[H-verkko] Arvosteltavaksi: Gaudeamuksen ja Gummeruksen kevään 2022 kirjoja

Ke Helmi 9 17:38:07 EET 2022

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***

Gaudeamuksen kevään 2022 kirjoja

Anu Kantola & työryhmä
Kahdeksan kuplan Suomi

Mitä on yritysjohtajan onni täyden kalenterin puristuksessa, ja mitä sairaanhoitaja jännittää vuorolistojensa äärellä? Miltä näyttää Suomi paperitehtaan piipun juurelta? Millaista on maahanmuuttajana pyörittää pizzeriaa savolaisella kylänraitilla, ja vieläkö kaikuu yhteiskunnan kutsu Kainuun korvessa?
Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja ja identiteettejä.
Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita?

***
Rinna Kullaa, Janne Lahti & Sami Lakomäki (toim.)
Kolonialismi Suomen rajaseuduilla

Suomen historian yleisesitykset muodostavat usein eheän kansallisen tarinan, jossa tapahtumat sijoittuvat selkeiden rajojen määrittämälle alueelle. Kolonialismi Suomen rajaseuduilla haastaa tämän perinteisen kuvan, jossa Suomi on joko ollut kolonialismin uhri tai jättäytynyt kokonaan sen ulkopuolelle.
Teos havainnollistaa, kuinka Suomea ja ”suomalaisuutta” on rakennettu vuosisatojen kuluessa, kun ryhmät ja yhteisöt ovat kamppailleet rajaseutujen hallinnasta. Millaista siirtomaavaltaa Suomi harjoitti Petsamossa? Miten jatkosota uhkasi Uudenmaan ruotsinkielisten alueiden identiteettiä? Millä tavalla pohjoiseen suunniteltu Jäämeren rata toisintaa kolonialistista perintöä?
Kolonialismi Suomen rajaseuduilla osoittaa, miten suomalaisuus on aina ollut muuttuva mahdollisuuksien verkosto, kun monikulttuurisilla ja -kielisillä rajaseuduilla on luotu yhteyksiä. Näin se auttaa ymmärtämään, kuinka Suomen historia on samalla kolonialismin historiaa ja millä tavoin sen perintö muokkaa myös oman aikamme yhteiskuntaa.

***
Mirkka Danielsbacka, Matti O. Hannikainen & Tuomas Tepora (toim.)
Avaimia menneisyyteen

Opas historiantutkimuksen menetelmiin
Historiantutkimuksessa on jo kauan sitten edetty pelkkää lähdekritiikkiä ja kontekstualisoimista pidemmälle, ja nykyisin alalla käytettyjen menetelmien kirjo on huomattavan laaja. Tuoretta ja kokoavaa suomenkielistä kirjallisuutta historian menetelmistä on kuitenkin ollut niukasti.
Avaimia menneisyyteen paikkaa tämän puutteen ja esittelee monipuolisesti niin määrällisiä kuin laadullisiakin menetelmiä jälkikoloniaalisesta historiasta sukupuolihistoriaan ja kokemus- ja tunnehistoriaan. Huomiota saavat myös esimerkiksi digitaalisen historian tutkimuksen menetelmät sekä kausaalinen selittäminen määrällisten menetelmien avulla.
Historiantutkimuksessa menetelmät ja teoriat kietoutuvat usein yhteen. Teos kannustaakin historianopiskelijoita pohtimaan menetelmien ja historiallisen tiedon suhdetta ja toisaalta historiantutkijoita kiinnittämään enemmän huomiota käyttämiinsä menetelmiin ja tapaan tehdä tutkimusta.

***
ANTTI MALINEN & TUOMO TAMMINEN
Leikitäänkö?
Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa

Leikitäänkö? avaa koskettavasti, millaista oli suomalaislasten elämä 1900-luvun eri vuosikymmeninä tilanteissa, kun aikuiset eivät olleet aktiivisesti läsnä. Muisteluihin ja haastatteluihin pohjautuvassa teoksessa lapsuudestaan kertovat avoimesti myös monet tunnetut henkilöt, kuten Tarja Halonen, Gustav Hägglund, Jenny Lehtinen ja Antti Holma.

1900-luku mielletään Suomessa sotien ja kriisien mutta myös teollistumisen, kaupungistumisen ja parantuvan hyvinvoinnin vuosisatana. Katveeseen ovat kuitenkin jääneet lapset, jotka elivät tätä maailmaa todeksi kotona ja koulussa, pihoilla kaveriporukoissa tai yksin – seuraa enemmän tai vähemmän kaivaten.
Leikitäänkö? avaa koskettavasti, millaista oli suomalaislasten elämä eri vuosikymmeninä tilanteissa, kun aikuiset eivät olleet aktiivisesti läsnä. Millaisia leikkejä leikittiin ja keiden kanssa? Miten ystävyyssuhteet syntyivät, ja mitä ne merkitsivät? Kuinka lapsuus vaihtui nuoruuteen kavereiden kesken? Teos tuo esille myös synkkiä sävyjä, kuten kiusatuksi tulemista, ja paljastaa, millä tavoin aikuisten maailma ja sen normit ja arvot näkyivät lasten tekemisissä tai kirjoittamattomissa säännöissä.
Muisteluihin ja haastatteluihin pohjautuvassa teoksessa lapsuudestaan kertovat avoimesti myös monet tunnetut henkilöt, kuten Tarja Halonen, Gustav Hägglund, Jenny Lehtinen ja Antti Holma
***
SARI KATAJALA-PELTOMAA, JENNI KUULIALA & MARIKA RÄSÄNEN
Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä
Eletty usko myöhäiskeskiajalla

Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä uppoutuu ihmekokemusten, pyhimysten kunnioittamisen ja eletyn uskon suhteeseen myöhäiskeskiajan Euroopassa.
Myllärin mädäntynyt aasi virkoaa henkiin, raivopäisen mustasukkaisesta aviomiehestä sukeutuu säyseä ja rakastava puoliso ja vuolaaseen virtaan pudonnut pikkulapsi löytyy kolme päivää myöhemmin täysin vahingoittumattomana – mutta puhumaan oppineena.
Hädän hetkellä keskiajan ihminen kääntyi pyhimysten puoleen. Pyhimykset välittivät jumalallista voimaa ja saivat aikaan ihmeitä – palauttivat sokeille näkökyvyn, korjasivat vääntyneitä raajoja, herättivät kuolleita henkiin. Vuorovaikutus heidän kanssaan oli erottamaton osa arkea.
Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä uppoutuu ihmekokemusten, pyhimysten kunnioittamisen ja eletyn uskon suhteeseen myöhäiskeskiajan Euroopassa. Hätkähdyttävien, traagisten ja järkyttävien tapausten takaa paljastuu mitä moninaisimpia tarinoita ja kohtaloita. Niiden lisäksi tutuksi tulevat keskiaikaiset pyhimykset luostarijärjestön perustaja Birgitasta abbedissa Clara Montefalcolaiseen ja kuningas Ludvig IX:stä filosofi-teologi Tuomas Akvinolaiseen.

***
Saana Svärd ja Joanna Töyräänvuori (toim.)
Muinaisen Lähi-idän imperiumit

Muinainen Lähi-itä on ensimmäisten todellisten suurvaltojen koti. Siellä muotoutuneiden sivilisaatioiden, kuten Sumerin, Assyrian ja Babylonian, perintö on kulkeutunut läpi vuosituhansien tähän päivään asti. Alue tunnetaan kirjoitustaidon ja maanviljelyn kehtona, ja sinne johtavat monien nykyisten tieteiden ja taiteiden juuret.
Muinaisen Lähi-idän imperiumit kuljettaa aikaan ennen ajanlaskun alkua ja herättää eloon Mesopotamian, Levantin ja Arabian niemimaan yhteiskunnat ja kulttuurit. Teoksessa kuvataan kiehtovasti elämän eri puolia arjesta, politiikasta, uskonnosta ja taloudesta tieteeseen, taiteeseen, kansallisuuteen ja sukupuolten moninaisuuteen.
Koko historiansa ajan yhteiskunnat kohtasivat sotien, katovuosien, epidemioiden ja ilmastonmuutoksen kaltaisia mullistuksia ja jopa romahtivat kokonaan. Toisaalta viimeaikainen tutkimus on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteiskunnat olivat joustavia ja pystyivät sopeutumaan suurtenkin muutosten edessä.
***
Veli-Pekka Lehtola
Entiset elävät meissä
Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Tätä tukevat monet kehityskulut, mutta voiko historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa?
Yhtä olennaisia saamelaisten historiassa ovat näkökulmat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On aika nostaa esiin saamelaisten keskinäinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen sekä aktiivisuus omien oikeuksiensa puolesta.
Máttut ellet mis – entiset elävät meissä. Teoksessa lähtökohtana on saamelaisten oma historiatietoisuus ja menneisyyden läsnäolo nykypäivässä. Esiin pääsee saamelaisten elävä elämä, ”meijän historiat”. Sen pohjalta eritellään muistamisen tapoja, jotka osoittautuvat tärkeiksi kanaviksi henkilöiden, perheiden ja pienten saamelaisyhteisöjen menneisyyteen. Omat kertomukset ovat olennaisia keskusteltaessa esimerkiksi saamelaisia koskevasta totuus- ja sovintotyöstä. Miksi valtaväestö on edelleen haluton myöntämään menneisyyden kipukohtia?

