois-Korean välisiä suhteita, kulttuurieroja ja epäluuloja. Journalisti Jeroen Visser asui Etelä-Koreassa viiden vuoden ajan (2016–2020) hollantilaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana. Hän huomasi kuitenkin kirjoittavansa artikkeleita enemmän Pohjois- kuin Etelä-Koreasta. Visser pani merkille, että molemmilla puolilla rajaa puhutaan kauniisti Koreoiden yhdistymisestä, mutta vuosina 1950–53 käyty Korean sota tuntuu yhä jatkuvan.

Venäjän sota
Jade McGlynn

Ukraina on Venäjälle maa, jolla ei ole olemassaolon oikeutta. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja sen julmuudet ovat kauhistuttaneet maailmaa. Miksi enemmistö venäläisistä kannattaa sotaa? He tuntuvat näkevän täysin erilaisen sodan, jossa he ovat rohkeita altavastaajia ja hyväsydämisiä sankareita. Venäjä-analyytikko Jade McGlynn paljastaa kirjassa venäläisen enemmistön asenteet ja tuen hyökkäykselle. Tavallisia Venäjän ja Ukrainan kansalaisia, virkamiehiä sekä ulkopolitiikan eliittiä haastattelemalla McGlynn tutkii venäläisen maailmankuvan valheita ja puolitotuuksia. Kirja auttaa lukijaa oivaltamaan venäläisyyden syvintä olemusta. Se kertoo monista venäläisistä, jotka uskovat täysin Kremlin sepitelmiin ja pitävät sotaa Putinin sankaritekona. Heidän silmissään tämä on Venäjän sota - Ukrainaa vastaan, länttä vastaan, pahaa vastaan - eikä paluuta voi olla. Suunnitelmallinen, omaan kansaan kohdistunut informaatiovaikuttaminen on tehnyt tehtävänsä. Jade McGlynn (PhD) on Venäjän mediaan ja ulkopolitiikkaan perehtynyt asiantuntija, joka toimii mm. tutkijana King's Collegessa Lontoossa. Hän on kysytty kommentaattori kansainvälisissä medioissa, kuten CNN, BBC, The Times, The Telegraph ja Foreign Policy.

Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja
Aki Kangasharju

Onko Suomen suuntana talouden ulkomuseo? Painava puheenvuoro talouden suunnanmuutoksen välttämättömyydestä. Tulevaisuutemme näyttää Pohjolan surkeimmalta ja talouspolitiikkamme on epäonnistunut, mutta suunta voidaan vielä muuttaa. Luovutko mieluummin hyvinvointivaltiosta vai kääritäänkö hihat? Taloustieteen asiantuntija Aki Kangasharjun suuhun on laitettu lausahduksia 'köyhille ei saa antaa rahaa', 'pääministeri on tullut hulluksi' ja 'palkalla ei tarvitse tulla toimeen'. Mutta mitä Kangasharju todella sanoikaan? Inflaatioshokki ja korona tulivat ja menivät - olemme silti pulassa. Meitä uhkaavat ongelmat, joita päättäjämme eivät näytä pystyvän ratkaisemaan. Kirjassa kerrotaan mitä uhkat ovat, miksi politiikka epäonnistuu ja miten kaikesta voidaan vielä selvitä. Mitkä ovat velkaantumisen ja nollakasvun syyt, entä mihin väestön vanheneminen vaikuttaa? Ja onko maahanmuutosta oikeasti hyötyä? Kirja kertoo, kuinka nopeampi talouskasvu mahdollistaa vihreän siirtymän ja miksi poliitikoiden flirtti modernin rahateorian kanssa on pelottavaa. Lukijalle selviää myös, miksi verotusta ei kannata kiristää ja mikä on maailman toiseksi vanhin ammatti. Yleistajuinen teos on tarkoitettu kaikille Suomen talouskysymyksistä kiinnostuneille. Aki Kangasharju on taloustieteen tohtori ja dosentti. Ennen Etlan toimitusjohtajuutta hän toimi Nordean pääekonomistina.

Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö — Asuntoja, ahneutta ja himmeitä urakoita
Ari Korvola

Kepulia peliä yhteisillä rahoilla. Kertomus siitä, kuinka keskustapuolueen nuorisojärjestön ”kristillis-siveelliseltä pohjalta ja rikollisuuden torjumiseksi“ perustama säätiö päätyi itse tuomiolle. 60-luvun rakennemuutos synnytti tarpeen rakentaa nuorille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja mutta se johti poliittisiin skandaaleihin, korruptioon, rikoshyötyyn ja vankeustuomioihin. Säätiötä ovat johtaneet muun muassa ministereiksi nousseet Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen sekä etsintäkuulutettuna maailmalla piileksinyt Perttu Nousiainen. Suhteet suurten rakennusliikkeiden kanssa loivat verkoston, jossa toimintaa edistettiin erilaisin ”lautakasoin”, alennuksin ja laskuttomin remontein. Säätiön johto hyödynsi varoja oman vaalimenestyksensä rahoittamiseen sekä yksityisen omaisuutensa kartuttamiseen. Loistonsa päivistä Nuorisosäätiö on kutistunut puoleen, yleishyödyllinen status on mennyt, halpakorkoiset valtion lainat on irtisanottu ja asuminen edullisissa säätiön asunnoissa on enää muisto vain. Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö on - lauta- ynnä muine rytökasoineen - ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys viime vuosien rikosuutisten vakioaiheista: kepulaisesta rahasta, ahneudesta ja omanvoitonpyynnistä. Jäljellä on vielä pesänsiivous rikoksista ja niiden aiheuttamista miljoonatappioista. Ari Korvola (s. 1953) tuli tunnetuksi ärhäkkänä ja uudenlaisia kerrontakeinoja käyttävänä ajankohtaistoimittajana ja tutkivana journalistina.

Into:

No War – Toimittajan taistelu sotaa vastaan
Marina Ovsjannikova

Marina Ovsjannikovan No war on yhden naistoimittajan taistelu Venäjän propagandakoneistoa vastaan. Maaliskuun 14. päivänä 2022 venäläinen televisiotoimittaja Marina Ovsjannikova keskeytti uutislähetyksen nostamalla kameroiden eteen kyltin, jossa luki ”Ei sodalle. Älkää uskoko propagandaa.” Kansainvälisen uutistoimituksen työntekijänä Ovsjannikova oli jo pitkään tiennyt, että Kreml valehtelee jatkuvasti Venäjän kansalle. Ukrainan sota oli kuitenkin hänelle liikaa; hän ei voinut enää olla hiljaa. Protestin jälkeen Ovsjannikova löysi itsensä keskeltä informaatiosotaa. Venäjällä häntä syytettiin kytköksistä Britannian suurlähetystöön, Ukrainassa hänen sanottiin työskentelevän Venäjän vakoojana. Häntä häirittiin jatkuvasti internetissä. Hänen entinen aviomiehensä haastoi hänet oikeuteen ja yritti viedä häneltä lastensa huoltajuuden. Hänen poikansa ja äitinsä käänsivät hänelle selkänsä. Marina Ovsjannikovalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin matkustaa Moskovaan taistelemaan tyttärestään. Lopulta Ovsjannikova tuomittiin kotiarestiin. Häntä odotti kymmenen vuoden vankeustuomio uuden lain mukaan, joka kieltää sotaan liittyvien ”valheiden” levittämisen. Muutama päivä ennen oikeudenkäyntiä hän onnistui kuin ihmeen kaupalla pakenemaan tyttärensä kanssa. Nyt hän haluaa kertoa tarinansa.

Maa joka heräsi
Kalle Kniivilä

Kalle Kniivilän Maa joka heräsi on kirja siitä, miksi ja miten Ukraina ei ole Venäjä. Siitä, miksi Ukrainassa vallanpitäjiä voi arvostella ja vaihtaa vaaleilla. Kirjaan on haastateltu ukrainalaisia syksyllä 2022. Yksi heistä on 24-vuotias Anna, joka asuu kahden tyttärensä kanssa Arena Lviv stadionin VIP-aitiossa. Arena Lviv rakennettiin vuonna 2012 pidettyjä jalkapallon EM-kisoja varten. Ylellinen ravintolakerros on nyt sotapakolaisten makuusali. Kirja kertoo hänestä ja muista ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Se on heidän tarinansa Ukrainan itsenäisyyden ajasta, joka sai alkunsa Tšernobylin räjähdyksestä vuonna 1986 ja jolle Putin halusi panna pisteen vuonna 2022.

Lailasta Almaan – Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia
Tiina Käpylä & Anna-Elena Pääkkölä

Anna-Elena Pääkkölän ja Tiina Käpylän Lailasta Almaan kertoo, miltä suomalaisen populaarimusiikin historia näyttää, jos se kirjoitetaan korostaen vain ja ainoastaan naisten esittämää ja tekemää musiikkia. Musiikintutkijat täydentävät historiankirjoitusta nostamalla esille uusia sekä tuttuja tekijöitä ja ilmiöitä naisartistien näkökulmasta. Tarina alkaa 1950-luvulta Laila Kinnusesta ja päättyy vuoteen 2020 ja Alma Miettiseen. Kirjassa käydään läpi populaarimusiikin aikakaudet, tyylit ja genret. Aikamatkalla kuullaan yli 70 naisartistin tarinat. Osa heistä pääsee ääneen ensimmäistä kertaa huolimatta pitkästä urasta, osan tarinat ovat vasta aluillaan. Naisten työn kautta kuunneltuna populaarimusiikin historiassa nousevat esiin eri painopisteet kuin miesten kautta tarkasteltuna. Naiset ovat muuttaneet populaarimusiikin kulkua sekä muovanneet sitä. Kulttuurihistoriallisesti artistin ja muusikon työ on ollut naisille muuttuvien mahdollisuuksien kenttä, ja tarjolla on ollut monenlaisia rooleja.

Suomen salattu tie Natoon
Lauri Nurmi

Lauri Nurmen Salattu tie Natoon kertoo Nato-prosessin värikkäät vaiheet. Teos kuvaa mukaansatempaavasti ajanjaksoa, jolloin suomalaisten asenne Nato-jäsenyyttä kohtaan muuttui. Värikkäitä vaiheita aitiopaikoilta seurannut Lauri Nurmi valottaa, miten kulisseissa tehtiin vuosikaudet työtä sen eteen, että jäsenyyshakemus olisi selkeä ja nopeasti etenevä prosessi. Kirja antaa äänen niin Nato-maiden sotilasjohtajille, Suomen viime vuosien puolustus- ja ulkoministereille kuin puolustusvaliokunnan ja tp-utvan jäsenille.Kirjassa kuullaan presidentti Sauli Niinistön tuoreita näkemyksiä Vladimir Putinista, Suomen ulkopoliittisista suhteista ja turvallisuuspolitiikasta. Haastateltavina ovat myös mm. Timo Soini, Jussi Niinistö, Pekka Haavisto, Antti Kaikkonen, Jarmo Lindberg ja Alexander Stubb. Lisäksi teos raottaa Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden hoidon erikoispiirteitä. Miksi Venäjän valtiojohto halusi Suomen-vierailulla erityisesti Koskenkorvaa eikä vodkaa? Entä miksi Vladimir Titov lähetti synttärionnittelut Timo Soinin tyttärelle?

Subutex-lääkäri
Pentti Karvonen & Aki Ollikainen

Pentti Karvonen oli Subutex-lääkäri, joka välitti vieroitus- ja korvaushoidoissa käytettäviä lääkeaineita narkomaaneille. Karvonen on tuomittu huumausainerikoksista vankeusrangaistuksiin. Hän menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003. Yli 1 500 opiaattiriippuvaisen elämäntarinan kuultuaan Karvonen on vankkumatta sitä mieltä, että valtiota vastaan asettuminen oli ainoa vaihtoehto. Kaiken pohjana on ollut ihmisyyden kunnioittaminen ja vilpitön halu auttaa riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä – vaikka se on vienyt lain laitamille. Kirja kasvaa henkilökuvaksi miehestä, joka on koko uransa ajan pysynyt periaatteidensa takana. Teos valottaa, millainen maailmankatsomus Karvosta on ohjannut ja miten lapsuusmuistot, vankilajaksot, masennus, ADHD ja henkilökohtaiset addiktiot ovat limittyneet osaksi elämää.

Enemmän kuin yksi lapsi
Shen Yang

Enemmän kuin yksi lapsi on Shen Yangin koskettava muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä – ja siten perheelleen vaarallisena – lapsena. ”Rikoin lakia vain syntymällä.” Shen Yang syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Koskettavassa muistelmateoksessa hän kertoo omista kokemuksistaan ylimääräisenä – ja siten perheelleen vaarallisena – lapsena. Shen Yang lähetettiin piiloon maaseudulle, jossa hän vietti viisi vuotta isovanhempiensa hellässä huomassa. Vilkkaan lapsen hoitaminen muuttui kuitenkin pian vanhuksille liian raskaaksi, ja hän päätyi tätinsä huostaan vieraaseen kaupunkiin. Rakkaus ja huolenpito katosivat yhdessä yössä pienen tytön elämästä. Hänen lapsuutensa oli täynnä salailua, piilottelua ja kaltoinkohtelua. Valonpilkahdus löytyi koulusta. Siellä Shen Yang sai läheisiä ystäviä muista kaltaisistaan hyljeksityistä, kätketyistä lapsista, ja löysi vahvuutensa kirjallisuudesta ja englannin kielestä. Yliopistoon päästyään hän alkoi vihdoin elää omaa elämäänsä. Teos antaa äänen Kiinan miljoonille laittomille lapsille ja paljastaa yhden lapsen politiikan yhteiskuntaan jättämät syvät arvet.

Lola
Barbara Lybeck & Lola Lorenzo

Lola on avoin ja rehellinen elämäkerta historian ensimmäisestä julkisesti transnaisena esiintyneestä somalialaisesta, Lola Lorenzosta. Vaikka Lolan elämää ovat värittäneet rasismi, kiusaaminen, väkivalta ja hyväksikäyttö, hän on jatkanut taistelua. Lola syntyi Somalian pääkaupungissa Mogadishussa 1990, mutta muutti pian sisällissodan alettua perheensä kanssa Suomeen. 7-vuotiaana hänet lähetettiin neljäksi vuodeksi Somaliaan oppimaan äidinkieltään, uskontoa ja arabiaa. 11-vuotiaana Lola palasi Suomeen. Hän loi uraa somalialaisten luottomaskeeraajana, jota lennätettiin häihin ympäri maailmaa. Vuonna 2013 hän kertoi olevansa nainen. Väkevä teos kuvaa, millaista on kasvaa kulttuurien puristuksessa, kun ympärillä ei hyväksytä: perhe ja somalialaisyhteisö on hylännyt, suomalainen yhteiskunta syrjii. Kun Helsingistä löytyy pieni transyhteisö, saa Lola syyn jatkaa. Ballroom-kulttuurin esityksissä Lola pääsee toteuttamaan itseään.

Sammakko:

Murhia ja hirmutekoja maailmalla
Rauno Lahtonen

Kuka murhasi suomalaisen Tuula Höökin Jerseyn saarella? Mitä tapahtui lentäjäsankari Charles Lindberghin vauvalle? Miksi Charles Manson halusi tappaa Sharon Taten? Miksi Ruotsin pääministeri Olof Palmen salamurhan tekijä on yhä arvoitus? Murhia ja hirmutekoja maailmalla kertoo kuuluisista henkirikoksista 1800-luvulta nykypäivään. Nämä hirmuteot ovat olleet aikanaan merkittäviä historiallisia tapahtumia, ja joidenkin tutkinta on kestänyt vuosikymmeniä. Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerdin murha vuonna 1966 sekä kulttijohtaja Charles Mansonin teot vuonna 1969 Kaliforniassa ravistelivat maailmaa. Filippiiniläinen Francisco Gonzales oli vuonna 1964 ensimmäinen, joka toteutti joukkoitsemurhan tappamalla reittilentokoneen pilotit. Samana vuonna saksalainen Walter Seifert hyökkäsi koululuokkaan liekinheitin aseenaan. Kaikki kirjan henkirikokset ovat aikoinaan olleet laajasti esillä suomalaisessa lehdistössä, ja joillakin tapauksilla on myös yllättäviä yhteyksiä Suomeen. Kirja kertoo paitsi rikoksista myös siitä, miten niistä on uutisoitu. Tapauksilla on ollut myös vahva vaikutus eri maiden lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin. Kirja alkaa Ison-Britannian ja Ranskan 1800-luvun lopun sarjamurhaajista. Tunnetuin on Lontoossa toiminut Viiltäjä-Jack, jonka henkilöllisyys mahdollisesti selvisi vasta muutama vuosi sitten dna-tutkimuksen avulla. Kauhua herättäneet sarjamurhaajat saivat osakseen aivan ennennäkemätöntä mediahuomiota koko maailmassa. Rikokset saivat myös jäljittelijöitä ja loivat uuden väkivaltarikoksiin keskittyneen kirjallisuuden sekä myöhemmin elokuvien ja televisiosarjojen genren. Teos sisältää 30 karmivaa tapausta lähinnä Euroopasta, mutta myös muualta maailmasta. Monesta näistä on tullut kestävää aineistoa eri maiden populaarikulttuuriin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kaikki tietävät, keitä ovat Ian Brady ja Myra Hindley, Jon Venables, Harold Shipman sekä Fred ja Rosemary West. Mutta Suomessa heidän rikoksensa eivät ole laajasti tunnettuja.

Päiväkirjat 1909-1923
Franz Kafka

Prahalaisen Franz Kafkan (1883-1924) teokset ovat maailmankirjallisuuden suurimpia klassikoita. Hänestä itsestäänkin on tullut klassikko ja myyttinen hahmo. Hänen nimensä on tuttu niillekin, jotka eivät ole lukeneet hänen teoksiaan. Tieteen termipankin mukaan kafkamainen tilanne on ”absurdi, epätodellinen, painajaismainen tilanne, jossa yksilö joutuu kasvottoman valtakoneiston uhriksi”. Franz Kafka kuvasi usein tuollaisia tilanteita, ja moni lukija on pitänyt tarinoita synkkinä. Synkkyys ei kuitenkaan ole hallitseva sävy Kafkan päiväkirjoissa 1909-1923. Vasta syksyllä 1917, kirjailijan sairastuttua tuberkuloosiin, teksti muuttuu synkemmäksi. Panu Turunen on kääntänyt Kafkan päiväkirjat nyt ensi kertaa suomeksi. Teksti on viihdyttävää ja välillä jopa häkellyttävän suoraa. Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmärtäväksi kirjailijaksi. Päiväkirjat sisältävät monia yllätyksiä, jollaisena voidaan pitää esimerkiksi kirjailijan hauskaa selostusta unestaan, jossa hän ja hänen isänsä seikkailevat turisteina Berliinissä - kun toisaalta tiedetään, että Kafka ja hänen isänsä olivat huonoissa väleissä. Kafka kuvaa elävästi hienoja hetkiä, kuten sitä iloa, jonka hän koki kirjoitettuaan koko yön ja saatuaan valmiiksi kertomuksensa Tuomio. Toisaalta hän kuvaa myös tympääntymistä päivätyöhönsä vakuutusjuristina ja muita arkipäivän rasittavia asioita. Kafka oli maallistunut juutalainen, joka suhtautui juutalaiseen uskoon välinpitämättömästi, kunnes vuonna 1911 Prahaan saapui jiddisinkielinen teatteriryhmä, joka viipyi kaupungissa kuukausia. Kafka ihastui teatteriin, ystävystyi näyttelijöiden kanssa ja alkoi perehtyä juutalaisuuteen. Päiväkirjat sisältävät myös proosakatkelmia, joista saa hyvän käsityksen tekijän proosasta. Kafkaan ja hänen tuotantoonsa tutustumisen voikin ihan hyvin aloittaa näistä päiväkirjoista. Olipa Kafka ennestään tuttu tai ei, päiväkirjat tarjoavat kiehtovan näkymän hänen ajatusmaailmaansa, luovaan työhönsä, sekä 1900-luvun alun Prahaan, monikulttuuriseen ”pieneen suurkaupunkiin” ja prahalaisten elämään.

En ole ihminen, olen dynamiittia! Friedrich Nietzschen elämä
Sue Prideaux

Friedrich Nietzschen kulttuurinen perintö kiehtoo ja kukoistaa tänäkin päivänä – ja kuitenkin Nietzschen omana kohtalona on ollut jäädä yhdeksi historian väärinymmärretyimmistä filosofeista. Sue Prideaux’n teos oikoo väärinkäsitykset, särkee myytit ja esittää profeetallisiin korkeuksiin kohotetun miehen sellaisena kuin hän oli: säkenöivänä, ainutkertaisena ja ennen kaikkea kaunistelemattoman inhimillisenä. En ole ihminen, olen dynamiittia! tuo Nietzschen poikkeuksellisen elämäntarinan käsinkosketeltavan lähelle ja tarjoaa lukijalleen kattavan läpileikkauksen niin filosofin ajattelusta kuin siihen vaikuttaneista tapahtumista ja tuttavuuksistakin. Se on ohittamaton elämäkertateos aina yhtä ajankohtaisesta vapaasta hengestä, joka sekä aavisteli että etsi ratkaisuja myös oman aikakautemme keskeisiin kysymyksiin. Vuoden tietokirja Englannissa 2018. Sue Prideaux on norjalais-brittiläinen kirjailija ja elämäkerturi. Vuoroin Norjassa ja vuoroin Isossa-Britanniassa vietetyn lapsuuden jälkeen hän suoritti taidehistorian opintonsa Firenzessä, Pariisissa ja Lontoossa ennen kokopäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistä. Hänen palkittujen elämäkertateostensa aiempiin tutkimuskohteisiin lukeutuvat norjalainen taidemaalari Edvard Munch ja ruotsalainen näytelmäkirjailija August Strindberg.

Siltala:

Jussi Pakkasvirta
Francon kanssa? Suomi, Espanja ja kylmä sota

Espanjaa 34 vuotta yksinvaltaisesti johtanut Francisco Franco kuoli 21. marraskuuta 1975. Hän oli Länsi-Euroopan viimeinen diktaattori. Suomessa vuosi 1975 huipentui presidentti Urho Kekkosen isännöimään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Mitä nämä kaksi maata Euroopan eri laidoilla merkitsivät toisilleen? Miten ne hoitivat kahdenvälisiä suhteitaan? Oliko suhde hankala, helppo, kalsea, lämmin vai välinpitämätön? Mielikuvat ja stereotypiat alkoivat 1960-luvulta lähtien elää uudella tavalla. Kanssakäyminen lisääntyi räjähdysmäisesti massaturismin kautta. Tavalliset suomalaiset alkoivat tuntea tavallisia espanjalaisia – ja espanjalaiset alkoivat tyypitellä eurooppa- laisia näiden matkailukäyttäytymisen mukaan. Enää tarinat Espanjasta eivät olleet vain juopuneiden merimiesten pidätyksiä tai pienen Espanjassa asuvan suomalaisjoukon kaupallista tai kulttuurista toimintaa. Francon kanssa? peilaa mielenkiintoisesti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa ja myös kulttuurihistoriaa kylmän sodan aikakaudella. Poliittisesti Espanja aiheutti Suomelle haasteita. Vaikka Neuvostoliitto ei juurikaan painostanut Suomea Espanjan asiassa, Franco edusti kuitenkin länsimaiden merkittävintä oikeistodiktatuuria. Kaikesta huolimatta Suomi oli Francon Espanjalle mieluisempi Pohjoismaa kuin esimerkiksi Tanska tai Ruotsi, joissa esiintyi jatkuvasti hyvin voimakasta kritiikkiä diktatuuria vastaan. Espanjalaiset diplomaatit myös tunnistivat Suomen tasapainoilun kylmän sodan eri vaiheissa. Jollain lailla viinin ja auringon voima auttoi maita tulemaan toimeen keskenään – vieläpä yllättävän hyvin.

Rohkea kauppajätti – Keskon historia 1940–2022
Anitra Komulainen

Viihdyttävä teos sukeltaa kauppajätin kasvun ja menestyksen saloihin. Kesko syntyi vuonna 1940. Ensimmäinen suurtehtävä oli osallistua maan ruokahuollon turvaamiseen sotavuosina. Kesko panosti ensimmäisenä itsepalvelumyy- mälöihin ja nimesi ne valintamyymälöiksi. Kauppajätistä kasvoi suomalaisen tietotekniikka-alan pioneeri: se lähetti maan ensimmäisen telexin vuonna 1964. Kesko keksi monia suomalaiseen kulttuurihistoriaan iskostuneita ilmiöitä. Pirkka-lehti julkaisi ensimmäisen legendaarisen niksinsä vuonna 1974. Pirkka-tuotteiden myyntiä siivitti ”Ole tarkka, ota Pirkka” -slogan. Ikimuistettaviksi mainoshahmoiksi kohosivat Mustan Pörssin Topi, Vaatehuoneen Simo ja tietysti K-kaupan Väiski. Kauppajätti oli maan suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 1960-luvulla. Johtoasema piti läpi vuosikymmenten. Nykyisinkin Kesko on maan viiden suurimman joukossa. Kotimaa kävi pieneksi jo 1990-luvulla. Kauppajätti laajeni Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle. Perinteinen ruokabisnes ei riittänyt, vahvoiksi toimialoiksi kohosivat myös rauta-, auto- ja urheilukauppa. Miten kasvu kauppajätiksi onnistui? Mistä kumpusi yli 80 vuotta kestänyt menestys? Näihin kysymyksiin Anitra Komulainen vastaa asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa teoksessaan.

Revolusi – Indonesia ja modernin maailman synty
David Van Reybrouck

Alankomaiden ja Itä-Intiaksi kutsutun saaristoryhmän välinen konflikti johti Indonesian itsenäisyystaisteluun 1940-luvulla. Indonesia oli ensimmäinen itsenäiseksi julistautunut siirtomaa toisen maailmansodan jälkeen. Kun Japanin miehitysvalta päättyi, alkoi kapinallisten taistelu brittiläisiä, australialaisia ja hollantilaisia joukkoja vastaan. Revolusi avaa kaoottisen ja monimutkaisen konfliktin taustoja ja kertoo, kuinka Indonesian tapahtumat inspiroivat itsenäisyysliikkeitä globaalisti niin Aasiassa, Afrikassa kuin arabimaissa. Flaamilaisen kirjailijan ja historiantutkijan David van Reybrouckin Revolusi liittää Indonesian dekolonisaation laajempaan perspektiiviin, osaksi maailmanhistoriaa. Kirja perustuu kirjallisuuden ja tutkimustyön lisäksi lukuisiin sodassa mukana olleiden haastatteluihin. Revolusin sivuilla kerrottu historia elää ja hengittää.

Naisvangit
Sonja Saarikoski

Naisvangit on kirja rikoksesta ja rangaistuksesta, ihmisestä rikoksen takana ja tapahtumista sen ympärillä. Teos näyttää katkelmia hyvinvointivaltion näkymättömistä todellisuuksista, sieltä missä on totuttu selviämään keinolla millä hyvänsä. Naisvangit on myös kuvaus laitoksista, vallasta ja sen käytöstä. Mikä vankilan tarkoitus on? Mitä on olla nainen miesten ehdoilla suunnitellussa vankilassa – osana vähemmistön vähemmistöä? Miten vankilassa muuttuu, ja miten vankila itse muuttuu? Kymmenien vankien kertomuksissa nousevat esiin epäreilut lähtökohdat elämään, traumat, suru ja katumus, mutta myös toivo, tavallisuuden kaipuu, halu aloittaa uudestaan puhtaalta pöydältä. Laajaan taustatyöhön ja haastatteluihin perustuva kirja tuo naisvangit ja vankilaelämän lähelle. Saarikoski on seurannut monia kir- jansa henkilöitä tiiviisti lähes kolmen vuoden ajan. Ensimmäisen kosketuksensa naisvankilaan hän sai vuonna 2017 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttukeikalla. Kirjan aineistona on ollut myös tuhansia sivuja dokumentteja lastensuojelusta, poliisista, vankilasta ja terveydenhuollosta sekä lukuisia asiantuntija- haastatteluja.

Korkea peli – Teollisuustitaani Walter Ahlströmin elämä
Sakari Siltala

Väkevä elämäkerta puhaltaa marmorisen rintakuvan eläväksi. Suomen suurimman yrityksen patruuna ja maan rikkain mies. Afäärifennomaani Antti Ahlströmin vanhin poika, mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Luksusautoihin, huvipursiin, salonkivaunuihin ja Euroopan kylpylöihin viehtynyt joviaali seuramies. Herkkäsieluinen, taidetta rakastava mesenaatti ja lahjakas pianisti. Tulisieluinen fennomaani, suomalaisuusliikkeen ruotsin- kielinen rahasäkki. Tyrannimainen työnantaja, lakkojen rusentaja ja ankara kotidespootti. Tunteellinen, epävakaa luonne. Murhayrityksestä hengissä selvinnyt suurherra. Imperiumin rakentaja. Itseoppinut visionäärinen teknologi. Heikkohermoinen pessimisti. Luunkova bisnesmies. Walter Ahlström (1875–1931) toimi A. Ahlström Oy:n pä§äjohtajana vuosina 1907–1931. Hänen ohjauksessaan yhtiö laajensi toimintaansa sahateolli- suudesta kukoistavaksi monialayritykseksi. Riskejä kaihtamaton Walter eli korkeaa peliä. Hän sekä voitti että hävisi.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on siirretty...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20231114/def7c6be/attachment-0001.html>