[H-verkko] Arvosteltavaksi: Art Housen ja Aalto ARTS Books syksyn 2021 teoksia

Pe Elo 13 13:20:15 EEST 2021

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Art House

Johan Stén:
Kulta-aika – Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa

Johan Sténin uusi tietoteos Kulta-aika – Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa on asiantunteva ja mielenkiintoinen katsaus aikakauteen, joka korosti tieteen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle ja vaikutti koko Suomen kehitykseen.
Valistuksen vuosisata, 1700-luku, synnytti Turun Kuninkaallisessa Akatemiassa luonnontieteiden kulta-ajan. Tästä aikakaudesta kertoo Johan Sténin tietoteos Kulta aika – Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa.
Kulta-aika esittelee eri tieteenalojen kansainvälisiä yhteyksiä ja aatevirtauksia, saavutuksia ja henkilöitä valistuksen ajalta. Kirjassa tavataan muun muassa fyysikkopiispat Browallius, Mennander ja Gadolin, tutkimusmatkailijat Kalm ja Spöring sekä tähtitieteilijä ja matemaatikko Lexell, talousmies Chydenius ja historioitsija Porthan.
FT ja TkT Johan Stén tutkii ja opettaa matemaattisten tieteiden historiaa Helsingin yliopistossa.
***
Marja-Liisa Vartio & Paavo Haavikko:
Sylvi Kekkosen muotokuva (uudistettu laitos,
julkaistu alun perin vuonna 2000) Ilmestyy elokuussa, tulossa myös sähkökirjana
Sylvi Kekkonen oli pieni nainen suuren valtiomiehen vierellä. Valtakunnan ykkösrouvanakin hän onnistui kuitenkin säilyttämään yksilöllisen, itsenäisen elämänsä, kirjailijuutensa ja asemansa Tamminiemen tiukkana emäntänä. Sylvi Kekkosen muotokuva sisältää neljä Marja-Liisa Vartion ja Paavo Haavikon kirjoitusta presidentin puolisosta, joka kirjoitti, piti kirjallista salonkia ja oli jossain mielessä kuin varhainen feministi, sitä itse sanomatta. Kirjoitusten taustalla on kahden naisen, kahden kirjailijan – Marja-Liisa Vartion ja Sylvi Kekkosen – kirjeenvaihto. Kirja on julkaistu alun perin vuonna 2000.
MARJA-LIISA VARTIO (1924–1966) ja PAAVO HAAVIKKO (1931–2008) olivat kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä modernisteja.
***
Tuula Nyström: Miten sudesta tuli koira (Ilmestyy lokakuussa)

Miten erämaiden hurjasta pedosta on kehittynyt lapsirakas luppakorva tai luotettava työkoira? Miten ihmisen ja koiran suhteesta on tullut niin syvä, että puhumme ihmisen parhaasta ystävästä? Näitä kysymyksiä pohtivat niin koiranomistajat kuin tutkijatkin. Miten sudesta tuli koira kuvaa koiran evoluutiota esihistoriasta nykypäivään asti viimeisintä tutkimustietoa hyödyntäen. Kirjassa käydään läpi, millaisia yhtäläisyyksiä suden ja koiran käyttäytymisessä on ja mitkä eroavaisuudet johtivat koiran muuntautumiseen ihmisen kumppaniksi ja avustajaksi. Lisäksi esitellään paariakoirat eli erilaiset alkukantaiset rodut, jotka ovat säilyneet vuosituhansien ajan melko muuttumattomina. Miten sudesta tuli koira täyttää aukon, joka suomalaisesta koirakirjallisuudesta on puuttunut. Helppolukuinen kirja sopii myös nuoremmille lukijoille
KM TUULA NYSTRÖM on kirjoittanut aiemmin tietokirjoja eurooppalaisesta siilistä ja osallistunut aktiivisesti luonnonvaraisten eläinten suojeluun. Hän on myös työnsä yhteydessä ollut mukana Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän toiminnassa 12 vuotta. Koirien käyttäytymisen tutkimiseen ja koiran evoluutioon perehtymiseen ovat kannustaneet perheeseen otetut rescue-koirat. Tällä hetkellä elämää rikastuttavat kääpiövillakoirat Sipi ja Penni.
***
Pirjo Koskinen & Petri Nummi: Lisääntymisen vimma – Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä (ilmestyy marraskuussa)

Darwinin luonnonvalinta- ja seksuaalivalintateoriat on otettu osaksi ihmistieteitä. Enää ei ajatella, että ihminen syntyisi tyhjänä tauluna vaan että ihmisen toimintaa selittävät pitkälti synnynnäiset, evoluution kehittämät vaistot, tunteet ja käyttäytymispiirteet.
Kaikki palautuu lisääntymiseen. Lisääntymisen vimma ohjaa niin parinvalintaa, perheen perustamista kuin himoakin, mutta se näkyy myös siinä, miten isovanhemmat paapovat lapsenlapsiaan, miten merinorsu-urokset taistelevat kuolemaan asti ja miten Tšingis-kaanin geenit ovat levinneet ympäri Aasiaa. Kiinnostus julkkisten parisuhdejuoruihin, elokuvien sankariparit, autoilla rehentely, valtaisa kosmetiikkateollisuus – kaikkia niitä ajaa lisääntymisen vimma.
Eläintieteilijä ja terveydenhoitaja PIRJO KOSKINEN on työskennellyt tiedetoimittajana Yleisradiossa parinkymmenen vuoden ajan ja tehnyt lukuisia tiede- ja luontoohjelmia niin radioon kuin televisioon.
Eläintieteilijä PETRI NUMMI on dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut satoja artikkeleita sekä lukuisia yleistajuisia teoksia eläintieteestä, ihmiseläin mukaan lukien.
***
Väitöksen jälkeen — Opas akateemiselle uralle
Isosävi, Johanna; Lindholm, Camilla
Onneksi olkoon, tuore tohtori! Olet suorittanut ajokortin tutkijan työhön. Miten tästä eteenpäin? Turhan monet jäävät väitöksen jälkeen oman onnensa nojaan. Tämä opas avaa akateemisen maailman hiljaista tietoa ja kannustaa akateemisen uran luomiseen nykyajan vaatimusten mukaisesti...
***
Aalto ARTS Books
Synnöve Carlson & Riitta Hari (toim.): Aivoaakkoset
Aivotutkimusta motivoi ihmisen uteliaisuus itseään kohtaan, mutta myös halu lieventää sairauksien aiheuttamaa kärsimystä. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä aivoista saadaan tarkkaa tietoa ihmiseen kajoamatta. Aivot ovat hierarkkisesti järjestäytynyt hermoverkosto, joka on evoluutiossa kehittynyt ennustamaan tulevaisuutta, ei niinkään prosessoimaan ulkomaailman ärsykkeitä mahdollisimman tarkasti. Aivot muovautuvat koko elämän ajan vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Vaikka terveillä aivoilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta, ihmisen käyttäytymistä tulee tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Tässä asioiden suhteuttamisessa auttaa perustieto omasta keskusprosessoristamme, todellisestä pääomasta.
Aivoaakkosissa eri alojen neurotieteilijät tarjoavat yleistajuisesti ajankohtaista tietoa ihmisaivojen toimintaperiaatteista. Runsaasti kuvitettu kirja on yleistajuinen tietolähde kaikille aivoista kiinnostuneille.
***
Helena Teräväinen: Keskusteluja kauneudesta arkkitehtuurissa
Vietämme suuren osan ajasta rakennetussa ympäristössä, jossa uusi arkkitehtuuri saa harvoin ylistystä. Uutiskynnyksen ylittää useimmin ”ruma rakennus”, ja kansa vaatii vanhoja tyylejä takaisin. Arkkitehtuurin on oltava kestävää, toimivaa ja kaunista, sillä meillä kaikilla on tarve ja oikeus hyvään ympäristöön.
Sanonnan mukaan makuasioista ei kannata kiistellä, mutta keskustella kannattaa. Tämä teos valaisee rumuuden sijasta kauneutta – ja ääneen pääsevät arkkitehdit itse.
Teoksessa arkkitehti ja tutkija Helena Teräväinen keskustelee kauneudesta kymmenen arkkitehdin kanssa. He kertovat omista tavoitteistaan ja keinoistaan edistää hyvää arkkitehtuuria ja korkealaatuista ympäristöä. Mutta määrittääkö talous ja kestävyyden vaatimukset kaiken suunnittelutyössä? Jääkö kauneudelle sijaa? Kauneudesta puhuvat työkseen suunnittelevat, rakennuksia tilaavat, arkkitehtuurista kirjoittavat sekä tulevia ammattilaisia opettavat arkkitehdit. Kauneuden ohella heitä puhututtaa moniaistinen tilakokemus, valo, väri, mittasuhteet ja yksityiskohdat.
Helena Teräväisen kanssa keskustelevat: Asmo Jaaksi, Aino Niskanen, Rainer Mahlamäki, Kaarin Taipale, Anssi Lassila, Jussi Aittoniemi, Jorma Mukala, Matti Heikkinen, Kaisa Sippola, Teemu Hirvilammi
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210813/c0accf06/attachment.html>