[H-verkko] Arvosteltavaksi: Koalan ja Oppian kevään 2022 teoksia

To Maalis 3 15:30:00 EET 2022

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Koalan kevään 2022 teoksia
Kari Stenman: Punaiset pirut – lentolaivue 48 sodassa
Lentolaivue 46:n saadessa marraskuussa 1941 tiedon uudesta Dornier Do 17 Z -kalustosta, sen aloittamaa 2-moottorikoulutusta jatkamaan perustettiin Lentolaivue 48. Se toimi kouluttavana yksikkönä vuoden ajan, kunnes tehtävät siirrettiin uudelleen perustetulle Täydennyslentolaivue 17:lle. Tulevia sotatoimia varten Lentolaivue 48:lle oli suunniteltu Saksan sotasaalisvarikoilta hankittuja Iljushin DB-3- ja Petljakov Pe-2-pommikoneita, jotka Valtion Lentokonetehdas peruskorjasi. Näitä alkoi saapua laivueelle puolivälissä vuotta 1942.
Seuraavana vuonna toiminta vilkastui ja erityisesti nopeita Pe-2-koneita käytettiin tärkeiden kohteiden kuvaukseen ja tiedusteluun. Täyteen sotavalmiuteen Lentolaivue 48 pääsi vuoden 1943 lopussa, kun se varustettiin lentokonetehtaalta saaduilla uusilla Blenheim-pommittajilla. Pommituslentolaivue 48 osallistui täysvahvuisena muiden Lentorykmentti 4:n laivueiden kanssa keväällä 1944 menestyksellisiin Leningradin ympäristössä olevien vihollisen lentotukikohtien pommituksiin. Huippukohdan muodosti suurhyökkäyksen torjuntataistelut kesällä 1944, jolloin rykmentti hyökkäsi jopa kolmesti päivässä koko voimallaan venäläisten panssarien, tykistön ja joukkoryhmitysten kimppuun, niin Karjalan kannaksella kuin Laatokan toisella puolella.
Pommittajien toiminta oli niin tehokasta, että Pariisin rauhansopimuksessa Suomelta kiellettiin venäläisten aloitteesta kokonaan pommituskoneet. Ne kaikki varastoitiin 15. syyskuuta 1948 ja romutettiin seuraavina vuosina.
***
Jukka Piipponen: Hasse Wind – Taistelunhaluinen hävittäjä-ässä
Urheilullinen nuori Hans Wind suunnitteli uraa lääkärinä, mutta päästyään Ilmavoimien reserviupseerikurssilla harjoitushävittäjän ohjaimiin, hautasi hän tuon suunnitelman. Hasse Wind ja muut lentokurssilaiset paloivat päästä taistelemaan talvisodan taivaalle, mutta sota päättyi katkeraan rauhaan ennen kurssin päättymistä. Syksyllä 1941 Kadettikoulun ilmasotalinjalaiset komennettiin rintamalaivueisiin. Hasse Windin toive siirrosta Brewster-hävittäjillä varustettuun Lentolaivue 24:ään toteutui. Totuttauduttuaan koneeseen ja ilmataisteluihin alkoi tulostakin syntyä. Parvenjohtajana ja lentueenpäällikkönä hän kävi rohkeasti vihollisen kimppuun. Nimitys Mannerheim-ristin ritariksi tuli 31. heinäkuuta 1943.
Kesän 1944 torjuntataisteluissa hän saavutti vain kahdessa viikossa 30 ilmavoittoa, joista viisi kesäkuun 28. päivän ilmataisteluissa. Vain hetki viimeisen pudotuksen jälkeen vihollishävittäjä sai osumia Hasse Windin Messerschmittin ohjaamoon. Vaikeasti haavoittuneen 75 ilmavoittoa saavuttaneen ässän ura sotilaslentäjänä oli peruuttamattomasti ohi. Vielä samana päivänä ylipäällikkö myönsi toistamiseen Mannerheim-ristin: ”Kapteeni Wind on jatkuvasti osoittautunut erittäin taistelunhaluiseksi hävittäjälentäjäksi.”
Hassen elämässä seurasi lentouran jälkeen ylä- ja alamäkiä. Sitten siviilielämä tasaantui ja hän työskenteli eri aloilla aina eläkeikään saakka. Lopulta arvostuksen aurinkokin pääsi paistamaan.
***
Tigerit mudassa (Otto Carius)
Panssariässä Otto Cariuksen (1922–2015) muistelmateos on panssarisotakirjallisuuden klassikko. Hän tuhosi sotilasuransa aikana yli 150 vihollisvaunua, mutta myös muuta kalustoa – eritoten vaikeasti havaittavia panssarintorjuntatykkejä, joita hän piti pahimpana vastuksenaan. Carius palkittiin ritariristillä sekä tammenlehvällä, ja hän on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä vaununjohtajista.

Otto Carius palveli kevyen panssarivaunun lataajana Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Pian hänet kuitenkin ylennettiin vaununjohtajaksi. Keväällä 1943 Carius komennettiin 502. raskaaseen panssarivaunupataljoonaan, joka oli varustettu Tiger I -vaunuilla. Lyhyen koulutuksen jälkeen yksikkö siirrettiin pikakuljetuksena Leningradin rintamalle, jossa Tigereitä käytettiin ”palokuntana” aina siellä, missä tilanne oli vaikein. Itärintaman olosuhteet kuluttivat vaunuja ja miehiä. Kesäisin kiusana oli pöly, talvisin pakkanen ja lumi, ja muulloin upottava muta. Keväällä 1944 Otto Carius osallistui kiivaisiin taisteluihin Narvan rintamalla. Heinäkuussa hän haavoittui vaikeasti taisteluissa Latvian alueella, ja toivuttuaan palveli länsirintamalla Jagdtiger-komppanian päällikkönä.

Sodan jälkeen Otto Carius kouluttautui farmaseutiksi. Hänen sodanaikainen työkalunsa oli tehnyt entiseen panssarimieheen niin suuren vaikutuksen, että hän nimesi liikkeensä ”Tiger-apteekiksi”
***
Menomatkalla radiohiljaisuus – Suomen ilmavoimien taktinen viestitoiminta 1939-1945 (Jussi Harola)
Menomatkalla radiohiljaisuus valottaa vähemmän tunnettua puolta Ilmavoimien sotien ajan toiminnassa. Miten hävittäjät ohjattiin kosketukseen? Miten kaukotoimintakoneille saatiin sanomat, paljastamatta operaatiota viholliselle? Miten ratkaistiin yhteistoiminta, kun yhteistä
taajuutta ei ollut? Millä välineillä tämä tehtiin ja miten siinä onnistuttiin?
Kirjassa käydään läpi merkittävin hävittäjä-, kaukotoiminta- ja yhteistoimintakoneiden radiokalusto sekä maaradio- ja suuntimoasemat. Kokonaiskuvan luomiseksi perehdytään viestitoiminnan kehittymiseen ja sen kannalta tärkeimpiin sotatapahtumiin laivue- ja rykmenttitasolla.
***
Oppian kevään 2022 teoksia
***
G. J. Ramstedt: Lähettiläänä Nipponissa
G. J. Ramstedtin teos Lähettiläänä Nipponissa on kiehtova aikamatka 1920-luvun Japaniin. Ramsted toimi Suomen suurlähettiläänä Japanissa kymmenen vuoden ajan. Hänen muistelmansa sisältävät runsaasti tietoa niin keisarillisesta perheestä kuin tavallisista japanilaisista ja heidän arjestaan. Kirjassa kohdataan keisari Hirohito, amiraali Togo sekä lukuisia muita merkkihenkilöitä. Mutta Ramstedt kuvaa tarkasti myös lapsuutta, koulunkäyntiä ja elämää Japanissa maailmansotien välisenä aikana.
***
G. J. Ramstedt: Seitsemän retkeä itään
G. J. Ramstedtin teos Seitsemän retkeä itään on suomalaisen matkakirjallisuuden sekä kieli- ja kansatieteen klassikoita. Ramstedt teki vuosina 1898 – 1912 useita pitkiä tutkimusmatkoja Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan.  Mukaansatempaavat matkakertomukset sisältävät paljon oivaltavia havaintoja ja osuvia ihmiskuvauksia, kadonnutta kansanperinnettä sekä havaintoja Venäjän kuohuvasta poliittisesta tilanteesta 1900-luvun alussa.
***
Nikola Tesla: Matkalla Marsiin
Matkalla Marsiin -kirjaan on koottu aiemmin suomentamattomia kirjoituksia, joissa Nikola Tesla esittelee mullistavia keksintöjään. Tesla esittelee myös ajatuksiaan ihmiskunnan tulevaisuudesta ja avaruusmatkailusta. Monet Teslan ennustuksista ovat nykyään arkista todellisuutta, mutta toteutuvatko loputkin keksijäneron korkealentoisista kuvitelmista?
***
Nikola Tesla: Elämäni keksinnöt
Nikola Tesla (1856 – 1943) oli kahden viime vuosisadan merkittävimpiä keksijöitä. Elämäni keksinnöt on Teslan omaelämäkerta, jossa hän kuvailee laajasti lapsuuttaan, nuoruuttaan ja työskentelytapojaan – sekä tietysti mullistavia keksintöjään. Teslan visiot itseään ohjaavista autoista, maailmanlaajuisesta langattomasta viestintäverkosta tai kauko-ohjattavista lentokoneista ovat jo valtavirtaa. Maailma, jossa elämme, muistuttaakin päivä päivältä enemmän Teslan ennustamaa todellisuutta. Omista seikkailuistaan ja kyvyistään Tesla kertoo lennokkaasti. Onko kyse keksijän elämästä vai keksitystä elämästä?
***
George Orwell: Henkeä haukkoen
George Orwell kuvaa tarkasti elämää Euroopassa toisen maailmansodan aattona. Sotaharjoituksia järjestetään ja pommikoneet lentävät kaupunkien yllä, mutta elämää hallitsevat silti arkiset asiat ja toiveet.
Kirjan päähenkilö käy läpi lapsuuttaan, nuoruuttaan ja aikuisuuttaan. Suuret mullistukset, teollistunut todellisuus, ankea perhe-elämä ja kaiken yllä roikkuva sodan uhka ovat hiertäneet alleen nuoruuden unelmat.
Mutta onko keski-ikäisellä vakuutuskauppiaalla vielä tilaisuus tavoitella onnea, edes ohikiitävän hetken ajan?
Alun perin vuonna 1939 ilmestynyt teos on ajaton kuvaus yhteiskunnasta, jonka tulevaisuus on meidän historiaamme ja nykypäiväämme.
***
Frederick Douglass: Orjan elämää
Millaista oli mustan orjan elämä Amerikassa 1800-luvulla? Frederick Douglass kertoo tässä kirjassa omista kokemuksistaan. Douglass syntyi ja kasvoi orjana, mutta onnistui aikuisena pakenemaan vapauteen.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20220303/97acaae3/attachment-0001.html>