[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon syksyn 2019 kirjoja

Ti Syys 17 16:25:12 EEST 2019

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Vastapainon 2019 kirjoja

Kenellä valta valtiossa? — Kuninkaiden ja säätyjen vallasta kansan valtaan. Perustuslakiemme pitkä kaari.                      Riepula, Esko Kultalahti, Jukka Pohjolainen, Teuvo

Vuonna 2019 itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki täyttää sata vuotta.

Tämä kirja on ensimmäinen Suomen perustuslaeista kirjoitettu yhtenäinen yleisteos. Siinä kuvataan ja analysoidaan perustuslakien koko ajallinen kaari Ruotsin vallan kaudesta tähän päivään. Lisäksi teoksessa arvioidaan nykyhetken ja tulevaisuuden perustuslaillisia haasteita.

"Kenellä valta valtiossa" -kirja pureutuu keskusteluun perustuslain tulkinta- ja soveltamisongelmista. Viime aikoina tulkinnoista on keskusteltu perustuslakivaliokunnassa erityisesti tiedustelulaki- ja sotekysymyksissä.

Myös poliitikkojen perustuslakikäsityksiä esitellään ja analysoidaan.

Kirjoittajat eivät katso pelkästään taaksepäin vaan nostavat esille myös globalisoituvan maailman aiheuttamat perustuslailliset haasteet tulevaisuudessa. Kirja on kirjoitettu tavalla, joka antaa kuvan perustuslain kehittymisestä, tulkinnoista ja niiden syistä myös ei-ammatillisille lukijoille.

Kirja soveltuu hyvin myös oikeus- ja politiikkatieteiden oppikirjaksi, samoin kuin ammattilaisten käsikirjaksi.

Kirjoittajat ovat julkisoikeuden emeritusprofessoreita. He ovat osallistuneet valtiosääntöuudistukseen ja käsitelleet perustuslakikysymyksiä niin opetuksessa kuin tutkimustoiminnassaan.
***
Mitä on tekeillä? - Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta
Hall, Stuart (Kirjoittaja); Lehtonen, Mikko (Toimittaja); Löytty, Olli (Toimittaja)

Kuinka olla samaan aikaan sekä erilainen että osa meitä? Jamaikalaissyntyinen Stuart Hall oli kansainvälisesti ehkä tunnetuin kulttuurintutkija, professori ja aktivisti. Hallin näkemykset monikulttuurisuudesta ovat tänään ajankohtaisempia kuin koskaan...
***
Jarno Valkonen, Olli Pyyhtinen,
Turo-Kimmo Lehtonen,
Veera Kinnunen ja Heikki Huilaja

Tervetuloa jäteyhteiskuntaan!
– Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen
Jäteyhteiskunta on tutkimus jätteen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sen sosiologisesta tutkimisesta. Jäte on laajalti tunnustettu yhdeksi merkittävimmistä ympäristöllisistä ja sosiaalisista ongelmista nyky-yhteiskunnassa.
Jäte on keskeinen ja näkyvä osa jokapäiväistä elämää, taloutta, työtä ja infrastruktuureita. Sitä tuotetaan, lajitellaan, vältellään, kierrätetään, kuljetetaan, hallinnoidaan, myydään, verotetaan, levitetään ja työstetään. Teos kysyy, miten yhteiskunta järjestyy suhteessa jätteeseen.
Jäteyhteiskunta-kirjan teesi on, että jätteetön yhteiskunta on pelkkä teknokraattinen utopia. Jätteen haltuunotto ja hyötykäyttö jäävät välttä- mättä epätäydellisiksi: ylijäämää syntyy aina. Siksi jätettä ei tulekaan ymmärtää pelkäksi teknishal- linnolliseksi ongelmaksi, vaan se on osa sosiaalista elämää ja kulutusyhteiskunnan toimintalogiikkaa. Kirjoittajat ehdottavat, että kulutusyhteiskunnan sijasta olisi osuvampaa puhua jäteyhteiskunnasta. Kysymys on siitä, kuinka löytää tapoja ja käytäntö- jä elää sovussa jätteen kanssa.
Kirja soveltuu niin oppikirjaksi yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin kuin tutkijoiden, poliittis- ten päättäjien ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneiden lukijoiden käyttöön.

***

Osallistu! — Pelastaako osallistaminen demokratian?
Meriluoto, Taina; Litmanen, Tapio

Oletko viime aikoina tullut osallistetuksi? Oletko osallistavasti suunnitellut työyhteisösi strategiaa, yhteiskehittänyt julkista palvelua tai osallistunut asuinalueesi asukaskuulemistilaisuuteen? Oletko allekirjoittanut kansalaisaloitteen? Oletko keskustellut, puntaroinut ja kirjannut ideoita post it -lapuille, koska yhä useampi taho tahtoo sinut mukaan toimimaan? Valtaosa meistä vastaa kyllä, sillä osallistuminen on nyt muotia. Elämme osallistamispolitiikan aikaa.

Uudet osallistumistavat ja demokratiainnovaatiot ovat kasvattaneet suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Osallistumisesta on tullut kansainvälinen megatrendi, hyvän hallinnon, tehokkaan kehittämisen ja päätöksenteon standardi. Sen päämäärät ovat kuitenkin moninaiset - ja usein niin osallistujille kuin osallistajillekin epäselvät.

Tutkimuskirjassa osallistamisen tutkijat ja toimijat analysoivat osallistamispolitiikkaa demokratian näkökulmasta: Mitä osallistamisella tavoitellaan? Kuka pääsee osallistumaan? Mihin asioihin osallistumalla voi vaikuttaa? Ja lopuksi: mitä muutoksia osallistamispolitiikka tarvitsee?

Tutkimuskirjan toimittajat ovat yhteiskuntatieteen tutkijoita.
***
Kaadetaan kauppakorkea — Miksi bisneskouluista pitäisi tehdä organisaatiokouluja?
Parker, Martin

Johtamista ja ahneutta opettavilla kauppakorkeakouluilla on ollut keskeinen rooli markkinakapitalismin globaalissa voittokulussa. Sen myötä ne ovat myös vastuussa finanssikriiseistä, eriarvoistumisesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kauppakorkeakoulut ovat ujuttaneet markkinamallin myös emoyliopistoihinsa ja kasvaneet siellä loisesta isännäksi. Niiden tuottoisa tutkintokauppa on mahdollistanut yliopistojen julkisen rahoituksen alasajon ja murentanut yliopiston perinteistä ideaa yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti ja avoimesti palvelevana tiedon tuottajana.

Professori Martin Parkerin mukaan on korkea aika kääntää kehityksen suunta. Kauppakorkeakoulut on suljettava ja ne on korvattava ihmiselämän moninaista järjestäytymistä ennakkoluulottomasti tutkivilla ja opettavilla organisaatiokouluilla. Uudistus tuottaisi avarakatseisempia ihmisiä ja auttaisi kehittämään uudenlaisia organisaatiomuotoja yritysmallille ominaisen hierarkkisen johtamisen sijaan ja rinnalle. Markkinamanagerialismin ahtaasta kehikosta murtautuminen synnyttäisi uusia toimintatapoja, jotka tukisivat yhteiskuntien ja koko maailman taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Martin Parker on opettanut monissa brittiläisissä bisneskouluissa vuodesta 1995. Nykyään hän on professorina Bristolin yliopiston johtamisen laitoksella.
***
Antti Eskola — Intellektuellin muotokuva
Alasuutari, Pertti; Alestalo, Matti; Melin, Harri; Ylijoki, Oili-Helena

Antti Eskolaa (1934-2018) voidaan pitää yhtenä modernin suomalaisen sosiologian ja sosiaalipsykologian perustajista. Hän oli myös aktiivisesti yhteiskunnallisesti osallistuva yhteiskuntatieteilijä. Eskola kuului sosiologisukupolveen, joka teksteillään ja opetustyöllään vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän oli myös tottunut saamaan lukijoita ja puhuttelemaan suurta yleisöä yhteiskuntatieteellisillä keskustelukirjoillaan ja luennoillaan yliopistossa ja sen ulkopuolella.

Eskola vaikutti puheenvuoroillaan julkiseen keskusteluun ja herätti tunteita. Hänen esittämiään käsityskantoja ei voinut jättää huomiotta eikä niitä myöskään jätetty. Eskolan tutkimusmenetelmäkirjoja luettiin 1960- ja 1970-luvulla ahkerasti yliopistojen oppikirjoina ja hänen keskustelukirjansa kipusivat myydyimpien joulukirjojen joukkoon.

Eskola valitsi elämäntehtäväkseen lukemisen, ajattelemisen ja kirjoittamisen, ja halusi ”kirjoittaessaan nauraa, itkeä ja murista”. Tämä kirja esittelee laajasti Antti Eskolan vaikutusta akateemiseen ja yhteiskunnalliseen maailmaan.
***
Populismin aika
Herkman, Juha

Mikä yhdistää Trumpia, Brexitiä ja persuja, mutta myös eurooppalaisia kohupuolueita Front Nationalia, Fideszia, Podemosia ja Syrizaa? Ne kaikki liitetään populismiin, josta on puhuttu Euroopassa koko 2000-luvun ajan. Populismi ei kuitenkaan palaudu yhteen poliittiseen liikkeeseen, eikä se selity tavanomaisella vasemmisto-oikeisto-akselilla.

Populismin käyttäminen haukkumasanana on tavallista. Populismista puhutaan helposti liian yleisesti ja käytetään leimakirveitä, kuten rasismi, fasismi, muukalaisviha, konservatismi, nationalismi, nativismi ja sosialismi. Populismin samastaminen eri aatteisiin hämärtää ymmärrystä näistä ilmiöistä ja tylsentää kritiikin terää.

Kirja esittelee populismin teoriaa, historiaa ja populismiin liittyvää tutkimusta ja valaisee nykyistä poliittista elämää. Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos populismista. Siinä käsitellään populismia globaalina poliittisena ilmiönä ja avataan tuoreella otteella populismin teoriaa.

Populismin aika on äärimmäisen ajankohtainen, vastaa uuden populismia koskevan ymmärryksen rakentamisen tarpeisiin sekä antaa lähtökohtia jatkokeskusteluille.

Kirja on tarkoitettu yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä kiinnostuneelle yleisölle. Se toimii myös kurssikirjana politiikan, viestinnän ja median sekä poliittisen sosiologian tutkimuksen eri alueilla.
***

Elävä talous — Yhteisen tulevaisuuden toimintaopas
Gibson-Graham, J. K.; Healy, Stephen; Cameron, Jenny

Elävä talous on opas talouden haltuunottoon ja muuttamiseen jokapäiväisellä toiminnalla. Teos kyseenalaistaa totunnaiset käsitykset taloudesta ja sen keskeisistä ulottuvuuksista: mitä on työ, liiketoiminta, vaihto, omistaminen, sijoittaminen? Osoittamalla, kuinka moninaisin tavoin taloutta voidaan ymmärtää ja harjoittaa, teos tuo tarjolle laajan valikoiman keinoja parantaa yhteistä hyvinvointia rajallisella planeetalla.

Teos pohjaa kattavaan empiiriseen ja teoreettiseen tutkimustyöhön taloutta toisin tekevien yksilöiden ja yhteisöjen parissa eri puolilla maailmaa. Teoreettisia ajatuksia havainnollistetaan todellisin ja fiktiivisin esimerkein jo toteutetuista hankkeista, aloitteista ja toimintatavoista. Visuaaliset ja vertauskuvalliset työkalut auttavat lukijaa tiedostamaan talouteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kirja sopii sekä omatoimiseen työskentelyyn että ryhmä- ja koulutuskäyttöön.

Teos perustuu englanninkieliseen alkuteokseen Take Back the Economy: An Ethical Guide to Transforming our Communities, jonka kirjoittajat J. K. Gibson-Graham, Jenny Cameron ja Stephen Healy ovat tehneet uraauurtavaa työtä feministisen talousteorian, talousmaantieteen ja yhteisöllisten talouden muotojen tutkimiseksi ja kehittämiseksi.

Eeva Talvikallio on yhteiskuntien totunnaisten ajattelumallien ja käytäntöjen kyseenalaistamiseen erikoistunut kirjoittaja ja kääntäjä. Elävä talous on hänen alkuteosta täydentävän kirjoitus- ja suomennostyönsä hedelmä.
***
Isänmaan miehet - Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa
Jokinen, Arto (Kirjoittaja); Soikkeli, Markku (Kirjoittaja); Kivimäki, Ville (Toimittaja)

Vänrikki Stoolin tarinoissa nuori ylioppilas lukee, miten kansa taistelee ja uhrautuu kunnian ja synnyinmaan puolesta. Luettuaan kirjan ylioppilas rientää veteraanin puheille muuttuneena miehenä. Nuori mies on ymmärtänyt synnyinmaan ja sankaruuden merkityksen...
***
Lähiökylä - Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta
Junnilainen, Lotta (Kirjoittaja)

2010-luvun vuokratalolähiössä vain harvat uskovat yhteiskunnan kehittyvän parempaan suuntaan. Eteenpäin menemisen tilalla on kokemus alakynteen ja puristuksiin joutumisesta ympärillä tapahtuvien muutosten edessä...
***
Eric Hobsbawm: Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista

Marxista ponnistanut ajattelu ja toiminta on ollut suuri yhteiskunnallinen voima, jonka avulla on muutettu ja ohjattu teollisuuskapitalismia. Tämä historiantutkija Eric Hobsbawmin kirja käsittelee marxilaisen ajattelun vaikutuksia maailmaan vuosina 1840–2011. Maailman muuttaminen on sinänsä merkittävä yhteiskuntatieteellinen teema. Ilmastonmuutos materiaalisena ilmiönä on nostanut sen tämän hetken tärkeimmäksi teemaksi. Marxilaiseen metodiin kuuluu nykymaailman kehityksen analysointi materiaalisena prosessina, joten metodi on myös tässä osuva. Marxilainen ajattelu on keskeinen lähde keskustelulle maailman muuttamisesta. Valitettavasti marxilaisuus nähdään nykyään poliittisena lyömäaseena eikä niinkään yhteiskuntateoreettisesti kiinnostavana aiheena. Siksi marxilaisen ajattelun historia on tärkeä puheenvuoro. Hobsbawm on paras henkilö tekemään koonnin, sillä hänellä on mittavat ansiot sekä historioitsijana että kirjoittajana. Kirjan näkökulma ylittää oppialojen väliset rajat, ja se on myös kriittinen katsaus marxilaisuuteen. Viime aikoina Marxia kohtaan on herännyt uutta kiinnostusta, mistä kertovat esimerkiksi lukuisat suositut Marx-lukupiirit ja Raoul Peckin elokuva Nuori Karl Marx (2017).
***
Pierre Rosanvallon: Demokraattinen oikeutus

Edustuksellinen demokratia nähtiin alun perin keinona saavuttaa yksimielisyys, ja vanha yksimielisyyden ihanne on yhä usein politiikassa läsnä. Pierre Rosanvallon kuvaa kehityskulkua, jossa myös erimielisyyttä alettiin pitää yhteiskunnan sisällä mahdollisena ja oikeutettuna. Nykydemokratioita analysoimalla hän osoittaa, että kansalaisten valtaa vahvistavat parhaiten heidän käyttöönsä luovutetut »vastademokraattiset» keinot valvoa edustuksellisten elinten päätöksentekoa.
***
Göran Therborn: Kadotettu kansankoti – kuinka pääoma kaappasi Ruotsin