***
Matti Vuento
Virus, joka pysäytti maailman

Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa havaittiin uusi koronavirus SARS-Cov-2, josta on sittemmin tullut liiankin tuttu koko maailmalle. Viruksen aiheuttama COVID-19-tauti on tappanut miljoonia sekä saanut lieveilmiöineen aikaan valtavasti inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita. Tiukkatahtinen tutkimustyö on kuitenkin kantanut hedelmää: tunnemme viruksen jo melko hyvin, ja tautia vastaan kehitetyt rokotteet ovat osoittaneet tehonsa.

Virus, joka pysäytti maailman on tukeva ankkuri kaikille, jotka luovivat koronavirusta koskevassa uutis- ja tietotulvassa. Tämä yleistajuinen, tutkimustietoon pohjaava teos kertoo, millainen virus SARS-Cov-2 on, mitä se aiheuttaa ihmiskehossa ja miten pandemia on tähän saakka edennyt. Lisäksi se tarkastelee kriisin erilaisia vaikutuksia Suomessa ja maailmalla sekä sitä, mihin suuntaan tilanne mahdollisesti kehittyy. Teos auttaa hahmottamaan, mitä voimme viime vuosien tapahtumista oppia, kun valmistaudumme tuleviin pandemioihin.
***
Kaijus Ervasti
Yhteiskunnallinen oikeustutkimus
Kuuluuko oikeus vain lakiteknisiä operaatioita ja monimutkaisia säädössolmuja pyöritteleville lainoppineille? Saako tavallinen ihminen apua kohtaamissaan oikeudellisissa ongelmissa, ja millaisin keinoin arjessa koettuja oikeusongelmia lähestytään? Miten oikeus siirtyy pykälistä ja lakikirjoista elävään elämään?
Yhteiskunnallinen oikeustutkimus syntyi 1960-luvulla. Siinä oikeutta tarkastellaan osana yhteiskuntaa. Tutkimussuuntauksessa on keskitytty erityisesti siihen, kuinka oikeus toimii käytännössä ja kuinka ihmiset saavat tosiasiassa oikeutta.
Yhteiskunnallinen oikeustutkimus käsittelee tutkimussuuntauksen syntyhistoriaa, tutkimusmenetelmiä, lainsäädäntötutkimusta, oikeudensaantimahdollisuuksien tutkimusta sekä konfliktinratkaisututkimusta. Teos soveltuu oppikirjaksi ja oikeuden ammattilaisille, kuten asianajajille ja tuomareille sekä kaikille oikeudesta ja sen toimivuudesta kiinnostuneille.

***
Kati Kallinen & Henna Pirskanen
Lasten ja nuorten tutkimushaastattelu
Lapset ja nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja heidän haastattelemisensa voi olla väylä ainutlaatuiseen tietoon useilla tieteenaloilla.
Lasten ja nuorten tutkimushaastattelu tukee, kannustaa ja rohkaisee niin aloittelevia kuin kokeneitakin tutkijoita lähestymään lapsia ja nuoria haastateltavina. Se tarjoaa sekä käytännöllisiä ohjeita että teoreettisempia näkökulmia aiheeseen.
Esillä ovat muun muassa visuaaliset ja osallistavat menetelmät, tutkimuseettiset kysymykset sekä erityisesti sensitiivisyys lapsia ja nuoria haastateltaessa. Teoksen elävät ja ajankohtaiset tutkimusesimerkit tavoittavat erilaisia näkökulmia eri-ikäisten lasten ja nuorten elämään.
Teosta voi hyödyntää laajasti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa niin yhteiskuntatieteissä, terveystieteissä, kasvatus- ja varhaiskasvatuksessa, lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa, psykologiassa, erityispedagogiikassa kuin kulttuurintutkimuksessa. Se on myös oiva apu lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
***
Jyrki Kallio (suom. & toim.)
Avain kungfutselaisuuteen
Kungfutselaisuus on yli 2000 vuoden historiansa aikana rakentunut kiinteäksi osaksi itäaasialaisia yhteiskuntia. Kiinassa se vaikuttaa yhä vahvasti arvoihin, yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja tapakulttuuriin. Kungfutselaisuudessa korostuvat perinnäistavat ja sosiaalisten roolien mukainen käytös.

Avain kungfutselaisuuteen kokoaa yksiin kansiin kiehtovia katkelmia kungfutselaisen kaanonin klassikoista sekä kaanoniin kuulumattomista, oppisuunnan kehitystä kuvaavista teksteistä. Se auttaa siten tutustumaan kungfutselaisuuteen ja sen laajoihin kehityskaariin helposti lähestyttävällä tavalla.

Teemoihin lukeutuvat toisaalta yhteiskunnallinen sopusointu, oikeamielinen hallinto, hierarkia ja kuuliaisuus sekä toisaalta yksilön vastuu ja vapaus kehittää itseään. Teoksen esittelemät ajattelijat pohtivat myös ihmisen luontoa sekä sitä, onko ihmisen kohtalo ennalta määrätty.
***
Anna Kinnunen, Maija Könönen & Sinikka Vakimo (toim.)
Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita
Pidetäänkö ikääntyneitä vain kykenemättöminä höppänöinä vai asuuko vanhoissa viisaus? Kokemus vanhuudesta ja vanhana elämisen mahdollisuudet riippuvat paljon siitä, miten ympäröivät ihmiset ja yhteiskunta suhtautuvat vanhuuteen. Onko tarjolla antoisaa yhdessä tekemistä, tukea ja hoivaa vai jääkö ihminen elämän ehtoopuolella yksin?
Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita tarkastelee vanhuuden monia kasvoja Suomessa ja Venäjällä. Se osoittaa, että usein mielikuvat ikääntyneistä perustuvat stereotypioille ja heille tarjotaan kapeita toimintarooleja arkielämässä. Aika, kulttuuriympäristö ja sen arvomaailma vaikuttavat sekä vanhojen toimintamahdollisuuksiin että käsityksiin vanhuudesta. Millaista on vanhuus Venäjällä, entä Suomessa? Miten kulttuuri vaikuttaa vanhusten hoivaan? Miten ikääntyneiden yhteisöllisen ja arkisen toiminnan areenat muuttuvat digiaikana?
Teos pohtii myös paremman vanhuuden edellytyksiä. Esimerkiksi muistisairauksien lisääntymisen myötä tarvitaan yhä enemmän tietoa niihin suhtautumisesta ja niiden kanssa elävien kokemuksista ja kohtelusta.
***
Teemu Pauha & Johanna Konttori (toim.)
Suomalaiset muslimit
Mikä on tyypillistä juuri suomalaiselle islamille? Mitä nuoret muslimit ajattelevat naisiin ja miehiin kohdistuvien normien erilaisuudesta? Kuinka suomalaisen muslimiksi kääntyneen ihmisen identiteetti muotoutuu?
Muslimien määrä Suomessa on arviolta kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana ja jatkaa edelleen kasvuaan. Yhä suurempi osa muslimeista on Suomessa syntyneitä tai Suomen kansalaisuuden hankkineita. Samalla muslimit ovat yhä näkyvämpi osa yhteiskuntaa. Islamiin liittyvät kysymykset, kuten radikalisoituminen, moskeijoiden rakentaminen, naisten pukeutuminen ja islamin kouluopetus, ovat lähes päivittäin esillä julkisessa keskustelussa.
Suomalaiset muslimit tarjoaa tuoretta ja ajantasaista tietoa muslimien arjesta ja ajatuksista nyky-Suomessa. Teoksessa liikutaan internetistä uimahalliin ja koululuokasta työpaikoille. Monet kirjan luvuista pohjaavat muslimien parissa tehtyihin haastatteluihin, ja myös monet kirjoittajista ovat itse muslimeja.

***
Senja Laakso & Riikka Aro (toim.)
Planeetan kokoinen arki
Kasvun rajat, ilmastohätätila ja kuudes joukkosukupuutto ovat asioita, joilta kukaan ei voi sulkea silmiään. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisella on kiire. Tähän tarvitaan kestävyysmuutosta: ihmisen toiminnan on kunnioitettava planeettamme reunaehtoja samalla, kun kaikille turvataan mahdollisuus elää hyvää, perustarpeet tyydyttävää elämää.
Planeetan kokoinen arki auttaa ymmärtämään, miten moninaisilla tavoilla jokapäiväinen elämä, sitä määrittävä politiikka sekä taustalla vaikuttavat ajattelutavat kytkeytyvät ympäristökriiseihin. Monitieteisessä teoksessa käsitellään esimerkiksi asumista, syömistä ja liikkumista sekä pohditaan keinoja lievittää niiden ympäristövaikutuksia – ja samalla parantaa niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvointia.
Yksilön vastuuta alleviivaavassa yhteiskunnassa yksittäinen ihminen voi kokea uupumusta ja voimattomuutta muutostarpeen valtavuuden äärellä. Tämä teos korostaa yhteisöllisen toiminnan merkitystä. Yhdessä toimiminen on paitsi voimaannuttavaa myös tutkitusti vaikuttavaa.
***
Veli-Pekka Tynkkynen
Venäjä, energiavalta
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Nykyhallinto hyödyntää öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Se kiistää ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja luo ulkoisia uhkakuvia pitääkseen kiinni vallastaan.
Venäjä, energiavalta seuraa öljyn ja kaasun virtaamista venäläisen yhteiskunnan läpi, maan uumenista kotimaisille kuluttajille ja kansainvälisille markkinoille. Teos tutkii, millä tavoin riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä oikeutetaan tavallisille venäläisille ja minkälaista roolia ne näyttelevät maan ulkosuhteissa. Esimerkiksi öljy- ja kaasutulojen ansiosta valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom on voinut tarjota huokeaan hintaan ydinvoimalahankkeita ulkomaille, muun muassa Suomeen.
Vaikka Putinin hallinto on täysin riippuvainen öljystä ja kaasusta, maalla olisi valtavine luonnonvaroineen kaikki edellytykset muuttua myös uusiutuvan energian suurvallaksi. Samalla demokratia voisi astua autoritaarisuuden tilalle.

***
Tiedekulmapokkari 5
Terveempi maailma
Ihmiset tekevät jatkuvasti terveysvalintoja, mutta hyvinvointiimme vaikuttavat monet meistä riippumattomat tekijät, kuten geenit ja ympäristömme. Myös ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa arvaamattomin tavoin – voidaankin puhua yhteisestä terveydestä. Tästä hyvän esimerkin tarjosi uudenlainen koronavirus, joka eläimistä ihmiseen siirtyessään järisytti maailmaa.
Terveempi maailma -teoksessa eturivin tutkijat kertovat globaalien terveysuhkien lisäksi ratkaisuista, joilla voimme edistää koko ihmiskunnan hyvinvointia ja kehittää terveydenhuoltoa. Teoksessa avataan biopankkien ja tekoälyn roolia tulevaisuuden diagnostiikassa sekä pohditaan, miten jätevesien tutkimuksen avulla voidaan varautua tuleviin pandemioihin. Samalla selviää, voisivatko bakteerinsyöjät auttaa, jos antibiootit eivät enää tehoa.
Teos on viides osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.
Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tutkijat ja suuren yleisön. Pokkarisarja nostaa esiin tutkitun tiedon näkökulmia ja ajankohtaisia aiheita, joihin pääsee tutustumaan myös Tiedekulman ohjelmasarjoissa.
***
Markus Lammenranta
Johdatus tieto-oppiin
Mikä rooli ilkeällä demonilla oli filosofi René Descartesin ajattelussa? Mitä tunnettu ateisti Bertrand Russell vastasi Jumalalle heidän kuvitteellisessa keskustelussaan?  Mihin viittaa ilmaus ”aivot altaassa”, ja miten se liittyy Matrix-elokuvaan?
Johdatus tieto-oppiin on perusteos, joka käsittelee yhtä filosofian keskeisimmistä osa-alueista. Se esittelee systemaattisesti erilaiset vastaukset keskeisiin tiedon luonnetta ja uskomisen oikeutusta koskeviin kysymyksiin.
Tällä hetkellä tieto-oppia tutkitaan erittäin vilkkaasti, ja paljon uusia ideoita ja argumentteja tulee esiin. Samalla myös perinteiset kysymykset ja näkemykset ovat edelleen keskustelussa mukana. Mitä on tieto? Miksi tieto on arvokasta? Mitä voimme tietää? Mitä meidän pitäisi uskoa ja miksi?
Kirja tarjoaa kattavan kuvan sekä perinteisistä että tärkeimmistä nykyisistä tieto-opillisista pohdinnoista ja vastauksista niihin. Teos on tarkoitettu filosofian oppikirjaksi korkeakouluissa, mutta se tarjoaa kiinnostavaa pohdittavaa myös muille filosofian harrastajille.
***
VOITTO RUOHONEN
Rikos ei vanhene
True crime kyläkäräjistä podcasteihinJulkiset teloitukset olivat aikanaan markkinahumulla ryyditettyä kansanhuvia. Vuonna 1953 Kyllikki Saaren hautajaisiin osallistui noin 25 000 ihmistä. Tilaisuuden jälkeen kiinnostuneita kuljetettiin kuorma-autokyydillä murhatun suohaudalle. Kuolema ja rikokset ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikain, minkä myötä on syntynyt tosirikoskulttuuri, true crime, joka nykyisin täyttää televisio-ohjelmistot ja kirjahyllyt.
Rikos ei vanhene iskee kyntensä true crimen vuosisataisiin juuriin ja lukuisiin muotoihin. Teos pureutuu ilmiön laajaan kirjoon murhakävelyistä podcasteihin ja elokuvista rikollisten omaelämäkertoihin. Se havainnollistaa erilaisia tapoja, miten väkivallan lumo houkuttaa ja koukuttaa niin rikoskirjallisuudesta, tosi-tv:stä kuin historiastakin kiinnostuneita. True crimessa rikos ei vanhene.
Arkipäiväiseksi viihteeksi tosirikoksilla on karmaiseva yhteys todellisuuteen. Mikä todellisissa rikostarinoissa kiehtoo? Missä menevät rikoskerronnan eettiset rajat?
****
****
****
Gummerus kevään 2022 kirjoja

Öyhökratia
Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat (Gummerus)
Johannes Koponen , Minea Koskinen , Jussi Pullinen

Kun viimeisin sosiaalisen median puheenaihe nostattaa julkisuusmyrskyn, siitä tulevat kertomaan näkemyksensä niin poliitikot ja lobbarit kuin aktivistit ja trollit. Toimittajat ovat vain yksi ääni huutokuorossa, ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisesta käydään kovaa kilpailua. Kirja näyttää, kuinka pieni joukko aktiivisia somen käyttäjiä voi uudessa mediaympäristössä heiluttaa koko julkista keskustelua. Millaisia keinoja he hyödyntävät? Esimerkkeinä käytetään muun muassa koronapandemiaa ja #metoo-keskustelua. Kun lähes kuka vain voi osallistua keskusteluun, ketä lopulta kuunnellaan?
***
Hitlerin hevoset
Tositarina taidekaupan pimeältä puolelta (Gummerus)
Arthur Brand

Adolf Hitler teetti vuonna 1938 kansliansa edustalle valtavat hevospatsaat, jotka veisti hänen suosikkinsa Josef Thorak. Vuonna 2014 taiteentuntija ja yksityisetsivä Arthur Brand kuuli huhun: veistokset eivät tuhoutuneetkaan liittoutuneiden vallatessa Berliinin, vaan ne onnistuttiin kätkemään. Nyt niille etsittiin vaivihkaa varakasta ostajaa. Brand lähti jäljittämään Hitlerin hevosia: hän varjosti uusnatsiliikkeen johtohahmoja, penkoi arkistoja ja lähetti koodattuja viestejä. Lopulta hän auttoi Saksan poliisia virittämään ansan.
Tästä kaikesta Brand kirjoitti teoksen, jonka äärellä unohtaa lukevansa raporttia tositapahtumista; pikemmin se on yhdistelmä vakoojatrilleriä ja veijariromaania.
***
Erikoisen naisen kaupunki (Gummerus)
Muistelma
Vivian Gornick

Itsenäistä elämää New Yorkissa viettävä Vivian Gornick pysähtyy huomaamaan, että vanhetessa hänen rinnallaan on kulkenut pisimpään henkevä Leonard, luotettu ystävä ja peili jo 20 vuoden ajalta. Sopiva annos Leonardia on kuitenkin vain kerran viikossa.

Erikoisen naisen kaupunki on koskettava muistelma itsensä ja yhteyden löytämisestä. Gornick kuvaa totuudellisesti ja samastuttavasti ystävyyden eri puolia, sen historiaa sekä elämää alati uudistuvassa New Yorkissa. Muistelma on Toisissamme kiinni -teoksen jatkumoa ja uudempaa tuotantoa Gornickilta. Vuonna 2015 se valittiin National Book Critics Circle Award -finalistiksi.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20220209/17d84a52/attachment-0001.html>