[H-verkko] Väitökset: Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa – 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä

Ma Elo 17 10:53:40 EEST 2020

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa – 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä 

11.9.2020 klo 12:00 -  klo 16:00 Pinni B:n auditorio 1100 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Kanslerinrinne+1%2C+Tampere%2C+Suomi
--------------------------------------------
Uusi väitöstutkimus tuo naisten näkökulmaa suomalaisen työväenliikkeen ja sosialismin aatehistoriaan. Tutkimus nostaa esille sen, että naisilla oli suuri rooli sosialismin tavoitteiden ja sisällön määrittelyssä 1900-luvun alussa. Naisten kautta tutkimus osoittaa lisäksi, että sosialismin ja uskonnon suhde oli huomattavasti moniulotteisempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on esitetty ja uskonnolla oli keskeinen asema työväenliikkeen aatekentässä.

Filosofian maisteri Mikko Kemppainen tarkastelee historian väitöskirjassaan 1900-luvun alun työväenliikettä ja sen aatehistoriaa sosialististen naiskirjailijoiden kautta biografisella tutkimusotteella. Tutkimuksen kohdehenkilöinä ovat ajan tunnetuimmat työväenliikkeen naiskirjailijat Hilja Pärssinen (1876–1935), Hilda Tihlä (1870–1944) ja Elvira Willman (1875–1925), jotka olivat kirjailijatyönsä ohella näkyviä liikkeen sosialistisia ideologeja. Tutkimusaineistona väitöskirja tukeutuu ensisijaisesti kirjailijoiden lehtikirjoituksiin sekä elämäkerrallisiin lähteisiin.

Aiemmissa tutkimuksissa suomalaista sosialismia on määritelty lähes yksinomaan työväenliikkeen miesjohtajien kautta. Miesten näkemyksistä poikkeavat naisten sosialismitulkinnat on pääsääntöisesti sivuutettu harhaoppisina ja sosialismiin kuulumattomina. Kemppainen toteaa, että naiset lähestyivät sosialismia omista lähtökohdistaan, mutta heidän merkityksensä työväenliikkeen ideologeina ei ollut marginaalinen tai vähempiarvoinen suhteessa miehiin.

Hilja Pärssiselle, Hilda Tihlälle ja Elvira Willmanille ennen kaikkea  sukupuoleen, perheeseen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset olivat keskeisiä. Naissosialistit katsoivat, että toisin kuin ajan porvarillinen naisliike, sosialismi vapauttaisi naisen ja toteuttaisi sukupuolten välisen tasa-arvon luokka-asemasta riippumatta. Naisen asemaa käsitellessään etenkin Tihlä ja Willman toivat esille ajan oloissa hyvin radikaalin ajatuksen naisen täydellisestä seksuaalisesta vapaudesta, jossa seksuaalisuus ei ollut sidottu kristilliseen avioliittoinstituutioon. Tämä aiheutti kauhistusta erityisesti porvarillisissa piireissä, mutta herätti vilkasta keskustelua myös työväenliikkeen sisällä.

Aikaisemmissa työväenliikkeeseen kohdistuvissa tutkimuksissa on myös painotettu sosialismin arvopohjan sekulaaria tieteellisyyttä. Kemppainen puolestaan korostaa kristinuskon ja 1900-luvun alun sosialismin tiivistä yhteyttä ja tuottaa näin uutta tietoa sosialismin ja uskonnon suhteesta.

Tutkimuksen kohteena olevat naiset näkivät sosialismin aitona kristinuskona. He hakivat runsaasti vaikutteita sosialismin ja kristillisyyden yhdistävään maailmankatsomukseensa etenkin uusista 1800-luvun lopun uskonnollisista liikkeistä, kuten tolstoilaisuudesta ja teosofiasta, joiden vaikutus on edeltävissä työväenliikkeen tutkimuksissa nähty marginaalisena.

– Naissosialistien teksteissä esille nousi vahvana käsitys sosialismista ikiaikaiseen totuuteen pohjaavana aatteena, joka oli onnistunut sovittamaan tieteellisen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen ristiriidat ja jonka jokainen rationaalinen aitoja kristillisiä periaatteita noudattava yksilö tunsi omakseen, Kemppainen toteaa.

Tuomalla esille naissosialistien avulla työväenliikkeen ja sosialismin monimuotoisuutta Kemppaisen väitöskirja osoittaa myös nykyajan ideologisen keskustelun perustuvan pelkistäviin yksinkertaistuksiin, jossa sosialismia tarkastellaan hyvin usein vain osana 1900-luvun totalitaarista kommunismia. Väitöstutkimuksessa korostuu se, että 2010-luvun laajasti kannatetut ihanteet esimerkiksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta, seksuaalisesta vapaudesta ja uskonnonvapaudesta olivat keskiössä sosialistien ajamassa politiikassa jo yli sata vuotta sitten.

Mikko Kemppainen on tamperelainen tutkija, joka työskentelee Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä (HEX) yksikön tiedotuksesta vastaavana projektitutkijana.

Filosofian maisteri Mikko Kemppaisen historian alaan kuuluva väitöskirja Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa – 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.9.2020 kello 12 alkaen Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1100, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä väitöksessä toimii yliopistonlehtori Seija Jalagin Oulun yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Mervi Kaarninen Tampereen yliopistosta.

Väitöskirja on vapaasti luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5976-87-8

--------------------------------------------

Lisätietoja:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5976-87-8

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/sosialismin-uskonnon-ja-sukupuolen-dynamiikkaa-1900-luvun-alun-tyovaenliikkeen-naiskirjailijat-aatteen-maarittelijoina/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola