[H-verkko] Väitökset: Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820-1855

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820-1855

25.9.2020 klo 12:00 -  klo 16:00 Pinni B (B1096), Kanslerinrinne 1, 33100, Tampere https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Kanslerinrinne+1%2C+Tampere%2C+Suomi
--------------------------------------------
Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Laineen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820-1855” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.9.2020 kello 12 alkaen Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1.

Vastaväittäjänä väitöksessä toimii professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Koronavirustilanteen vuoksi salissa voi olla enintään 33 henkilöä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1567-2

***

Venäjän puolesta omilla ehdoilla – suutarinpoika A. J. Sjögrenin ura Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi

FM, YTM Päivi Laineen tieteen- ja oppihistorian alaan kuuluva väitöstutkimus tuo uutta tietoa suomalaisessa historiankirjoituksessa vähän tutkitusta tiedemiehestä Anders Johan Sjögrenistä ja hänen tiestään Venäjän tiedeakatemian palvelukseen vuosina 1820-1855. Sjögren oli yksi suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kansatieteen tutkimuksen uranuurtajista, jota varten perustettiin suomensukuisten ja kaukasialaisten kansojen kielten ja kansatieteen akateemikon virka. Sjögrenin kautta päästään tutkimaan Venäjän tiedeakatemiaa, tieteentekemisen käytäntöjä sekä verkostojen funktioita 1800-luvun alun venäläisessä tiedemaailmassa.

Laine tarkastelee historian väitöskirjassaan iittiläissyntyisen suutarinpojan Anders Johan Sjögrenin (1794-1855) uran vaiheita Venäjän tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsenestä aina varsinaiseksi akateemikoksi ja venäläisen virka-aatelin jäseneksi vuosina 1820-1855. Tarkasteltava ajanjakso muodostaa hedelmällisen näköalan keisari Nikolai I:n ajan venäläiseen yhteiskuntaan, jota voidaan luonnehtia opetusministeri Uvarovin tapaan käsitteillä ”ortodoksia, autokratia ja kansallismielisyys”.

Sjögrenin tiedemiesura oli toimintaa Venäjän puolesta, mutta omilla ehdoilla. Koska Venäjä käytännössä kiteytyi hallitsijaan, voidaan tässä yhteydessä puhua myös uskollisuudesta hallitsijaa kohtaan. Hallitsijan suosikki, opetusministeri ja tiedeakatemian presidentti Uvarov puolestaan määritteli venäläisen tiedepolitiikan painopistealueet – erityisesti tutkimustoiminnan keskittymisen itämaisten kansojen tutkimukseen. Sjögren osasi taitavasti yhdistää omat tutkimusintressinsä Venäjän tiedepolitiikan vaatimuksiin.

Sjögrenin ahkeruuden ja lojaaliuden ohella hänen uraansa edistivät myös poliittiset tekijät: toisaalta Venäjän halu edistää vähemmistökansojen tutkimusta ja toisaalta se, että Sjögren itse edusti Venäjään liitetyn Suomen suuriruhtinaskunnan enemmistöä – suomenkielistä kansaa.

Sopivat luonteenpiirteet tai sopiva tausta yhdistettyinä Pietarin luomiin mahdollisuuksiin eivät kuitenkaan yksin riitä selittämään, miten Sjögrenin tiedemiesuran poikkeuksellisuus oli mahdollista. Venäläisen yhteiskunnan ja hallintojärjestelmän perusta oli ”sukulaisviljelyssä.” Sukulaisuuden ohella myös oikeat suosittelijat olivat yksittäisen henkilön uran kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Puhutaankin erityisestä suosikkijärjestelmästä, jota pitivät yllä uskollisuus sekä palvelukset ja vastapalvelukset.

Sjögrenin sosiaaliset suhteet Pietarissa voidaan ryhmittää verkostoiksi, joiden merkitys kasvoi uran käännekohdissa. Väitöskirjan päälähdeaineistona ovat Sjögrenin päiväkirja Allmänna Ephemerider, kirjeenvaihto, Venäjän tiedeakatemian istuntojen pöytäkirjat (Protocoles) sekä tiedeakatemian julkaisusarja (Bulletin Scientifique). Keskiössä on Sjögrenin päiväkirja, jota on analysoitu verkostoanalyysin kautta. Verkostojen merkitys kasvoi uran käännekohdissa.

Sjögren-kuva on vaihdellut eri aikoina kansallisesta suurmiehestä niin sanotuksi toisen luokan suurmieheksi, joka jäi Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin varjoon. Viime vuosikymmeninä on painottunut tulkinta marginaaliin jääneestä tiedemiehestä, joka olisi ansainnut päästä ”kansakunnan kaapin päälle”. Väitöskirjassa osoitetaan, että Sjögren oli ennen kaikkea lojaali Venäjän alamainen. Hän oli työssään sinnikäs edelläkävijä ja ennen kaikkea hän oli ensimmäinen suomalaissyntyinen Venäjän tiedeakatemian akateemikko, jonka tutkimuksia arvostettiin niin Venäjällä kuin kansainvälisestikin. Sjögren ansaitsee tulla muistetuksi tästä kaikesta sekä siitä tiestä, jonka hän mahdollisti Matthias Alexander Castrénille ja oli tätä kautta myös mukana ensimmäisen suomen kielen professuurin syntyprosessissa.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/paivi-laine-venajan-puolesta-omilla-ehdoilla-suutarinpoika-j-sjogrenin-ura-venajan

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/suutarinpojasta-venajan-tiedeakatemian-akateemikoksi-a-j-sjogrenin-ura-pietarissa-1820-1855/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola