[H-verkko] Väitökset: Suomen puolesta, Euroopan edestä, Venäjää vastaan?: Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö vuoden 1899 kulttuuriadressissa

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Suomen puolesta, Euroopan edestä, Venäjää vastaan?: Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö vuoden 1899 kulttuuriadressissa

22.10.2020 klo 12:00 -  klo 14:00 Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki.  https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Siltavuorenpenger+3%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
FM Ville Kajanne väittelee 22.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Suomen puolesta, Euroopan edestä, Venäjää vastaan? – Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö vuoden 1899 kulttuuriadressissa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on Professori, dekaani Louis Clerc, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Laura Kolbe.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 214. Väitöskirjaa myy Suomen Tiedeseura.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

***

Tutkimuksen aiheena on kulttuuriadressi, johon koottiin yli 1000 tieteen ja kulttuurin eri alojen edustajien allekirjoitusta noin kahdessa kuukaudessa keväällä 1899. Allekirjoituksia kerättiin liki kuudessakymmenessä kaupungissa kahdessatoista eri maassa. Adressikirjelmä koostuu näyttävistä maakohtaisista vetoomusteksteistä ja allekirjoittajalistoista.

Vetoomuksen muodollisena tarkoituksena oli painostaa Venäjän tsaari Nikolai II:sta ottamaan huomioon Suomessa esitetyt vaatimukset niin sanotun helmikuun manifestin peruuttamiseksi. Niiden mukaan se rajoitti suuriruhtinaskunnalle sen perustuslakien mukaan kuuluvia lainsäädännöllisiä oikeuksia. Tutkimukseni on ensimmäinen aiheesta laadittu kokonaisesitys ja se perustuu laajaan alkuperäislähdeaineistoon. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten adressi toteutettiin ja mikä teki sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.

Tutkimuksessa arvioidaan adressia osana akuuttia ajankohtaista tilannetta sen toteuttaneiden henkilöiden ja siihen liittyneen kansainvälisen julkisen keskustelun osalta. Adressiin liittyivät tsaarin persoonasta ja Haagin aserajoituskonferenssiehdotuksesta käyty julkinen keskustelu sekä yleinen sotilaallis-poliittinen tilanne Euroopassa ja sen heijastusilmiöt Suomeen. Adressin ideoijien ja toteuttajien osalta kyse oli kiinnostuksesta kansainvälisten tapahtumien seurantaan ja osallistumiseen niistä käytyyn julkiseen keskusteluun. ”Kulttuuriadressi” oli ennemmin kansainvälinen akateeminen adressi, joka toimi yhteisenä nimittäjänä pyrkimyksille edistää yksilön perusoikeuksien tapaisten ei-kansallisten kysymysten käsittelyä ja niitä edistävien ylikansallisten rakenteiden luomista. Osittain kyse oli mahdollisuuksista, joita lisääntynyt tiedonvälitys 1800-luvun lopulla julkiseen keskusteluun tarjosi. Adressihanke edisti myös jo olemassa olleiden sekä uusien ammatillisten ylikansallisten kontaktiverkostojen hyödyntämistä ja rakentamista. Osallistuminen keskusteluun Suomen perustuslaillisesta asemasta ei selittänyt eikä näkynyt adressiin osallistumisessa niin paljon kuin sen suomalaiset ideoijat olivat toivoneet.

Kulttuuriadressilla haluttiin painostaa tsaaria pidättäytymään Suomen autonomisten oikeuksien karsimisesta ja Suomen asevelvollisuusjärjestelmän muuttamisesta. Toteuttamisympäristössään adressilla pyrittiin ennen muuta esittämään vastalause niille adresseille, joita ympäri Eurooppaa oli laadittu tsaarin rauhankonferenssiehdotuksen puolesta. Tavoitteena oli kyseenalaistaa tsaarin esitysten vilpittömyys ja lyödä kiilaa hänen henkilökohtaisen suosionsa kasvuun Euroopassa. Varsinaisen hallitsijakritiikin ohella toimenpiteellä pyrittiin Suomen tilanteen näkyvämpään kansainväliseen uutisointiin ja sellaisen näkökulman löytämiseen, joka mahdollistaisi adressin toteuttamiseen tarvittavan kannatuksen ja tukiverkoston muodostamisen. Tsaarin politiikkaa ja julkista tukea vastaan haluttiin esittää asiantuntija- ja vaikuttajapiirien vastakkainen näkemys. Adressin lähtökohdat olivat enemmän eurooppalaisessa julkisessa keskustelussa kuin Suomen sisäisessä tilanteessa. Kulttuuriadressi ei ollut taiteilijoiden ja kultturivaikuttajien, vaan ennen muuta eurooppalaisen akateemisen yhteisön ja kirjallisten vaikuttajien, niin sanottujen intellektuellien yhteishanke. Keskeisenä mallina ja esikuvana tällaiselle kampanjoinnille toimivat ajankohtaisen Dreyfusin tapauksen yhteydessä esitetyt julkiset vetoomukset, joskin adresseja vaikuttamisvälineenä oli käytetty porvariston passiivisen vastarinnan työkaluna jo aiemmin 1800-luvulla.

Tutkimus tukeutuukin osittain pitemmän aikavälin kehitykseen. Suomen taloudellinen ja ammatillisten yhteyksien kautta lisääntynyt kiinnostus ja kasvaneet kontaktit läntiseen Eurooppaan yhdessä eurooppalaisessa mittakaavassa akateemisissa piireissä yhteistä eurooppalaista historiaa ja kulttuuriperintöä kohtaan kasvaneen kiinnostuksen kanssa loivat edellytyksiä Suomen tapaisen etäisen vähemmistökulttuurin tukemiseen. Adressi tarjosi sen arvomaailmaltaan pääasiassa liberaaleille tukijoille mahdollisuuden Venäjän yksinvaltiaan arvosteluun osana yksinvaltiutta, konservatismia, asevarustelua ja liittopolitiikkaa kohtaan esitettyä julkista kritiikkiä.

Adressi haluttiin siis toteuttaa eurooppalaisessa ympäristössä, koska tsaarin rauhankonferenssiehdotus oli tarjonnut mahdollisuuden siihen ja koska adressin toteuttajilla oli yhteisiä intressejä ylikansalliseen vaikuttamiseen, yhteistyöhön ja verkostointiin. Adressin ja siinä viitattujen helmikuun manifestin jälkeisten suomalaisten kansalaisprotestien kautta voitiin osallistua erilaisiin debatteihin ja puhutella erilaisia yleisöjä. Tämä monikäyttöisyys oli syy adressin saamaan laajaan kannatukseen ja toteuttamiseen hyvin nopeassa aikataulussa.

Adressin toteuttajat katsoivat hankkeen onnistuneeksi siitä riippumatta, ottiko hallitsija vetoomusta vastaan, koska sen avulla voitiin joka tapauksessa edistää toteuttajien henkilökohtaista ja aatteellista agendaa sekä rapauttaa tsaarin myönteistä julkisuuskuvaa.

Lähde


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Ville Kajanne
ville.kajanne at gmail.com


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/suomen-puolesta-euroopan-edesta-venajaa-vastaan-kansainvalinen-vuorovaikutus-ja-yhteistyo-vuoden-1899-kulttuuriadressissa/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola