[H-verkko] Väitökset: Religion and the Battlefield in the first English Civil War (1642-1646) – Instructing Soldiers and Dehumanising Enemies

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Religion and the Battlefield in the first English Civil War (1642-1646) – Instructing Soldiers and Dehumanising Enemies

3.6.2021 klo 16:15 -  klo 17:15 
Väitöstilaisuuden suoratoisto verkossa : https://helsinki.zoom.us/j/69874567731
--------------------------------------------
FM Antti Taipale väittelee 3.6.2021 kello 16.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Religion and the Battlefield in the first English Civil War (1642-1646) – Instructing Soldiers and Dehumanising Enemies”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream.

Vastaväittäjänä on professori Thomas Cogswell, University of California, Riverside, ja kustoksena on professori Markku Peltonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

***
Väitöskirjani käsittelee uskonnon välineellistä, retorista käyttöä sotilaiden neuvomisessa ja vihollisten dehumanisoinnissa kuninkaan ja parlamentin välisen ensimmäisen Englannin sisällissodan aikana (1642–1646). Esitän, että uskonnolla oli merkittävä rooli sotilaiden rohkaisemisessa, sotilaskurin ylläpitämisessä ja toverihengen luomisessa. Niin ikään totean, että uskonnollissävytteistä retoriikkaa käytettiin usein epäinhimillistämään vihollisia ja valmistamaan omia sotilaita taistelemaan tehokkaasti näitä vastaan. Erot, joita kuninkaan ja parlamentin puolilla oli uskonnolliseen sodankäyntiin liittyen, muodostavat väitöskirjani pääasiallisen argumentin. Rojalistipapistolla ja parlamenttia tukevilla puritaanisaarnaajilla oli täysin vastakkaiset näkemykset uskonnosta sodankäynnin välineenä. Kuninkaan papit korostivat kristinuskon rauhanomaisia puolia ja käsitystä armosta. Heidän mukaansa konflikti oli syttynyt kansakunnan syntien vuoksi ja he alistuivat Jumalan vihaan ja tuomioon aseenaan rukoilu. Kuninkaan puolella taisteleville sotilaille heillä oli tarjota esikuvana passiivinen, pessimistinen marttyyri. Parlamentin saarnamiehet puolestaan maalailivat sisällissodasta kuvaa Jumalan ja antikristuksen välisenä kamppailuna, jossa ei ollut sijaa rauhalle tai kompromisseille. He näkivät sotilaansa pyhimyksinä, jotka taistelivat Kristuksen puolesta paholaista vastaan aktiivisena kutsumuksena. Väitöskirjani lähteinä toimivat painetut saarnat ja pamfletit sekä uutislehtiset, jotka tarjoavat kattavan kuvan aikakauden julkaisutoiminnasta ja sen merkityksestä uskonnon ja sodankäynnin välistä suhdetta määrittelevien ajatusten levittämiselle. Puritaanitaustaisten pappien ja kirjoittajien radikaalit tulkinnat olivat nähtävissä jo sodan alkuvaiheissa, ja vaikka aiempi tutkimus on nähnyt vuonna 1645 muodostetun parlamentin New Model Armyn esimerkkinä hurskaan uskonnollisuuden ja sotilaallisen tehokkuuden yhdistelmästä, esitän, ettei sen kristillinen luonne ollut poikkeuksellinen aikaisempiin parlamentin armeijoihin verrattuna. Rojalistipapit puolestaan painottivat säännönmukaisesti enemmän omia syntejä kuin vihollista vastaan taistelemista. Heidän tulkintansa mukaan uskonnon käyttö sodankäynnin välineenä oli hyvin ongelmallista kristinopin näkökulmasta. Samantyyppisiä eroja osapuolten välillä on havaittavissa vihollisen dehumanisointiin liittyen. Puritaanit korostivat Jumalalta saatua tuomarin roolia ja armotonta työtä kansakunnan syntien pesemiseksi pois verellä. He rinnastivat kuninkaan sotilaat katolisiin irlantilaisiin, jotka olivat nousseet kapinaan 1641 ja joita kohdeltiin hyvin julmasti sekä painotuotteissa että taistelukentällä. Kuninkaan papisto sen sijaan oli hyvin haluton tuomitsemaan parlamentin kannattajia epäinhimillistävällä retoriikalla, ja he yrittivätkin enimmäkseen johdattaa nämä eksyneet kapinalliset takaisin hallitsijan kuuliaisiksi alamaisiksi tarjoamalla armoa ja anteeksiantoa vastineeksi taistelun lopettamisesta. Väitöskirjani esittää uudelleenarvioinnin uskonnon roolista Englannin sisällissodassa keskittymällä armeijoille julkaistuihin painotuotteisiin sekä sodankäyntiin keskittyviin saarnoihin. Tällä tavoin se osallistuu pohdintoihin uskonnon merkityksestä aikakauden poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Pyrin osoittamaan, että uskonto oli tärkeä sodankäynnin väline, jonka erilaisilla käyttötavoilla oli merkitystä konfliktin kehittymisen ja jopa lopputuloksen kannalta.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7307-2

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/religion-and-the-battlefield-in-the-first-english-civil-war-1642-1646-instructing-soldiers-and-dehumanising-enemies/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola