[H-verkko] Väitökset: Apeus arkistoäänitteellä – Äänellä itkeminen performanssina ja affektiivisena käytäntönä Aunuksen Karjalassa

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Apeus arkistoäänitteellä – Äänellä itkeminen performanssina ja affektiivisena käytäntönä Aunuksen Karjalassa

22.1.2022 klo 10:00 -  klo 13:00 Helsingin yliopiston Porthania PIII-Sali,  https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Yliopistonkatu+3%2C+Helsinki%2C+Suomi
Väitöstilaisuuden suoratoisto verkossa : https://helsinki.zoom.us/j/66294366257
--------------------------------------------
FM Viliina Silvonen väittelee 22.1.2022 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Apeus arkistoäänitteellä – Äänellä itkeminen performanssina ja affektiivisena käytäntönä Aunuksen Karjalassa” (Affectivity and emotion in the archival tapes: Lamenting as performance and affective practice in Olonets Karelia). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Porthania PIII-Sali, Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Vastaväittäjänä on FT Andreas Kalkun, Eesti Kirjandusmuuseum, Eesti Rahvaluule Arhiiv, ja kustoksena on professori Lotte Tarkka.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

***

Tutkijan oman kehon kuunteleminen auttaa tavoittamaan karjalaisten itkijöiden tunteita eli apeutta arkistoäänitteillä.

Itkuvirsissä tunteet ovat keskeinen elementti. Karjalaisten itkijöiden yhteisössä hyvänä itkijänä on pidetty sellaista, joka äänellä itkiessään apeutuu niin, että apeus leviää myös kuulijoihin. Aiemmassa itkuvirsitutkimuksessa tunteet ovat läsnä, mutta sitä, mistä apeutumisessa oikeastaan on kyse, ei ole juuri tutkittu. Viliina Silvonen syventyy väitöstutkimuksessaan itkuvirsien tunteisiin moninaisina ilmiöinä ja selvittää, minkälaisista sosiokulttuurisista ja psykofysiologisista prosesseista ja tekijöistä itkuvirsien affektiivinen, apeuttava teho muodostuu. Hän rakentaa tulkintamallin, jonka avulla näitä ilmiöitä voi tavoittaa ja analysoida arkistoaineistosta.

Itkuvirsiä ja äänellä itkemistä tutkitaan luonteeltaan rituaalisena, myyttisiä käsityksiä kantavana suullisena perinteenä, performanssina ja affektiivisena käytäntönä. Affektiivinen käytäntö kuvaa kokonaisuutta, jossa sosiokulttuuriset ja psykofysiologiset sekä henkilökohtaiset ja yhteisölliset tekijät yhdistyvät synnyttäen tunteita. Performanssi puolestaan viittaa siihen esitystilanteessa (esitysareenalla) toteutuvaan kokonaisuuteen, jossa ilmaisu- ja esittämistavat sekä perinteeseen kiinnittyvät assosiaatiot synnyttävät sosiokulttuurisesti jaettuja merkityksiä.

Silvonen analysoi vapaamittaisia improvisatorisia itkuvirsiä tekstin, musiikin ja tunteen kokonaisuutena. Tunteiden analyysin keskeisnäkökulmat ovat kokemus, ilmeneminen, välittäminen ja välittyminen. Itkuvirsien affektiivista tehoa hän jäsentää affektiivisen kehän ja affektiivisen sommitelman käsittein. Tutkimuksen mukaan tunteet ovat itkuvirsiperinteessä monitahoinen ilmiö, joka ulottuu ilmaisusta esittämiseen, kokemiseen, affektiivisuuteen, rituaaliseen käytäntöön ja merkityksiin.

Tutkimus ammentaa etenkin folkloristiikan ja etnomusikologian aloilta, mutta hyödyntää myös sosiologian ja neuropsykologian tunneteorioita. Keskeiset menetelmät ovat teksti-, musiikki- ja äänianalyysi sekä empaattinen kuuntelu, jossa tutkijan kehollinen kokemus on analyysivälineenä. Tutkimusaineistona on noin 460 vuosina 1905–2001 äänitettyä itkuvirttä, jotka on koottu arkistoista Helsingistä, Tampereelta ja Petroskoista. Eettisesti kestävien tulkintojen taustana on tutkimushistorian sekä tallennus- ja arkistointikäytäntöjen reflektointi. Tulkintojen yleisenä perustana toimii itkuvirren genren, yksittäisten esitysten ja äänellä itkemisen käytäntöjen kontekstualisointi.

Silvosen tutkimuksen itkuvirsien tunteiden aiempaa moninäkökulmaisempi tarkastelu on mahdollistanut uusia tapoja analysoida ja hyödyntää arkistoaineistoja. Lisäksi tutkimus tuo folkloristiikan ja lähialojen kentälle välineitä, joiden avulla voidaan saada muuten saavuttamattomissa olevaa tietoa myös menneisyyden tunnekulttuureista.

Tutkimuksen avainsanat: itkuvirret, tunne, affektiivisuus, performanssi, ruumiillisuus, etnopoetiikka, folkloristiikka, etnomusikologia, historiallinen etnografia, aistietnografia


--------------------------------------------


Lisätietoja:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7818-3

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/apeus-arkistoaanitteella-aanella-itkeminen-performanssina-ja-affektiivisena-kaytantona-aunuksen-karjalassa/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola