[H-verkko] Arvosteltavaksi: Docendon syksyn 2022 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Docendon syksyn 2022 kirjoja

Kirja toivosta
Jane Goodall, Douglas Abrams & Gail Hudson
Kuinka voimme pitää kiinni toivosta maailmassa, joka näyttää olevan valtavissa vaikeuksissa?

Antti Immosen kääntämässä ajankohtaisessa teoksessa maailman tunnetuin elossa oleva luonnontutkija Jane Goodall ja kansainvälisesti menestynyt kirjailija Douglas Abrams pohdiskelevat ihmisluonnon kaivattua ja heikoimmin ymmärrettyä osaa – toivoa.

Paheneva ilmastokriisi, maailmanlaajuinen pandemia, biodiversiteetin hupeneminen, poliittiset mullistukset – näiden musertavien uhkien edessä meidän voi olla vaikeaa asennoitua optimistisesti. Toivo on sitä, mitä nyt kipeimmin kaipaamme.

Kirja toivosta on myös kuvaus erityislaatuisen naisen tunteista ja ajatuksista – naisen, joka on mullistanut tapamme tarkastella maailmaa, ja joka on omistanut elämänsä taistelulle tulevaisuutemme puolesta.
***
Hilma, punalesken tarina
Ulla Sirén
Nuoren naisen selviytymistarina sotien koettelemuksista.

Hilma - Punalesken tarina on tietokirja, joka pohjautuu autenttisiin muistiinpanoihin kevään 1918 tapahtumista. Se johdattaa suomalaisnaisen vaiheisiin, joissa korostuvat sekä punainen että valkoinen häpeä mutta ennen kaikkea vahvuus ja selviytyminen.

Lapsiperheen elämä Padasjoen Arrakosken kylässä muuttui sisällissodan seurauksena julmaksi tragediaksi ja ainoan eloon jääneen perheenjäsenen selviytymistaisteluksi. Punaleski Hilma Freiström onnistui pakenemaan toiselle paikkakunnalle, jossa hänestä tehtiin sisarensa avulla valkoinen pälkäneläinen, lotta ja itsenäisen Suomen sivistyspyrkimysten altis kannattaja. Mutta voiko teloitetun puolison verellä painettua punaleimaa poistaa lopullisesti?

Kerronnan keskiössä on pieni muistikirja, jonka Hilma sai puolisoltaan jouluna 1917. Se jäi viimeiseksi muistoksi Jalmarista. Päiväkirjan sivuille Hilma tallensi seuraavan kevään tapahtumia ja muutoin sanoittamatta jäänyttä lesken ja lapsensa menettäneen äidin tuskaa.

Hilman tarina kuvaa, miten nuori nainen joutui sodan särkemäksi ja miten niukasti punaleskellä oli keinoja selviytyä sodanjälkeisessä pelon ja vihan ilmapiirissä. Hilman sukupolvi kannatteli Suomea toisen maailmansodan aikana ja ryhtyi sen jälkeen rakentamaan yhteiskuntaa uudelleen. Moni sen edustaja kantoi punahäpeää tai vaikeni lottana palvelemisesta. Hilma Freiström koki molemmat.

FM Ulla Sirén on vapaa toimittaja, joka on tehnyt tietokirjoja tilaustöinä useille yhteisöille sekä työskennellyt pitkään paikallishistorian erikoistoimittajana.
***
Nukkuva agentti — Atomivakooja, jota ei koskaan saatu kiinni
Ann Hagedorn
Tosikertomus mestarivakoojan huimasta elämästä.

Syntyjään amerikkalainen George Koval auttoi Neuvostoliittoa ratkaisevasti oman atomipommin kehityksessä 1940-luvulla.

Jännittävä historiateos George Kovalista, yhdestä vähiten tunnetuista 1900-luvun venäläisistä vakoojista. Hän oli ainoa neuvostotiedustelu-upseeri, joka tunkeutui Yhdysvaltain salaisiin plutoniumia, rikastettua uraania ja poloniumia valmistaneisiin laitoksiin. Koval urkki Manhattan-projektin atomisalaisuudet Kremlille eikä jäänyt koskaan kiinni. Presidentti Putin palkitsi hänet vuonna 2007 postuumisti Venäjän federaation sankarin arvonimellä.
***
Rakkaudella, Tove. Romaani
Ville Eerola
Tositapahtumiin perustuva romaani kahden naisen ystävyydestä, taiteesta ja elämän ehdoista.

Rakkaudella, Tove on ainutlaatuinen kuvan ja sanan sinfonia, ennennäkemättömään aineistoon perustuva romaani Tove Janssonista ja Eva Konikoffista.

Kahden taiteilijan 1930-luvulla alkanut ystävyys jatkui läpi vuosikymmenten kirjeenvaihdossa sen jälkeen, kun Eva muutti sotien aikana Yhdysvaltoihin etsimään uutta suuntaa elämälleen ja työlleen valokuvaajana. Kirjeissään Evalle Tove paljasti itsestään enemmän kuin kenellekään muulle.

Rakkaudella, Tove on lähettäjänsä viimeinen tervehdys ystävälleen, kirjeen muotoon puettu romaani, jossa Tove Jansson pohtii elämäänsä ja asettaa itsensä paljaammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Samalla se on tarina välimatkoista ja niiden puutteesta.

VTM, FM Ville Eerola (s. 1990) on historioitsija ja Helsingin yliopiston jatko-opiskelija, jolla on maisterin tutkinnot poliittisesta historiasta ja yleisestä kirjallisuustieteestä. Hänen esikoisromaaninsa Nuori Waltari (2020) sai kosolti kiitosta nuoren Mika Waltarin nahkoihin menemisestä.
***
Vitutuksen voima — Suomalaisen katkeruuden historia
Timo J. Tuikka
Ilkikurinen läpileikkaus yli 100-vuotiaan Suomi-ämmän katkeransuloisesta kehityksestä ja vittumaisesta mielenmaisemasta.

Suomen hauskimman historiantutkijan Timo J. Tuikan kirjan luettuasi tiedät, miksi Suomen itsenäisyys käynnistyi kansanmurhalla, kuinka Kollaa kesti jättiläisvitutuksen voimalla, miten maa jälleenrakennettiin ärräpäitä viljelemällä, miten maamme politiikasta muodostui sosiopaattien kostonkierre ja miksi kuvanveistäjä Eila Hiltunen itki katkerasti Sibelius-monumentin paljastusjuhlassa.

Maailman onnellisimmaksi rankatussa maassamme vannotaan nyt positiivisuuden nimiin. Kehuyhteiskunnassamme lasten kaameimmatkin piirrostuhrut ovat laatutaidetta ja aikuisten puolimaratonin läpilöntystely palkitaan maratonin pituisilla peukkuriveillä. Jopa kestävyysurheilijat lähtevät olympiakisoihin ”ilon kautta” tai ”nauttimaan”.

Paavo Nurmi ei vuollut kultaa ja kunniaa ilon kautta, eikä talvisotaan hiihdetty nauttimaan. Suomi juostiin, painittiin ja sodittiin maailmankartalle peräsuoli pitkällä, kieli vyön alla ja veren maku suussa. Katkeruuden historia muistuttaakin nykyihmistä siitä, kuinka merkittävässä roolissa katkeruus, kauna, viha ja 100-prosenttinen vitutus ovat olleet maassamme sisällissodan veripeijaisista 2000-luvun vihapuheeseen.

Kirjassa tutustutaan myös kymmeniin katkeruuden lentopetrolilla liitäneisiin urheilijoihin, taiteilijoihin ja poliitikkoihin Eino Leinosta Matti Nykäseen, Veikko Vennamosta Spede Pasaseen ja Eeva Joenpellosta C. G. Mannerheimiin.
***
Manserock jäi soimaan
Jari Korkki
Pakollinen oppimäärä jokaiselle suomirokin ystävälle.

Se on kiukun patinoimaa, reteetä ja roimaa, kirjoitti Juice Leskinen kappaleessaan Manserock. Jari Korkin Manserock jäi soimaan herättää henkiin aikakauden, joka ei tunne kännyköitä tai pankkikortteja, mutta suorastaan huutaa päästä keikkailemaan.

Käsitteen tuntevat kaikki, mutta kuka keksi manserockin? Mitä Tampereella tapahtui ennen Marilyniä? Ja miksi Tampereesta tuli suomirokin pääkaupunki viimeistään 1980-luvulla, vaikka kaikki aikalaiset eivät edes halunneet tunnustautua manserokkareiksi. Jälkikäteen on toki helppo myöntää, ettei siitä eroonkaan pääse. Manserock jäi soimaan.

Miten syntyivät Soundi, Epe's, Poko ja Rockadillo? Miten Tampereen ylioppilastalosta tuli kaiken keskipiste, jossa tapasivat niin musiikin, elokuvan, sarjakuvan kuin jalkahöntsynkin ystävät? Miten paikallisradiot ja Tullikamari muokkasivat manserockia? Millaiseen rooliin nousivat vahvat naiset, entä nuoret vihaiset miehet?

Jari Korkki on Tampereella syntynyt ja opiskellut toimittaja ja kirjailija, joka ennen politiikan toimittajan uraansa toimi muun muassa tamperelaisen paikallisradio 957:n ohjelmapäällikkönä. Ehkä juuri siksi hän laulaa myös itsensä tarinaan Knihtinä, kun Tiernapoikien pääroolit on varattu Juice Leskiselle ja Matti Pellonpäälle. Aiemmin Korkki on kirjoittanut muun muassa jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummolasta kertovan kirjan Kale - Rautakansleri.
***
Tunturipöllö
Jorma Luhta, Markus Varesvuo & Pertti Koskimies
Lumivalkoiset pöllöt vaeltavat kodittomina tuntureilla ja tundralla etsiessään sopuleita ja myyriä.

Maamme luontokuvauksen mestarit Jorma Luhta ja Markus Varesvuo sekä petolintutuntija Pertti Koskimies kertovat upeasti kuvitetussa luontoteoksessa kiehtovimman lintumme elämästä ja uhanalaisuudesta.

Tunturipöllö on kertomus tunturien katoilta ja korkeiden taivaiden alta, missä myyttiset pöllöt vaeltavat sopuleita ja myyriä etsiessään. Pöllöjä pysähtyy pesimään Lappiin vain parhaina sopulivuosina, ja yhtä yllättäen kuin linnut tulevat, yhtä äkisti ja arvaamattomiksi ajoiksi ne katoavat.

Jorma Luhta on kulkenut luvuttomat taipaleet taivaanrannasta toiseen ja kuvannut tunturipöllöjen elämää niin kamerallaan kuin kynällään. Myös Markus Varesvuon parhaat kuvat esittävät monipuolisesti tunturipöllön elintapoja ja vuodenkiertoa. Pohjoisten petolintujen tutkija Pertti Koskimies on koonnut kirjaan tuoreinta tietoa pöllöjen pesinnästä ja vaelluksista sekä uhanalaisuudesta ilmastonmuutoksen kiihtyessä.

Tunturipöllö on kaunein ja asiantuntevin kuvaus kaukana ihmisistä asuvien pöllöjen elämästä ja tulevaisuudesta.
***
Suora lähetys - Äänessä Annika Metsäketo
Veli Kojonen
Taiteilijaperheen tytär ja suomalaisten rakastama radioääni Annika Metsäketo on elänyt poikkeuksellisen elämän musiikki-, viihde- ja mediamaailman aitiopaikalla.

Annika tapasi aikanaan kaikki Suomessa vierailleet rock-yhtyeet. Kerran lentokone pysäytettiin kiitoradalle, kun Annika karkasi Lontooseen katsomaan suosikkibändiään.

Annikan tarina vilisee kuuluisuuksia - hän pääsi jo nuorena Bon Jovin ja Mötley Crüen takahuoneisiin, päätyi Renny Harlinin ja Geena Davisin kihlajaisiin, ja taikuri David Copperfieldkin olisi halunnut hänen kanssaan salasuhteen.

Suora lähetys on Annika Metsäkedon elämän ensimmäisen 50 vuoden kokemuksia rakkaudesta, työstä, perheestä ja suomalaisen julkisuuden maailmasta. Annika puhuu asioista kaunistelematta ja kipupisteitä peittelemättä.

Annika kertoo myös sen, mitä tapahtuu, kun nuori nainen sanoo ei, silloin kun moni muu sanoo kyllä. Suora lähetys heittää myös lukijalle kysymyksen tehdyistä ratkaisuista ja elämän kohtaloista sekä kohtuuttomuuksista.
***
Tarkoituksista ja keinoista — Esseitä
Jarkko Tonni
Jarkko Tontti pureutuu aikamme ja kulttuurimme keskeisiin kysymyksiin puolustaen liberaalia demokratiaa. Siitä joku taatusti suuttuu.

Heimoistunut identiteettipolitiikka, woke-aktivismi ja jyrkkä kansallismielisyys uhkaavat liberaalia demokratiaa ennen kokemattomalla tavalla. Ääripäät jyräävät, maltilliset ovat vaiti ja hämmennyksissä.

Jollakin tasolla kiivailijat ovat epäilemättä oikeilla jäljillä. Kiukkuun ja kiivailuun tuntuu olevan ymmärrettävät syynsä. Mutta tarkoittaako ymmärtäminen hyväksymistä? ”Tarkoitus pyhittää keinot” on toimintaperiaate, johon suuri osa ihmiskunnasta hassahtaa vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen.

Voiko syrjinnällä vastustaa syrjintää? Maapallon elonkehän säilyminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta oikeuttaako tämä huoli linkolalaisen ekototalitarismin? Entä sananvapaus? Sen puolustajat ovat kaikonneet olemattomiin muutamassa vuodessa.

Voisiko yhteiskunnan laittaa terapeutin sohvalle? Kuunteleeko kukaan kirjallisuuden kuiskausta? Entä kirjallisuuden näennäinen kulttuurinen vastakohta, räiskähtelevät supersankarielokuvat? Miksi ne elävät hurjaa nousukautta juuri nyt ja ovat muuttuneet kaikkien tuntemaksi kulttuuriseksi koodistoksi?

Tarkoituksista ja keinoista täydentää Jarkko Tontin esseekirjatrilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Koti, uskonto ja isänmaa (2011) ja Viisastuminen sallittu (2016). Se on aikalaisanalytiikkaa yhteiskunnan tilasta ja ihmiskunnan mielenmaisemista 2020-luvun alussa.

Jarkko Tontti, kirjailija, OTT. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien.
***
Rouva puhemies – Anu Vehviläisen elämä ja ura
Anna-Liisa Hämäläinen
Pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on halunnut vaikuttaa, mutta ei loistaa parrasvaloissa.

Anu Vehviläinen pohdiskelee Anna-Liisa Hämäläisen kirjoittamassa kirjassa elämäänsä tarkkanäköisesti ja huumoria unohtamatta.

Anu Vehviläinen (s. 1963) on vaikuttanut Suomen Keskustan ytimessä 1980-luvun lopusta alkaen. Radikaalista katuteatterilaisesta ja nuorisopoliitikosta on tullut puolueensa lojaali luottopakki. Häntä luonnehditaan yhdeksi Suomen taitavimmista kabinettipoliitikoista: tiukaksi neuvottelijaksi, ammattipoliitikoksi, jonka sanaan voi luottaa. Hän hallitsee asiat ja jaksaa tehdä pitkäjänteistä työtä sen eteen, mitä pitää tärkeänä.

Vehviläisellä on ollut julkikuvaansa nähden merkittävästi enemmän poliittista vaikutusvaltaa ja valtaa niin puolueaktiivina, Pohjois-Karjalan vaalipiirin kansanedustajana, pitkäaikaisena ministerinä kuin eduskunnan puhemiehenäkin.

Miten savolaisen maalaistalon tyttärestä kasvoi parlamentaarikko, puoliso, äiti ja intohimoinen kirjallisuuden harrastaja? Miten hän on selviytynyt vastoinkäymisistä ja tragedioista, joita hän on kohdannut? Kuinka hän löysi hengellisen kotinsa ortodoksisesta uskonnosta?

Anna-Liisa Hämäläinen on kokenut journalisti, joka on toiminut pitkään aikakauslehtien päätoimittajana. Hän on aiemmin kirjoittanut elämäkerran Diskokuningatar Eini (Docendo 2021).
***
Suomen taistelu bolsevismia vastaan
Jussi Lehmus
Ennennäkemätön aineisto Suomen sotapropagandasta.

Tämä on näkymä siitä, miltä historiankirjoituksemme voisi näyttää, jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan. Kukaan nykytutkija ei ole aiemmin lukenut tätä materiaalia tai osannut edes etsiä sitä.

Päämajan tiedotusosasto lähetti 30.7.1943 kaikkien aselajien esikuntiin käskyn, jossa pyydettiin kattavia kuvauksia jatkosodan hyökkäystaisteluista ja joukkojen suorituksista. Tekstien pohjalta oltiin laatimassa kirjaa saksalaisille, tarkoituksena valaista asevelikansalle suomalaisten urhoollisia saavutuksia saksalaisten sotilaiden rinnalla.

Kirjaa varten saatiin yli viisikymmentä kirjoitusta. Kenraalimajurit Antero Svensson ja Eino Järvinen päättivät laatia kirjoitelmat itse, jotkut kuvaukset annettiin tehtäväksi taistelutapahtumissa kunnostautuneille taistelijoille. Tekstejä kirjoittivat esimerkiksi Unto Varjonen, Valo Nihtilä, Alpo Marttinen, Erkki Palolampi ja Sakari Simelius.

Sotatilanteen muututtua selvästi Saksan armeijan vastaiseksi, päätettiin kirjaprojekti unohtaa. Ainutlaatuinen aineisto on peräisin eversti Kalle Lehmuksen ”poltetusta” arkistosta.

Kenties koko projekti oli vain hämäys saksalaisten suuntaan, jotta voitiin vakuuttaa suomalaisten yhä uskovan yhteiseen päämäärään. Mutta samalla varauduttiin myös siihen, että Saksa voisi todella kukistaa Neuvostoliiton.

Jussi Lehmus (s. 1990) on yrittäjä ja historian harrastaja. Hänen edellinen teoksensa Salaista sotaa (Docendo, 2021) kertoi eversti Kalle Lehmuksen huimasta urasta.
***
Vanhassa talossa — Kohti omavaraisempaa elämää
Jovelan Johanna
Matka yksinkertaiseen maalaiselämään.

Kirja kaikille yksinkertaisesta elämäntyylistä haaveileville, jotka nauttivat itse tekemisen iloista, hyötypuutarhasta ja kotikutoisesta arjesta.

Kaksi kaupunkilaista jätti entisen elämänsä ja muutti maalle 150-vuotiaaseen taloon Jovelaan, kylätien varrelle. Juoksevaa vettä ei ole ja viemäröintejä ei tule. Tavoitteena omavaraisempi elämä, perinteitä kunnioittaen. Vanhassa talossa kertoo elämästä Jovelassa, nykyajan melskeistä vapaassa paikassa. Kirja on myös oman sadon ja loppuvuoden juhlien keittokirja sekä tee se itse -henkinen, hyvän mielen puuhastelukirja. Saat säilöntävinkkejä ja ideoita joulunajan koristeisiin sekä juhlien järjestämiseen.
***
Jukka Kuoppamäki – Elämän mittainen laulu
Ari Mennander & Kaisa Rautanen
Kunnianosoitus 80 vuotta täyttävälle säveltäjämestarille ja kaikkien suomalaisten tuntemalle 50-vuotiaalle Sininen ja valkoinen -kappaleelle.

Elämän mittainen laulu on ensimmäinen elämäkerta Kuoppamäestä, jossa muutkin kuin hän itse muistelevat rakastetun lauluntekijän ja hengenmiehen uraa ja elämää.

Jukka Kuoppamäki (s. 1942) tunnetaan lukuisista menestyshiteistään, kuten Pieni mies, R-a-k-a-s, Anna mulle tähtitaivas ja Satulinna. Hänet muistetaan lisäksi yhtenä television läpimurtovuosikymmenen 1970-luvun suosituimpana laulajana Syksyn sävel -voittoineen. Kuoppamäki on ennen kaikkea lauluntekijä, säveltäjä ja sanoittaja. Hänellä on ainutlaatuinen asema suomalaisen musiikin historiassa.

Kuoppamäki yllätti kaikki lähtemällä 34-vuotiaana pappisseminaariin Länsi-Saksaan. Perhe, johon siunaantui lopulta seitsemän lasta, seurasi perässä. Pappina toisen merkittävän uran tehnyt Kuoppamäki onkin viettänyt yli puolet elämästään Saksassa. Tähän liittyy myös lauluntekijän elämän suurin tragedia - hän olisi halunnut tehdä papin työtä Suomessa, muttei saanut siihen koskaan mahdollisuutta, vastoin hänelle annettuja lupauksia.
***
Kurkikuiskaaja
Riitta Saarinen
Kurjet eivät unohda. Ne huutavat tervehdyksen tullessaan paikalle.

Kurkikuiskaajaksi kutsuttu Jouko Alhainen on huolehtinut kotitilallaan kymmenistä siipirikoista tai orvoksi jääneistä kurjista, joista osa on voinut palata luontoon. Lentokyvytön Kookka on ollut Joukon hoivissa vuodesta 1993 lähtien.

Kurkikuiskaaja lukee kurkia ja niiden ääniä, eleitä ja ilmeitä kuin avointa kirjaa. Linnut voivat viestittää niin nälkää, pitkästymistä ja turhautumista kuin iloa ja surua. Jouko on nähnyt, kuinka kurki voi surra puolisonsa tai poikastensa menetystä viikkokausia.

Kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun heräsi Joukossa jo lapsena. Ensimmäisen lintutorninsa hän rakensi kotijärven rantaan voidakseen havainnoida lintuja paremmin. Sen jälkeen hän on rakentanut ja suunnitellut lintutorneja ympäri Suomea Hangosta Inariin.

Lintumies toimii luontoyrittäjänä Kangasalan Pohtiolammella, joka tunnetaan kalalammilla vierailevista sääksistään. Vuosien mittaan hän on rengastanut tuhansia lintuja ja kerännyt tutkimustietoa monista lintulajeista. Jouko oli yksi niitä harvoja paikallisia, jotka olivat mukana Forssan Koijärvellä vuonna 1979, kun ympäristöaktiivit halusivat estää lintujärven kuivattamisen. Järvi oli hänelle jo lapsuudesta tuttu retkeilykohde. Kirjan kuvista vastaa Tapio Tuomela.

Toimittaja Riitta Saarinen on tutustunut Jouko Alhaiseen kirjoittamiensa lehtijuttujen kautta. Kuvaaja Tapio Tuomela on taas tuntenut Alhaisen vuosikymmenten ajan ja ollut mukana lukuisilla yhteisillä linturetkillä.
***
Marsalkan muskettisoturit — Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918-1946
Mikko Tyni
Millaiset järjestelyt ja ihmiset kulissien takana suojasivat Mannerheimia salamurhalta?

Tietokirjailija Mikko Tynin monivuotinen tutkimustyö vaietun ja salatun teeman äärellä nostaa valokeilaan suurmiehen tuntemattomat henkivartijat sekä lukuisat marsalkkaa vuosien varrella kohdanneet uhkatilanteet.

Mannerheimista on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta, mutta kolmen sodan ylipäällikön ja kaksinkertaisen valtionpäämiehen turvallisuutta ja henkivartiointia ei aiemmin ole avattu suurelle yleisölle.

Kirja perustuu laajan koti- ja ulkomaisen arkistoaineiston ohella ainutlaatuisiin yksityisaineistoihin, kuten useamman henkivartijan säilyneisiin päiväkirjoihin ja valokuviin. Se pureutuu myös kaikkein lähimmäksi toteutumista päässeen kevään 1943 salamurhaoperaation vaiheisiin ja taustaan, muun muassa keskeisimmän osallisen ensi kertaa kerrottujen muistelmien kautta.

Mikko Tyni (s. 1985) on tietokirjailija, joka on perehtynyt laajasti tiedusteluhistoriaan ja sota-ajan lääkintähuoltoon. Hänen päätyönsä on tuotantojohtajana peliteollisuudessa.
***
Vänä elävänä
Kari Väänänen & Tuomas Marjamäki
Teatterin ja elokuvan grand old man on sujuvasanainen tarinankertoja, jonka odotettu muistelmateos tarjoaa elämyksellisiä lukuhetkiä.

"Lapsena halusin sukeltajaksi Etelämerelle tai poromieheksi lumisiin erämaihin. Brasiliassa pääsinkin asumaan Atlantin rannalla ja nyt olen Lapissa. Sillä jännevälillä olen liikkunut."

Kari Väänänen erotettiin viisivuotiaana äidistään, mikä jätti häneen pysyvästi jälkensä. Vänä pakeni mielikuvitusmaailmaan ja kehitteli villejä leikkejä koko kylän lapsille - eikä lakannut leikkimästä aikuisenakaan.

Hetkessä syttynyt innostus teatteriin vei hänet mukanaan. Ensimmäinen vuosi teatterikoulussa meni vielä ujostellessa ja jännittäessä, mutta hiljalleen epävarmuuden alta nousi karisma ja présence.

Vänän muistelmissa kerrotaan, kuinka hänen ja lahjakkaan Matti Pellonpään välinen vahva ystävyys katkesi traagisesti aivan liian varhain, sekä siitä, kuinka Jouko Turkka ensin pilkkasi ja sitten jumaloi omaleimaista näyttelijää.

Vänän matkaa ovat siivittäneet rakkaudet ja pettymykset, mutta hänen persoonassaan ovat aina säilyneet rehellisyys, itsepäisyys ja oikeudenmukaisuus.

Kari Väänänen (s. 1953) on näytellyt teatterissa, elokuvissa ja televisiossa sekä ohjannut näytelmiä, elokuvia ja suositun tv-sarjan Taivaan tulet. Käsikirjoitusten lisäksi Vänä on kirjoittanut kolumneja.
***
Osama bin Ladenin nousu ja tuho
Peter Bergen
Maailman johtavan Osama bin Laden -asiantuntijan kattava elämäkerta länsimaiden 2000-luvun pahimmasta vihollisesta.

Osama bin Ladenin nousu ja tuho luo perusteellisen kuvan miehestä, jonka syytä ovat Amerikan pitkät sodat al-Qaidan ja sen seuraajien kanssa. Bergen tarkastelee bin Ladenia perheenisänä, uskonkiihkoilijana, terroristijohtajana ja pakolaisena.

Terroristijohtaja nojasi tärkeissä strategisissa päätöksissä kahteen tohtorintutkinnon suorittaneeseen vaimoonsa, mutta veti perheen mukaan tuhoonsa. Osama bin Laden kuoli epäsankarillisesti talonrähjässä kaukana pyhän sotansa etulinjoista. Silti hänen ideologiansa elää.

"Bergen täydentää kiehtovilla uusilla yksityiskohdilla Osama bin Ladenin tarinaa... Yllättävät oivallukset ja sujuva proosa rikastavat kuvaa terroristijohtajasta ja hänen innoittamastaan liikkeestä." - Publishers Weekly

Peter Bergen on amerikkalainen toimittaja, kirjailija ja johtava kansallisen turvallisuuden asiantuntija. Hänen yhdeksästä kirjastaan kolme on noussut New York Timesin bestseller-listalle ja neljä Washington Postin vuoden parhaiden tietokirjojen listalle.
***
"Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat
Tarja Lappalainen
Kirjan otsikko, ”Ottakaa ryssiltä aseet!” oli Fagernäsin käsky huonosti varustetuille joukoilleen, jotka suuntasivat Suomussalmelle talvisodan jouluna 1939.

Tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan elämäkerran sivuilla taistelevat jääkärikenraali Uno Fagernäs ja hänen sotilaansa Lauri Törni, Mauno Koivisto, Motti-Matti ja monet muut. Tarjolla on runsaasti ainutlaatuisia sotatarinoita, valokuvia ja taistelukohtauksia.

Laaja teos piirtää henkilökuvaa värikkäästä ja pelottomasta kenraalista, joka talvisodassa Suomussalmen Hulkonniemen taisteluissa mursi sotilaineen venäläisdivisioona 163. selkärangan. Raatteen tiellä Fagernäs taisteli voitokkaasti ukrainalaisdivisioona 44. vastaan. Teoillaan hän oli estämässä venäläisten voitonmarssin Ouluun. Sotatie jatkui Pitkärannan raivokkaisiin ja verisiin taisteluihin, jossa armoa ei annettu.

Nuorena miehenä Fagernäs haki taistelukoulutusta Saksasta. Jääkärikoulutuksen saaneena hän palasi suoraan Suomen vapaussotaan, osallistuen komentajana moniin raivokkaisiin taisteluihin, kuten sodan alkuvaiheessa Kämärän taisteluun Kuolemajärvellä.

Jatkosodassa Fagernäs taisteli Uhtualla ja Maaselän kannaksella, jossa hän johti muun muassa huimapäistä ja legendaarista Lauri Törniä ja tämän sotilaita.

Kirjassa ääneen pääsevät myös lähisukulaiset: yritysjohtajana tunnettu Peter Fagernäs ja hänen poikansa Jan Fagernäs.

FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut Docendolle menestyksekkäät sotakirjat: Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi ja jatkosodan kasvot sekä Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn.
***
Tyttö maissipellossa — Anna Jokisen mysteerikuolema
Jenni Stammeier
Anna Jokinen katosi tanssi-illan jälkeen Torontossa joulukuussa 1913. Keuruulaispiika löytyi henkitoreissaan maissipellosta lähes kolme viikkoa myöhemmin.

Tyttö maissipellossa etsii vastauksia Anna Jokisen kohtalon avoimiin kysymyksiin ja vie lukijan 1900-luvun alun mainareita ja lumperjäkkejä kuhiseviin kaupunkeihin, joissa Satiais-Maija myi itseään, Pata-Ässä juotti salakapakassa ja Andersonin Mamma hoiti piioille sikiönlähdetyksiä.

Anna oli ennen kuolemaansa sopertanut löytäjälleen jotakin, mutta tämä ei tietenkään ymmärtänyt suomea. Mitä Annalle oli oikein tapahtunut? Väitettiin, että hän oli hypännyt tuntemattomien miesten kyytiin. Pian etsivät kertoivatkin olevansa murhaajan jäljillä.

Lopulta ilmoitettiin, että mitään rikosta ei olisi tapahtunut. Tyttö oli poliisin mukaan ainoastaan eksynyt eikä ”takapajuisena” ymmärtänyt pyytää apua. Tästä huolimatta ruumiinavauspöytäkirjat julistettiin salaisiksi. Miksi?

”The Mystery of Annie Yokinen” nousi torontolaislehtien etusivuille ja kiinnosti hetken suurta yleisöä. Sitten tapaus unohtui.

Moni seikka jäi kuitenkin avoimeksi. Oliko Anna todellakin voinut selvitä talvipakkasissa lähes kolme viikkoa, ja miksi hän ei uskaltanut pyytää apua? Oliko hän sittenkin joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi vai lähtenyt vapaaehtoisesti jonkun mukaan?

Sanotaan, että Amerikka oli suomalaisnaisille paratiisi, mutta toisaalta maaseudulta tulleet kielitaidottomat tytöt olivat uuden maan suurkaupungeissa hyvin haavoittuvaisessa asemassa.

Jenni Stammeier on toimittaja, joka on aiemmin tehnyt junapummeista kiehtovan sarjan Ylelle ja kirjoittanut kirjan Suomalaiset junapummit - Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla.
***
Rikoksia ja rakkautta
Hanna Hertell & Heidi Holmavuo
Millaista on elää tunnetun rikollispomon puolisona?

Rikoksia ja rakkautta on sukellus naisen elämään, jossa ex-aviomies ja lapsen isä on antanut kasvot liivijengille, johtanut rikollisjärjestöä ja tuomittu lukuisista talous-, huumausaine-, petos- ja väkivaltarikoksista.

Mitä yhteiselämä rikollisen rinnalla on antanut, ottanut ja vaatinut? Entä mitä tapahtuu, kun arkinen päivä vaihtuu kotietsintään ja päättyy kolmen viikon vankeuteen Pasilan poliisivankilassa ja muuttuu lopulta yli vuoden kestävään odotukseen omasta tuomiosta?

Tässä tarinassa on sivuosassa mies, joka on viettänyt ison osan elämästään etsintäkuulutettuna tai pakomatkoilla. Pääosassa on nainen, joka on huolehtinut aivan kaikesta ja yrittänyt elää mahdollisimman normaalia elämää.
***
Tekoäly 123 — Matkaopas tulevaisuuteen
Tekoäly tulee mullistamaan elämämme.

Tekoäly vaikuttaa ihmisten elämään ja monenlaiseen yritystoimintaan jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa. Tekoäly on keskeinen tekijä maailman muuttumisessa, ja jokaisen tulee tietää siitä ainakin perusasiat.

Teos toimii matkaoppaana tekoälyn maailmaan ja tulevaisuuden arkeen. Ennakkotietoja ei tarvita, sillä kirja kertoo käytännönläheisesti millaisia sovelluksia on jo nyt käytettävissä ja millaisia on kehitteillä. Lukija oppii ymmärtämään, miten ihmiset voivat käyttää tekoälyä hyödyksi ja huviksi, ja miten yritykset voivat tekoälyn avulla tehostaa liiketoimintaansa.

Vaikka kirja käsittelee teknologista muutosta, keskiössä on ihminen, jonka ympärille tekoälytulevaisuus rakentuu.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20221003/fa2271e1/attachment-0001.html>