[H-verkko] Väitökset: Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla

26.11.2021 klo 12:00 -  klo 15:00 Seminaarinmäki, C1
Väitöstä voi seurata myös verkkovälitteisesti: https://r.jyu.fi/dissertation-julkunen-261121
--------------------------------------------
FM Lauri Julkusen Suomen historian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Kynällä ja Sanalla: Yrjö Karilas poikien kasvattajana 1910–1960-luvuilla” tarkastustilaisuus pidetään 26.11.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen auditoriossa C1. Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti, FT Johanna Annola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Heli Valtonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8926-2

***

Väitöskirjassa tarkastellaan Yrjö Karilaan (1891–1982) toimintaa poikien kristillisen kasvatuksen parissa 1910–1960-luvuilla. Huomio kiinnittyy etenkin Karilaan kasvatustyön sukupuolittuneisiin ihanteisiin ja toimintatapoihin. Lähestymistavaltaan tutkimus on temaattinen elämäkerta, joka tarkoittaa tietyn ilmiön tai elämänalueen tutkimista yksilön elämänkulun ja kokemusten kautta. Lähdeaineisto koostuu Karilaan henkilökohtaisista papereista, julkaistuista lehtikirjoituksista ja teoksista sekä kristilliseen poikatyöhön liittyvistä arkistolähteistä.

Karilas, Piippolassa lapsuutensa viettänyt ja myöhemmin Helsinkiin siirtynyt papinpoika, kouluttautui ensin venäjän opettajaksi. Vuonna 1918 hän siirtyi NMKY-liikkeen poikatyöntekijäksi ja teki pitkän uran alan kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Poikatyön ohella Karilaasta tuli merkittävä kulttuurivaikuttaja hänen tieto- ja elämäkertakirjojensa ansiosta. Karilas hyödynsi asemaansa kristillisen poikatyön ja maallisen kirjallisuuskentän risteyshenkilönä kasvatustyössään.

Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kristillinen poikatyö kiinnittyi sodan voittajapuolen kulttuuriin ja tavoitteisiin mutta joutui tekemään myös rajanvetoja. Poikatyöstä tuli identiteettityötä, jolla paitsi sitoutettiin poikia kristillis-isänmaalliseen arvomaailmaan myös rakennettiin kristillisen miehen mallia, joka irtisanoutui nationalismin äärimmäisistä muodoista.

Poikatyön ihanteeksi hahmottui sisäisesti voimakas mies, joka liikkui maallisessa kulttuurissa luopumatta periaatteistaan ja kristillisestä vakaumuksestaan. Kasvatusprojekti tällaisenaan kuitenkin kriisiytyi osana 1930-luvun hengellis-poliittista murrosta. Vuosikymmenen lopulla Karilas koki uskonnollisen herätyksen, joka tulkitaan tutkimuksessa aiemman kristillisen miesideaalin kriisiytymisen oireeksi. Herätyksen myötä Karilas alkoi poikatyön ohella tehdä evankelioivaa miestyötä, jossa tukeuduttiin itsekasvatuksen ja maallisen harrastustoiminnan sijaan uuspietistiseen uskonveljeyteen.

Tutkimuksessa Karilaan kasvatustyö käsitteellistetään apologeettisen maskuliinisuuden strategioiksi. Apologetiikka eli uskonnon rationaalinen puolustaminen muuntautui neuvotteluiksi identiteeteistä. Mieheyden reformi oli kristillisen poikatyön vastaus nykyaikaan, jossa uskonnolliset arvot ja elämäntavat olivat problematisoitumassa poikien ja miesten yhteisöissä.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Lauri Julkunen
lauri.julkunen at jyu.fi
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/09/26-11-2021-fm-lauri-julkunen-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-suomen-historia

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/kynalla-ja-sanalla-yrjo-karilas-poikien-kasvattajana-1910-1960-luvuilla/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola