[H-verkko] Artikkelipyyntö: Kasvatus antroposeenin aikaan. Kirjoituskutsu Kasvatus & Aika -lehden teemanumeroon

Ma Joulu 7 15:29:29 EET 2020

Agricolan ilmoituksiin on lähetetty uusi artikkelipyyntö: 
--------------------------------------------
Kasvatus antroposeenin aikaan. Kirjoituskutsu Kasvatus & Aika -lehden teemanumeroon
--------------------------------------------
KASVATUS ANTROPOSEENIN AIKAAN

Kirjoituskutsu Kasvatus & Aika -lehden teemanumeroon

Toimittajat: Riikka Hohti, Noora Pyyry, Pauliina Rautio ja Tuure Tammi

Antroposeeni on ehdotus siitä, että planeettamme on astunut uuteen geologiseen aikakauteen. Jääkautta seuranneen holoseenin jälkeinen ”ihmisen ajaksi” nimetty aikakausi on tullut ajankohtaiseksi, koska ihmisen toiminta on jo jättänyt maankuoreen ja ilmakehään pysyviä jälkiä (Crutzen & Stormer 2000). Antroposeeni-nimitys ei ole vielä vakiintunut, ja viime aikoina on kiistelty siitä, riittävätkö perusteet uuden geologisen ajan nimeämiseen ja siitä, mihin ihmisen ”saavutukseen” aikakauden alkuhetki ajoitettaisiin: teollistumisen aikaan, kolonisaatioon ja orjakauppaan, vaiko esimerkiksi Hiroshiman ja Nagasakin atomipommituksiin (Malone 2020; Yusoff 2018). Antroposeenin merkitys ulottuu kuitenkin nimeämistä koskevan väittelyn ulkopuolelle, sillä se on tarjonnut alustan tieteenaloja kokoavalle keskustelulle ekologisen kriisin äärellä (Haraway ym.  2016; IIRA).

Tässä teemanumerossa käsitellään sitä, miten antroposeeni puhuttelee tai ravistelee kasvatusta. Hiljattain julkaistussa UNESCOn raportissa Common Worlds -kollektiivi esitti, että ihmiskeskeinen kasvatustiede on suorassa yhteydessä antroposeenin syntyyn. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän koulutettuja ihmisiä kuin koskaan, mutta siitä huolimatta olemme lähellä ekologista romahdusta. Tämä nostaa esiin kysymyksen koulutuksen kyvystä vastata aikamme suuriin haasteisiin. Nuorten ilmastoliike - se, että oppilaat jäävät pois koulusta herättääkseen kasvattajat ilmastokatastrofin todellisuuteen - suuntaa oman armottoman valokeilansa kasvattajien toimintaan.

Viimeaikaisessa lapsuuden ja kasvatuksen tutkimuksessa on antroposeenin yhteydessä korostettu epävarmuutta, prekaarisuutta, joka syvimmiltään luonnehtii maapallon nykytilaa ja tulevaisuutta. On myös huomautettu, että epävarmuus ja ympäristöongelmat eivät jakaudu tasaisesti, vaikka ympäristön ääri-ilmiöiden yhteydessä nouseekin helposti mielikuva yhtenäisestä ihmiskunnasta joka jakaa saman kohtalon (Nxumalo 2020; Malm & Hornborg 2014). Ympäristökriisi on epätasa-arvoinen ja epäyhtenäinen, ja ilmiöillä kuten biodiversiteetin hupenemisella ja ilmaston lämpenemisellä on myös historialliset syynsä. Esimerkiksi maankuoren louhinta, kapitalismiin ja imperialismiin kuuluva luonnonvarojen ja alkuperäiskansojen riisto ja niistä johtuva ilman ja vesistöjen pilaantuminen linkittävät koloniaaliset historiat tämänhetkiseen ympäristörasismiin. (Yusoff 2018; Parikka 2014).

Monet tutkijat näkevät antroposeenin haasteessa lupauksen tieteellisestä uudistumisesta. Erilaiset luontoa ja kulttuuria koskevat kahtiajaot sekä perustavat käsitteet kuten ihminen, luonto, historia asettuvat antroposeenissa uudelleen harkittaviksi (Common Worlds Research Collective, 2020). Sekä kasvatustiede että kestävän kehityksen ajatus perustuvat suurelta osin ajatukseen (länsimaisen) ihmisen keskeisyydestä ja erillisyydestä. Antroposeenissa on herätty kysymään, voiko kestävää kehitystä luoda ihmiskeskeisten näkemysten varaan - ajatukselle ihmisen vapaasta tahdosta ja hänen kyvystään tehdä päätöksiä koskien maapalloa, maata, rahaa ja (lisä)arvoa (Latour ym. 2018). Lapsuudentutkijat Kraftl ja kollegat (2020) näkevät, että antroposeenin ontologinen haaste ulottuu tieteellisiin ja pedagogisiin käytäntöihin asti. Heidän mukaansa aikakautemme kehottaa luomaan uudenlaisia, kokeilevia tutkimuksellisia asetelmia sekä kehittämään uusia yhteistyön, raportoimisen ja (re)presentaation muotoja.

***

Kutsumme teemanumeroon artikkeliehdotuksia, jotka pohtivat laajasti kasvatusta ja antroposeenin aikaa ottaen kantaa yllä mainittuihin kriittisiin keskusteluihin ja käsitteellisiin, metodologisiin ja/tai pedagogisiin haasteisiin. Millaisia uusia näköaloja ja itseymmärryksen paikkoja “ihmisen ajaksi” nimetty aikakautemme avaa? Miten antroposeeni valaisee kasvatuksen yhteiskunnallisia ja historiallisia prosesseja?  Miten ympäristökriisin aiheuttama epävarmuus ja muuttunut tulevaisuusperspektiivi vaikuttaa kasvatustieteisiin ja sen naapuritieteisiin? Entä miten ihmiskeskeisyyden huojuminen sekä ihmisen ja eläimen, luonnon, historian ja kulttuurin uudet määritelmät ja suhteet voivat näkyä kasvatuksen eri konteksteissa ja pedagogisissa ja käytännön toteutuksissa?

Teemanumeroon voi tarjota tekstejä jotka ovat muodoltaan

a) vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (pituus 4000-6000 sanaa), tai

b) käytännön toteutuksia koskevia artikkeleita (ideas from practice, pituus 2000-5000 sanaa), jotka vertaisarvioinnin sijaan hiotaan julkaistaviksi yhteistyössä vierailevien toimittajien osoittaman asiantuntijan kanssa, tai

c) toiveikkaan kriittisiä, spekulatiivista fiktiota ja tieteellisiä tekstejä yhdisteleviä novelleja (pituus noin 1000-3000 sanaa), jotka toimitetaan.

Abstraktit voivat tulla esimerkiksi kasvatustieteiden, (kasvatus)historian, (kasvatus)filosofian, luonnontieteiden, alkuperäiskansatieteen, ympäristökasvatuksen ja taiteen aloilta tai näiden leikkauskohdista.

Aikataulu

Artikkeliehdotukset: viimeistään 20.2.2021

- laajennettu abstrakti, noin 500 sanaa plus lähteet

- mainitse kuuluuko ehdotus kategoriaan a), b) vai c)

- lähetä sähköpostilla riikka.hohti at gmail.com

Hyväksymisilmoitukset: 15.3.2021

Käsikirjoitusten ensimmäinen versio teemanumeron toimittajilla: 15.10.2021

Julkaisun tavoiteajankohta: kesäkuu 2022

Lähteet

Common Worlds Research Collective (2020). Learning to become with the world: Education for future survival. Paper commissioned for the UNESCO Futures of Education report (forthcoming, 2021).

Crutzen, P. J., & Stormer, E. F. (2000). The Anthropocene. Global Change Newsletter, 41, 17-18.

Haraway, D., Ishikawa, N., Gilbert, S. F., Olwig, K., Tsing, A. L., & Bubandt, N. (2016). Anthropologists are talking–about the Anthropocene. Ethnos, 81(3), 535-564.

IIRA, Institute for Interdisciplinary Research into the Anthropocene. https://iiraorg.com/2020/06/22/around-the-anthropocene-in-eighty-names-considering-the-urbanocene-proposition/, viitattu 13.10.2020

Kraftl, P., Taylor, A. & Pacini-Ketchabaw, V. (2020). Introduction to Symposium: childhood studies in the Anthropocene. Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 41(3), 333-339.

Latour, B., Stengers, I., Tsing, A., & Bubandt, N. (2018). Anthropologists are talking–about capitalism, ecology, and apocalypse. Ethnos, 83(3), 587-606.

Lorimer, J. (2017). The Anthropo-scene: A guide for the perplexed. Social Studies of Science, 47(1), 117-142.

Malm, A., & Hornborg, A. (2014). The geology of mankind? A critique of the Anthropocene narrative. The Anthropocene Review, 1(1), 62-69.

Malone, K. (2020). Children in the Anthropocene: How are they implicated?. Research Handbook on Childhoodnature: Assemblages of Childhood and Nature Research, 507-533.

Nxumalo, F. (2020). Situating Indigenous and Black childhoods in the Anthropocene. Research Handbook on Childhoodnature: Assemblages of Childhood and Nature Research, 535-556.

Parikka, J. (2014). The anthrobscene. U of Minnesota Press.

Ruddick, S. M. (2017). Rethinking the subject, reimagining worlds. Dialogues in Human Geography, 7(2), 119-139.

Yusoff, K. (2018). A billion black Anthropocenes or none. U of Minnesota Press.
--------------------------------------------
Lisätietoja:
Riikka Hohti
riikka.hohti at gmail.com
https://journal.fi/kasvatusjaaika/announcement/view/324

Ilmoitus vanhenee: 20.2.2020

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/announcement/kasvatus-antroposeenin-aikaan-kirjoituskutsu-kasvatus-aika-lehden-teemanumeroon/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola