[H-verkko] Artikkelipyyntö: Aineeton kulttuuriperintö: käsite, käytäntö, politiikka

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan ilmoituksiin on lähetetty uusi artikkelipyyntö: 
--------------------------------------------
Aineeton kulttuuriperintö: käsite, käytäntö, politiikka
--------------------------------------------
Kirjoituskutsu

Aineeton kulttuuriperintö: käsite, käytäntö, politiikka

Heidi Henriikka Mäkelä & Outi Valo (toim.)

Viimeisten vuosikymmenten aikana kulttuuriperinnöstä on tullut merkittävä käsite, jolla jäsennetään jälkimodernien yhteisöjen menneisyydelle antamia merkityksiä ja menneisyys-nykyisyyssuhteita. Käsitteellä on tällä hetkellä suuri rooli sekä kansallisissa että kansainvälisissä kulttuuripolitiikoissa. Viime vuosina kulttuuriperintö-käsitteen eteen on usein erityisesti institutionaalisissa yhteyksissä yhdistetty termi ”aineeton”, jolla viitataan ensisijaisesti Unescon vuonna 2003 viimeisimmän muotonsa saaneeseen yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Suomen valtio ratifioi sopimuksen vuonna 2013, ja sen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on ottanut vastuulleen sopimukseen kuuluvat tehtävät kuten aineettoman kulttuuriperinnön luetteloinnin ja yhteistyön koordinoinnin. Tehtävää toteutetaan ylläpitämällä muun muassa Elävän perinnön wikiluetteloa (2016–) ja Elävän perinnön kansallista luetteloa (2017–) avoimena aineistona internetissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee kansallisen tason luetteloista ne kohteet, joita ehdotetaan Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomesta listalle on valittu saunaperinne (2020), kaustislainen viulunsoitto (2021) ja pohjoismainen limisaumaveneperinne monikansallisena kohteena (2021).

Unescon vuonna 2003 hyväksytyssä yleissopimuksessa aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ”käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.” (https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/unescon-sopimus.) Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön käsite on sisällytetty uuteen museolainsäädäntöön ja kuntien kulttuuritoimintalakiin. Aineeton kulttuuriperintö on varsinkin institutionaalisissa yhteyksissä osin korvaamassa aiemmin käytetyt, mutta jossain määrin latautuneiksi koetut käsitteet kuten folkloren ja kansanperinteen.

Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen, vaalimisen ja tuottamisen prosessit eivät ole vailla ristiriitoja: prosesseihin liittyy myös monimutkaisia ja ambivalentteja piirteitä. Vaikka käsitteestä on tullut voimaantumisen väline monelle aiemmin altavastaajan asemassa olleelle yhteisölle, voidaan sen avulla samalla ylläpitää esimerkiksi nationalistisia tai eurooppalaista ylirajaista identiteettiä luovia puheentapoja tai käytäntöjä. Myös yhteisön käsitteen määrittely on haastavaa: yhteisöjen osallistaminen on suojelusopimuksen ytimessä, mutta siitä huolimatta se on osoittautunut yhdeksi hankalimmista kohdista toteuttaa. Lisäksi moniaalla on todettu, että jako aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön ei kaikilta osin toimi. Esimerkiksi alkuperäiskansojen kohdalla aineettomiin ominaisuuksiin kietoutuvat aineelliset aspektit kuten oikeudet maahan, alueeseen ja luonnonvaroihin ovat aiheuttaneet kiistoja.

Haemme vertaisarvioitavaan, suomenkieliseen artikkelikokoelmaan korkeatasoisia tieteellisiä artikkeleita ja (ei-vertaisarvioitavia) ajankohtaisartikkeleita, joissa käsitellään aineettoman kulttuuriperinnön käsitettä, siihen liittyvää kulttuuripolitiikkaa ja aineettoman kulttuuriperinnön eri ilmenemismuotoja Suomessa ja muualla maailmassa. Hieman kevyemmät ajankohtaisartikkelit voivat käsitellä aihetta esim. kentän toimijoiden näkökulmasta. Kokoelmaa käytetään esimerkiksi oppikirjana yliopistoissa tai muissa oppilaitoksissa, tutkimuksen perusteoksena sekä alan toimijoiden taustamateriaalina. Toivomme artikkelien tukeutuvan tiiviisti aiempaan kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön tutkimukseen ja käsittelevän esimerkiksi seuraavia teemoja:

- Aineettoman kulttuuriperinnön ja elävän perinnön käsitteet

- Unescon sopimukseen liittyvät prosessit Suomessa ja ulkomailla

- Elävän perinnön wikiluettelo ja siinä ilmoitetut ilmiöt

- Luetteloinnin digitaaliseen ympäristöön liittyvät kysymykset

- Unesco-prosessit oikeustieteellisestä näkökulmasta

- Aineeton kulttuuriperintö, osallistuminen, välittyminen, osallistaminen

- Aineeton kulttuuriperintö, ylirajaisuus, kansallisuus, alueellisuus, paikallisuus

- Aineeton kulttuuriperintö, esittävät taiteet, musiikki, tanssi

- Aineeton kulttuuriperintö, luonto, luontoon liittyvä tietotaito, kestävä kehitys

- Aineeton kulttuuriperintö, taidot, osaaminen, käsityökulttuuri

- Aineeton kulttuuriperintö, maisema, arkkitehtuuri, kulttuuriympäristö, kaupunkikulttuuri

- Aineeton kulttuuriperintö, arkistot, museot, kirjastot

- Aineeton kulttuuriperintö, vähemmistöt, alkuperäiskansoihin liittyvät kysymykset

- Aineeton kulttuuriperintö, omistajuus, kolonialismi, appropriaatio

- Aineeton kulttuuriperintö, sukupuoli, luokka

- Aineeton kulttuuriperintö, materiaalisuus, affektiivisuus, posthumanistiset näkökulmat

Artikkelikokoelmaa tarjotaan suomalaiselle korkeatasoiselle tiedekustantamolle, ja kirja pyritään saamaan myös avoimena verkkoon. Kirjan toimittajat ovat folkloristiikan ja etnomusikologian tutkijoita ja aineettoman kulttuuriperinnön prosessien asiantuntijoita. Lähetä abstraktisi (max 500 sanaa) 31.5.2023 mennessä kirjan toimittajille (heidi.haapoja-makela[at]helsinki.fi ja outi.valo[at]kaustinen.fi). Abstraktissa tulee käydä ilmi artikkelin otsikko, aihe, aineisto, metodi, teoreettinen viitekehys ja se, onko kyseessä tutkimusartikkeli vai ajankohtaisartikkeli. Valmiiden artikkelien deadline on 30.11.2023. Artikkelien enimmäispituus viitteineen on 6000 sanaa, ajankohtaisartikkelien suosituspituus n. 1000 sanaa.
--------------------------------------------
Lisätietoja:
Heidi Henriikka Mäkelä
heidi.haapoja-makela at helsinki.fi
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/heidi-henriikka-m%C3%A4kel%C3%A4

Ilmoitus vanhenee: 31.5.2023 klo 23:59

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/announcement/aineeton-kulttuuriperinto-kasite-kaytanto-politiikka/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola