[H-verkko] Arvosteltavaksi: Docendon kevään 2021 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
ELIOT HIGGINS
Me olemme Bellingcat
Tiedustelupalvelu verkossa

Bellingcatin perustajan Elliot Higginsin kirja kertoo kuinka itseoppineiden ja vapaaehtoisten digietsivien ryhmä oppi paljastamaan sotarikoksia ja salamurhia - jopa ennen valtiollisia tiedustelupalveluja.
Kansalaisjournalisti Eliot Higginsin perustama Bellingcat on usein esillä mediassa. Se selvitti kaksoisagentti Sergei Skripalin todennäköiset myrkyttäjät, venäläisupseerien ryhmän. Bellingcat on jäljittänyt Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin käyttämät kemialliset aseet ja ohjuksen, joka pudotti MH-17-lentokoneen Ukrainassa. Joulukuussa 2020 ryhmä selvitti Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayritystä, ja tammikuussa 2021 ryhmä osallistui Yhdysvaltojen Capitolin mellakoitsijoiden tunnistamiseen.
Bellingcat ei ole valtiollinen tiedustelupalvelu tai suuren mediatalon tutkivan journalismin yksikkö. Se on tutkijoiden ja kansalaisjournalistien kansainvälinen verkosto, jonka toiminta perustuu avointen lähteiden tietoihin, tietotekniikkaan, uteliaisuuteen ja loputtomaan kärsivällisyyteen. Se määrittelee uusiksi tavat tulkita uutisia, politiikkaa ja digitaalista tulevaisuutta.
Kirja kertoo Eliot Higginsin tarinan yliopistopudokkaasta aivan uudenlaisen tiedonkeruun ja analysoinnin verkoston vetäjäksi. Higgins esittelee Bellingcatin historian, toimintatavat ja -periaatteet.
Kirjassa on ryhmän suomalaisjäsenen Veli-Pekka Kivimäen esipuhe suomalaisille lukijoille.

Eliot Higgins (s. 1979) opettaa avointen lähteiden tiedustelua (OSINT) Atlantic Councilissa, joka on Yhdysvaltojen johtava geopoliittisen strategian ajatushautomo. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Lontoon King's Collegen sotatieteiden osastolla ja Kalifornian yliopiston Berkeleyn ihmisoikeuskeskuksessa. Hän istuu myös Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen teknisessä neuvottelukunnassa. ***
***
Saatan kuolla jo rajalla — Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja
Rislakki, Jukka

Vakoilua ja tiedustelua Suomessa vuosikymmeniä seurannut toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakki avaa seikkaperäisesti kaksi Neuvostoliiton salaista operaatiota, jotka ovat kauan askarruttaneet tutkijoita.
Kirjan ensimmäinen osa sivuaa Operaatio Trustia, joka oli Neuvosto-Venäjän vastavakoiluoperaatio. Arvoituksellinen agentti - vai kaksois- tai ehkä kolmoisagentti? - Opperput loikkasi yhtä salaperäisen ystävänsä, venäläisen Marian, kanssa Suomeen vuonna 1927 ja järisytti läntistä maailmaa paljastuksillaan.
Toinen osa kertoo Villi-nimellä tunnetusta nuoresta sotilaasta, joka sai puna-armeijalta ylivoimaisen vaikean tehtävän jatkosodan aikaan vuonna 1942. Hänen piti toimia Suomen tiedustelijakoulua vastaan.
Kirjassa käytetään ensimmäistä kertaa rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia, virolaisia, latvialaisia ja läntisiä lähteitä.
Peitenimet ja petokset, myrkyt ja murhat, vakoilu ja varjostus, loikkaukset ja legendat, salaliitot ja sieppaukset... Ei mitään uutta auringon alla. Ne, jotka ovat seuranneet Le Bureau -televisiosarjaa, voivat todeta, että vakoilun maailmassa vain elektroniikka on olennaisesti muuttunut.
***
Kenen joukoissa seisoin — Taistolaiset ja valtioterrorin perintö
Hokkanen, Lauri (Kirjoittaja)

Olen toistuvasti ja kuin riivattuna kysynyt itseltäni ja tovereiltani: mitä nuoruuteni kommunismi oli? Olimmeko viides kolonna, maanpettureita, täysiverisiä stalinisteja vai Moskovan iltojen ja Uralin pihlajien tunnelmien pauloissa tanssivia naiiveja idealisteja? Vai vain kylmän sodan uhreja?
Omakohtainen ja kiihkoton, laajasti taustoittava esitys taistolaissukupolven kylmän sodan aikaisesta poliittisesta perusvalinnasta - harha-askelesta Neuvostoliiton politiikan myötäilijöiksi ja edistäjiksi.
Miten Stalinin vainoissa isänsä menettänyt Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen onnistui hurmaamaan satoja älymystön jäseniä ja houkuttelemaan tuhansia nuoria ihmisiä stalinistien riveihin? Jokiselta omaksuttiin ideologia jota kuulutettiin vappumarssin banderollin alla: Eläköön Neuvostoliiton kommunistinen puolue! Eteenpäin Otto Ville Kuusisen viitoittamaa tietä!
Alamaisuuttamme ja kuuliaisuuttamme neuvostoimperiumin taantumukselle ja militarismille on jälkiarvioissa muisteltu vasemmistoradikalismina ja edistyksellisyytenä. Nostalgiassa taistolaisuus muutetaan rauhan, laulun ja solidaarisuuden liikkeeksi.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen iäkkäämmät taistolaisjohtajat vaikenivat, nuorempia poliittisia johtajia vaivaa muistinmenetys - hekin ovat hiljaa. Minä en.

Lauri Hokkanen (s. 1950) halusi nuorena ammattivallan­kumoukselliseksi. Hän toimi 1970-luvulla taistolaisten puolueorganisaation ja nuorisoliikkeen poliittisessa johdossa. Hänet leimattiin CIA:n agentiksi, kerettiläiseksi ja oman pesän likaajaksi ja erotettiin Helsingin puoluesihteerin tehtävästä. Ensimmäisten eläkevuosien aikana syntyi tämä kirja - suomalaisen stalinismin ja taistolaisuuden ideologispoliittinen jälkiarvio.
***
Puskalan putiikki — Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä
Reuna, Risto

Veikko Puskalan tiedustelijaelämäkerta on ainutlaatuisuudessaan sensaatio suomalaisessa tiedusteluhistoriassa. Puskalan salaisten raporttien jakelussa oli yli 200 virkamiesjohdon, yrityselämän ja työmarkkinapäättäjää. Uusina lähteinä on käytetty Puskalan raporttikokoelmaa ja Supon dokumentteja.
Puskalan putiikki kertoo vetävästi vuosien 1958-1979 salaisesta kommunistitiedustelusta Se oli tiedustelun nimellä tehtyä SKP:n hajotusta, mistä meidän ei pitänyt tietää.
Veikko Puskalan organisaatio toimi kirjapainoyritys peitteenään. Klassisia hajotustyön menetelmiä noudattanut päämyyrä johti T-verkostoa SKP:n Kulttuuritalon päämajasta käsin. Siihen kuului neljä muuta palkattua puolueen toimihenkilöä.
Puskalan hermokeskus oli Kauniaisten Heikkiläntien vakoilutalo. Sen studio palveli USA:n lähetystön virkailijoita.
Puskala oli talopudokas, huutolaislapsi, metalliammattilainen ja SDP:n puoluerikossa tappiolle jäänyt vt. puoluesihteeri. Puskala johti maanalaista valvontamiehistöä. Hänellä oli yhteys pääesikunnan tiedustelueversteihin ja viestiyhteys­keskuksen päällikköön, joka rakensi Putiikin käyttöön nauhoitus- ja signaalilaitteiston.
Tallentimien avulla Putiikki pääsi kurkistamaan SKP:n sisävaloihin. Ainoa tiedetty kuuntelutapaus paljastui Jyväskylästä. Sitä koskevat paperit korjattiin pois Suojelupoliisin arkistosta.

”Bror Eriksson” oli Rafael Paasion ja Niilo Hämäläisen näkymätön avustaja, joka raportoi kiitolliselle Kekkoselle. Kalevi Sorsankin hän tapasi, toisin kuin tämä muistaa.

Valtiotieteen tohtori Risto Reuna väitteli vuonna 2018 otsikolla ”Ei tullutkaan vallankumousta” - sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian

***
Naisten maailmanhistoria
Pietiläinen, Petri

Naisten maailmanhistoriaan kuuluu niin arjen sinnikkyyttä kuin voimakasta vastarintaakin. Tasa-arvoisen tulevaisuuden luomiseksi menneisyyttä on katsottava naisten silmin.
Naisia on historiassa vähätelty, alistettu ja sivuutettu, vaikka he hallitsivat, seikkailivat, valloittivat, nauttivat elämästä ja tekivät tiedettä ja taidetta.
Sielläkin, missä perinteinen kulttuuri sitoi naiset kotilieteen, monet etsivät ja löysivät keinoja irrota rajoitteista. Omaisuus auttoi tässä, mutta silkka omapäisyyskin saattoi riittää. Toisaalta kautta aikojen on ollut kulttuureita, joissa naiset ja miehet ovat olleet tasa-arvoisia.
Suuri osa maailmanhistoriasta on kuitenkin kirjoitettu länsimaisesta näkökulmasta, ja sitä on aina Vanhan testamentin ajoista rasittanut mieskeskeinen maailmankuva. Jumalattaret sysättiin syrjään kauan sitten.
Huomio kohdistuu sekä tavallisen väen arkeen että hallitsijoihin kuten Matamban kuningatar Nzinga, Kiinan keisari Wu, Napolin Johanna I ja Ruotsin (ja Suomen) Kristiina. Tiedenaisia esitellään kristityn väkijoukon tappamasta filosofi Hypatiasta alkaen.
Naisten mahdollisuuksia valita elämänsä suuntaa esitellään - Eeva, Lilith vai Maria? Kirja kertoo naisten vuosituhantisesta vastarinnasta ja voimasta. Muutosvastarinta oli vahvaa, mutta nämä naiset muuttivat maailman rauhanomaisen ja pitkällisen vallankumouksen kautta.
***
Paremmissakin piireissä — Kuninkaallisia skandaaleja kautta aikojen
Jaatinen, Satu

Salaliittoja, avioeroja, henki­rikoksia, rahaskandaaleja ja vankila­tuomioita... Kuninkaalliset eivät ole koskaan välttyneet kohuilta.
Kuningaskunnat kruunupäineen ovat aina suurta yleisöä kiinnostava aihe. Kuninkaalliset elävät monin tavoin säädeltyä elämää ja heidän katsotaan toimivan esikuvana alamaisilleen. Niinpä he tasapainottelevat velvollisuuksiensa ja todellisen elämänsä välillä. Aina kaikki ei suju säännösten mukaan, ja skandaaliuutiset ravistelevat historian kulkua. Suurten skandaalien lisäksi teoksessa on mukana myös kuninkaallisia kömmähdyksiä ja sattumuksia historian varrelta.
Huolella taustoitetut tarinat kuninkaallisista tapauksista historiasta nykypäivään ovat herkullista luettavaa muillekin kuin rojalisteille. Skandaalien lisäksi kirjassa käsitellään hallitsijoihin liittyvän tiedonvälityksen muuttumista: kirkoissa luettavista julistuksista piirrettyihin uutiskuviin ja puhelujen salakuunteluun.
Suomen kuninkaallisasiantuntija Satu Jaatinen on turkulainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on erikoistunut kuluttamisen ja viihteen historiaan. Häneltä on aiemmin julkaistu teos Kuninkaallisessa seurassa. Paremmissakin piireissä on hänen kymmenes tietokirjansa.
***
Vrouw Maria ja Katariina Suuren kadonnut aarre
Easter, Gerald (Kirjoittaja); Vorhees, Mara

Huikea tositarina purjelaiva Vrouw Marian haaksirikosta ja löytymisestä, sen mukana kadonneesta taideaarteesta ja Katariina Suuren hovista.
Heinäkuussa 1999 löydetty Vrouw Maria on legendaarisin saaristomeren syvyyksissä lepäävistä hylyistä. Amsterdamista kohti Pietaria lokakuussa 1771 lähtenyt kauppalaiva haaksirikkoutui Saaristomerellä ja vei mukanaan meren pohjaan historiallisen lastinsa.
Aluksen suurimman aarteen tilaaja oli tsaaritar Katariina Suuri, saaliinhimoinen taidekeräilijä. Hän oli hankkinut kymmenkunta hollantilaista maalausta, joista arvokkain oli leidenilaisen mestarin Gerrit Doun tammilevylle maalaama, lastenhuonetta esittävä triptyykki. Dou oli Rembrandtin loistavin oppilas ja taidemaalarina Hollannin ensimmäinen kansainvälinen supertähti. Doun triptyykki oli aikansa rakastetuin ja halutuin maalaus, ja sen menetystä haaksirikossa suri koko taidemaailma.
Gerald Easter ja Mara Vorhees maalaavat värikkään, kiehtovan ja monikerroksisen kokonaiskuvan taideaarteesta, sen tekijästä ja taustasta, Katariina Suuren hovin taiteesta ja politiikasta, Vrouw Marian kohtalokkaasta purjehduksesta sekä sen hylyn löytymisestä liki 200 vuoden jälkeen, kun Rauno Koivusaaren johtama ryhmä sen viimein paikansi.
Gerald Easter on Bostonin yliopiston professori, joka on opettanut ja kirjoittanut Venäjän Itä-Euroopan politiikasta ja historiasta yli kaksi vuosikymmentä.

Mara Vorhees on Venäjään perehtynyt matkailutoimittaja, joka on ollut kirjoittajana yli 40 kirjassa.
***
Kohtalona mestauslava — Kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825
Moilanen, Mikko
Synkät tarinat kertovat Suomessa rauhan aikana teloitettujen historian.
Mikko Moilasen menestysteos Suomen pyövelit (Docendo 2019) kertoi kuolemantuomioita toimeenpanneiden virkamiesten tarinoita. Nyt on asiakkaiden vuoro.
Suomessa kuolemaantuomituista löytyy tietoa 1500-luvulta alkaen, ja viimeinen rauhan aikana kuolemaantuomittu mestattiin vuonna 1825. Mikko Moilanen on kerännyt tiedot 1 500 tapauksesta, joissa tuomittu päätyi mestauslavalle tai hirsipuuhun. Tietokirja Kohtalona mestauslava esittelee kuolemaantuomittujen taustoja, elämänkulkua ja tuomioon johtaneita rikoksia. Tarkemmin tarinoissa paneudutaan reiluun 20 tapaukseen. Oikeus ei ollut summittaista, vaan asiakirjalähteiden avulla kuolemantuomioon johtaneista olosuhteista ja tapahtumista voi saada tarkan kuvan.
Tuomittujen kohtaloiden lisäksi kirja käsittelee teloituspaikkoja. Mestaukset ja hirttämiset tapahtuivat varta vasten nimetyillä paikoilla, joita tunnetaan noin 350. Alkujaan ne olivat kirkonmäillä tai toreilla, sittemmin maanteiden varrella muistuttamassa matkalaisia lainkuuliaisuuden hyveestä.

Mikko Moilanen on työskennellyt tutkijana Metlassa. Pyöveleistä hän kiinnostui selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi hän on selvittänyt noin 200 suomalaisen mestauspaikan sijainnin.
***
Sinä osaat, sinä pystyt — Ilkka Suomisen elämä
Keski-Rauska, Riku

On ihmisiä, jotka ovat päässeet pitkälle, ja ihmisiä, joita elämä ei ole kohdellut oikein. Suunnittelivatko he, mitä tekevät elämällään vai suunnitteliko elämä, mitä tekee heille." - Riitta Suominen

Tie nakkilalaisen perheyrityksen johtotehtävistä Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajaksi, puolueen pitkäaikaisimmaksi puheenjohtajaksi, kauppa- ja teollisuusministeriksi, eduskunnan puhemieheksi, Alkon pääjohtajaksi ja europarlamentaarikoksi oli näyttävä, mutta menestys ei tullut ilmaiseksi.
Ilkka Suomisen elämäkerta on kiehtova kuvaus määrätietoisuuden ja sattumien leikistä. Onnistumisista ja epäonnistumisista. Suomisen elämä on tarina siitä, mitä pelottomalla elämänasenteella voi saavuttaa.
Huhtikuussa 1987 presidentti Mauno Koivisto murskasi porvaripuolueiden puheenjohtajien salaisen kassakaappisopimuksen ja samalla haaveet porvarihallituksen muodostamisesta. Suomisen johtama kokoomus murtautui 21 vuotta kestäneestä hallituspaitsiosta, mutta voitto revittiin Suomisen selkänahasta.
Mittava teos perustuu aiemmin käyttämättömiin arkisto-lähteisiin ja sen kautta avautuu uudenlainen näkökulma Suomen poliittiseen lähihistoriaan muun muassa kokoomuksen sisäisen valtapelin, vuoden 1987 hallitusratkaisun ja Ilkka Suomisen idän- ja länsisuhteiden kautta.
Filosofian tohtori Riku Keski-Rauska (s. 1980) on historiantutkija ja arkistonjohtaja. Hänen edellinen kirjansa on 2015 julkaistu Yksinäinen Ehrnrooth (Otava 2015).
***
Tiikeri 94 — Lääkäripersoona Artturi Nyyssönen ja kansakunnan kohtalonhetket
Matikainen, Olli

Huima tarina Tukholman olympialaisten jalkapallotähdestä sotalääkäriksi ja tiedemesenaatiksi.
Petroskoin valtauksen vuosipäivänä 1971 aseveljet muistelivat vanhoja ja omistivat lauluvihkosen ”Tiikerille”, lääkintäeversti-luutnantti Artturi Nyyssöselle (1892-1973). Ikääntynyt Nyyssösen tunnettiin ”Harmaana karhuna”, joten vain asetoverien käyttämän lempinimen tausta paljastui tutkijalle vasta sota-ajan puhelinluettelosta: Äänislinnan 66. Sotasairaalan päällikön kutsu oli ”Tiikeri 94”.

Eläinvertaukset kuvasivat vahvaa, elämälle nälkäistä johtajapersoonallisuutta. Nuorena Nyyssönen oli Suomen ensimmäisiä jalkapallotähtiä, joka Tukholman olympialaisten välierissä 1912 oli tehdä sensaatiomaisen maalin ylivoimaista Englantia vastaan, mutta laukaus pamahti poikkihirteen.
Hän osallistui vuoden 1918 sisällissotaan, mutta hänen elämänsä avainkokemus oli toimiminen Suomenlinnan vankileirin lääkärinä sodan jälkeen. Se vaikutti hänen elämänkatsomukseensa ja toimintaansa lääkärinä.
Sotavuosina 1939-1944 Nyyssönen teki vapaaehtoisena huomionarvoisen uran sotilaslääkärinä: asevelvollisuutta suorittamaton Nyyssönen yleni sodan aikana suojeluskuntalääkäristä lääkintäeverstiluutnantiksi. Hänellä oli auktoriteettia ja johtajakykyjä, joita armeijan lääkintähuollossa arvostettiin.
Varttuneempina vuosinaan Nyyssönen hoiti liike-elämän luottamustehtäviä ja toimi mesenaattina. Ellen ja Artturi Nyyssönen perustivat säätiön tukemaan Jyväskylän yliopistoa ja sen opiskelijoita. Nyyssösen suoraviivaisesta ja epäsovinnaisestakin persoonallisuudesta on jäänyt elämään monia tarinoita.

Olli Matikainen (s. 1970) on Suomen historian dosentti. Hän on kirjoittanut monia historiateoksia, joista viimeisin on päätoimittaja Erkki Laatikaisen elämäkerta Kivikkopellon poika (2017).

***
Hackzell — Karhunkaatajasta rauhantekijäksi
Häikiö, Martti

"Tämä hetki ja tämä ratkaisu on vakavin, minkä kansamme nykyisinä koettelemuksen vuosina on elänyt." Pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2.9.1944
Kansanedustaja Antti Hackzell nimitettiin Suomen pääministeriksi 8. elokuuta 1944. Hänen tehtäväkseen tuli luotsata Suomi rauhaan yhdessä tasavallan presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa.

Hackzell johti Suomen rauhanvaltuuskunnan rajan yli Moskovaan 7. syyskuuta. Suomalaiset joutuivat odottamaan piinaavan viikon neuvottelujen alkamista, ja Hackzell sai hänet pysyvästi lamauttaneen halvauksen. Teoksessa kuvataan ensi kertaa piinaviikon yksityiskohtaiset tapahtumat ja keskustelut - Neuvostoliiton salakuunteluraporttien valossa. Teos perustuu laajasti alkuperäislähteisiin.
Hackzell tunsi syvällisesti Suomen ja Venäjän suhteet. Hän oli toiminut asianajajana ja virkamiehenä keisariajan Pietarissa 1910-1917. Hän oli järjestämässä Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita Viipurin läänin maaherrana 1918-1920 ja Suomen Moskovan lähettiläänä 1922-1927.

Hackzell toimi presidentti Svinhufvudin ulkoministerinä Kivimäen hallituksessa 1932-1936. Hän kuului siihen ydinryhmään, joka luotsasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaiselle linjalle. Käytännössä se tarkoitti Suomen määrätietoista lähentämistä Ruotsiin.
Hackzell teki mittavan uran talous- ja kauppapolitiikassa. Suomen Työantajain Keskusliiton toimitusjohtajana hän oli solmimassa ”tammikuun kihlauksena” tunnettua työmarkkina­järjestöjen yhteisymmärrystä 1940.
Teoksessa kuvataan Mikkelin lyseon rehtorin pojan dramaattiset henkilökohtaiset vaiheet. Antti Hackzell menetti toimistonsa ja kotinsa Pietarissa, uuden kotinsa Viipurissa sekä maatilansa Ensossa. Hänen poikansa Martin Hackzell kaatui Stalinin kanavan Pirunsaaren taisteluissa heinäkuussa 1942.

Professori Martti Häikiö on arvostettu historiantutkija. Hän on kirjoittanut lukuisia historiateoksia, kuten Suomen leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo 2017).
***
Loppuunmyyty! — Musiikkibisneksen muutoksen virrassa 2000–2020
Holm, Taija

Musiikkibisneksen sisäpiiriläinen raottaa esirippua alan kipukohtiin ja kasvunpaikkoihin. Välähdyksiä suomirockin näköalapaikalta, yhteistyöstä Popedan, Yön, Eppu Normaalin ja lukuisten festivaalien, median sekä muiden alan toimijoiden kanssa.
Loppuunmyyty! on ajankuva 2000-luvun musiikki­bisneksestä, kun toimiala koki tähänastisen olemassa­olonsa suurimmat muutokset.
Musiikkibisneksen vaikuttaja Taija Holm avaa alan sisältä käsin, miten 2000-luvulla lähes kaikki mullistui: digitaalisuus kolkutteli ovella, uusia genrejä nousi valtavirtaan, bisnes ammattimaistui ja vanhat formaatit korvautuivat tilauspalveluilla. Portinvartijoiden roolit kaatuivat ja rajat ylittävä yhteistyö muiden toimialojen kanssa valtasi toimintakulttuurin.

Uusi vuosituhat oli kaupallistumisen, ketjuuntumisen, formaattibisneksen ja kansainvälistymisen aikaa. Musiikkibisnes joutui innovoimaan ja tulemaan ulos poterostaan. Vanhat tavat, tuotteet ja ansaintalogiikat eivät enää toimineet. Yleisö kulutti musiikkia, mutta eri tavoin kuin ennen. Sisällöntuottajat juoksivat teknisen kehityksen kanssa kilpaa.
***
Ääripäät — Miten identitettipolitiikka hajottaa Suomea
Virtanen, Matti

Tuntuuko teistäkin siltä, ettei poliittisessa keskustelussa enää ole mitään tolkkua? Ennen vanhaan politiikan selvät ääripäät olivat kommunistit ja porvarit, mutta nyt ääripäitä näyttää olevan vähän joka ilmansuunnassa. Entisen jakolinjan tilalle on tullut uusia ulottuvuuksia, identiteetti­politiikkaa.

Syvin kuilu kulkee nyt kansallismielisten konservatiivien ja liberaalien globalistien välissä. Tämä uusjako on hyödyttänyt puoluepolitiikassa erityisesti perussuomalaisia ja vihreitä. Niin sanotut vanhat puolueet ovat kärsineet.
Myös suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, uskontoon, ihonväriin, ruokaan, kieleen ja jopa kasvomaskien käyttöön jakaa suomalaisia eri leireihin. Meillä tilanne ei tosin ole yhtä kärjistynyt kuin USA:ssa ja muualla anglosaksisessa maailmassa, mutta perässä tullaan.
Kun uusia identiteettejä nousee keskusteluun, sosiaalisen median asennepoliisit kyttäävät, ettei kukaan puhu väärin. Löysistä puheista saa otsaansa helposti joko fasistin tai kommunistin leiman. Hätääntyneet konservatiivit kysyvät, että eikö mitään enää saa sanoa? Voiko keskustelusta kieltäytyä julistautumalla tolkun ihmiseksi?

***
Trumpin perintö — Supervallan kohtalonkysymykset
Hentunen, Mika

Koronapandemia lopetti Yhdysvaltain taloushistorian pisimmän nousukauden ja nosti pintaan eriarvoisuudesta johtuvat ongelmat. George Floydin kuolemasta alkaneet mielenosoitukset levisivät kulovalkean tavoin 26 suurkaupunkiin ympäri maata. Vastaavaa ei koettu edes 1960-luvun lopun levottomuuksissa.
Donald Trump presidenttinä kärjisti kansan poliittista kahtiajakoa. Vastakkaiset leirit eivät enää tunnu löytävän edes keskusteluyhteyttä. Kongressissa puoluekanta ohjaa voimakkaasti äänestyskäyttäytymistä: poliitikot ovat painaneet nappia lähes Pohjois-Koreaan verrattavalla uskollisuudella.
Poliittinen kulttuuri Capitol-kukkulalla on jähmettynyt, kun sitä ympäröivä yhteiskunta on kehittynyt ripeästi. Toisin kuin Eurooppa tai Japani, Yhdysvallat ei ikäänny: vuonna 2019 liittovaltiossa oli milleniaaleja ensimmäistä kertaa enemmän kuin suuria ikäluokkia ja Z-sukupolvi on länsimaisittain harvinaisen suuri. Väestön kasvaessa sen etninen koostumus muuttuu. Yhdysvalloissa voi olla jo 2040-luvulla enemmän espanjaa kuin englantia äidinkielenään puhuvia.
Paine uudistaa umpikujaan ajautunutta kahden puolueen järjestelmää kasvaa. Miten ja milloin ikääntyvä politiikan eliitti suostuu luopumaan vallasta? Miten se vaikuttaa Yhdysvaltain kansainväliseen asemaan?
Mika Hentunen hakee vastauksia kirjassa, joka perustuu hänen työhönsä Washingtonin kirjeenvaihtajana ja Yhdysvaltoihin erikoistuneena toimittajana. Kirjan taustalla on reportaasi­materiaalia ja haastatteluja 20 vuoden ajalta, vuosituhannen alusta marraskuun 2020 presidentinvaaliin.
***
Kansallinen turvallisuus murroksessa
Laitinen, Kari (Kirjoittaja); Huhtinen, Aki-Mauri (Kirjoittaja)

Kansallisessa turvallisuudessa kysymys on valtion ja kansakunnan olemassaolosta. Sitä ei saa vaarantaa missään olosuhteissa. Kuinka siitä tulisi huolehtia Suomessa?
Kansallinen turvallisuus murroksessa käsittelee eri näkökulmien kautta Suomea koskettavia turvallisuuskysymyksiä ja ilmiöitä. Se arvioi kuinka turvallisuus- ja toimintaympäristömme kielteiset muutokset näkyvät etenkin turvallisuushallinnossa ja sen johtamisessa.
Esille nostetaan sisäisen turvallisuuden kysymyksiä, kyber- ja hybridivaikuttamisen haasteita sekä mietitään puolustusratkaisumme ytimeen kuuluvan yleisen asevelvollisuuden ja mahdollisen NATO-jäsenyyden tarkoituksenmukaisuutta.

Kansallisen turvallisuuden tuottaminen ja ylläpito edellyttävät osaamista, resursseja sekä pitkäjänteisyyttä. Sitä koskevia kysymyksiä ei tule ratkoa sosiaalisessa mediassa tai iltapäivälehtien lööpeissä. Kirja haastaa olemassa olevia totuuksia ja esittää mahdollisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja kysymyksiin, joihin hyvin harvoin on yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Kirja kutsuu kaikkia maamme turvallisuudesta kiinnostuneita pohtimaan kansallisen turvallisuuden kysymyksiä. Tavoitteena on, että päätyisimme tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä kansallisen turvallisuutemme hyväksi.
YE-everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen sotilasprofessorina. Nykyään hän työskentelee Suomen edustajana Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa.
Tampereen yliopiston dosentti Kari Laitinen toimii erikoistutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa. Työurallaan hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet laaja-alaiseen sekä kansalliseen turvallisuuteen, strategiatyöhön ja ennakointiin liittyvät kysymykset sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden johtaminen.
***
Kiveen kirjoitettu — Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa
Simppula, Timo (Kirjoittaja)
Hakala, Minna (Valokuvaaja)

Vankilan seinät osaavat puhua. Millaisia tarinoita ne kertovat?
Turun maankuulu vankila Kakola suljettiin vuonna 2007. Ennen kuin taloa ryhdyttiin saneeraamaan arvoasunnoiksi, Timo Simppula ja Minna Hakala taltioivat sellien seinään raapustettuja vankien seinäkirjoituksia.

Vankilan seinille taiteiltu karu galleria nostaa esiin ihmisen äänen, joka on jäänyt suljettujen lukkojen sisään - mutta on kiveen kirjoitettuna. Maailman sivu erilaisten seinäkirjoitusten ja graffitimaalausten taustalla on piillyt tarve jättää jälki omasta elämästä tyhjälle pinnalle.
Kiveen kirjoitettu kertoo lakkautetun Kakolan vankilan asukkaiden elämästä ja unelmista seinäkirjoitusten esittämässä muodossa. Vankilan suljetuissa oloissa ihmiselämän kysymykset tiivistyvät muutamiin keskeisiin teemoihin. Siellä arvioidaan kuljettua polkua rikosten maailmassa. Sellin yksinäisyydessä elää menetetyn vapauden kokemus ja kaipuu. Siihen haetaan lohtua perheestä ja unelmoidaan parisuhteesta. Sieltä halutaan paeta päihteisiin. Sen ahdistamana turvaudutaan uskontoon. Ja sen keskellä etsitään tietä vapauteen.

Kirjan kirjoittaja Timo Simppula on toiminut yli 20 vuotta vankilapastorina. Työssään hän on perehtynyt laitosoloissa elävien ihmisten kokemusmaailmaan ja elämän peruskysymyksiin. Teoksen kuvat on ottanut VEO Minna Hakala.

 ***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>



-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210224/04d8dc4a/attachment-0001.html>