Mitä Ruotsille on tapahtunut? Ennen Ruotsi tunnettiin tasa-arvon luvattuna maana. Nyt se on Pohjolan epätasa-arvoisin luokkayhteiskunta, jossa mitataan Länsi-Euroopan korkeimpia pahoinvointilukuja. Epätasa-arvoisuus kasvaa ja leviää. Pääoman edustajat ja yhä pienempi osa kansalaisista hallitsee koko ajan yhä isompaa osaa yhteiskunnan resursseista. Göran Therborn jäljittää vahingollisen yhteiskuntakehityksen alun 1980-luvun murrokseen. Hän tarkastelee nyky-yhteiskuntaa historian kautta ja tekee vertailevaa luokka-analyysia, joka lähtee hänen uraauurtavista tutkimuksistaan 1970- ja 80-luvuilta. Therborn kuvaa digitalisoituvaa sääty-yhteiskuntaa. Hän pohtii mitä tarvitaan kehityksen suunnan muuttamiseksi ja kertoo ketkä sen voisivat tehdä. Kirja on itsenäinen jatko-osa Therbornin kansainvälisesti menestyneelle kirjalle Eriarvoisuus tappaa.

***
Anu Kantola & Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille

Huipputuloiset on kirja Suomen suurituloisimmasta promillesta. Se kertoo, mitä rikkaat ajattelevat itsestään ja muista. Mikä innostaa suuryrityksen johtajaa, mikä ajaa eteenpäin rikasta yrittäjää? Entä mitä ajattelee Suomesta ja veroista vanhan omistajasuvun nuori perillinen? Teos kuvaa 2000-luvun vaurasta yläluokkaa ja sen irtoamista suomalaisesta yhteiskunnasta. Se perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on selvitetty, ketkä kuuluvat Suomen suurituloisimpaan promilleen, ja haastatteluihin, joissa promille kertoo ajatuksiaan. Kantola ja Kuusela kuvaavat Suomessa käynnissä olevaa myllerrystä, kun varallisuus on kasautunut yhteiskuntien huipulle ympäri maailman. Kirjassa seikkaillaan menestyneiden yrittäjien, innokkaiden ammattijohtajien ja sukuyrityksiään vaalivien perijöiden maailmassa. Siinä kuvataan rikkaiden arkista loistoa ja heidän tapojaan oikeuttaa vahvistunutta asemaansa. Käsissä ei ole paljastus- eikä tirkistelykirja, vaan kuvaus siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan kompromissit murtuvat, kun ääneen pääsevät kaikkein vauraimmat. Huipputuloiset näyttää, miten talouselämän optimistiset menestyjät muuttuvat yhteiskunnan pessimistiseksi eliitiksi, jota harmittavat jäykkyydet, työttömät ja laiskistava yhteiskunta. ”Nyt on korkea aika romuttaa kaikki.”
***
Christer Lindholm: Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin

Totuudenjälkeinen politiikka ei ole mikään uusi ilmiö. Tosiasiassa talouspolitiikassa siirtyminen totuudenjälkeiseen aikakauteen alkoi jo 40 vuotta sitten, kun Margaret Thatcher nousi Britannian pääministeriksi ja alkoi toteuttaa markkinafundamentalistista talouspolitiikkaa. Kirja kertoo markkinafundamentalismin kasvutarinan. Tarina on monta kertaa kuultu, mutta ei kertaakaan täysin ymmärretty. Markkinafundamentalismin myötä kansallismieliselle populismille on nyt avautunut tilaa niin Britanniassa kuin muuallakin länsimaissa. Näiden seurauksena usko demokraattiseen päätöksentekoon on heikentynyt ja taloudellinen eriarvoisuus lisääntynyt. Monet totuudenjälkeisen talouspolitiikan uhrit antavat äänensä kansallismieliselle populismille. Vielä peli ei kuitenkaan ole menetetty. Kirja tarjoaa joukon ehdotuksia nykyisen – ylikansallisen talouselämän ehdoilla rakennetun – talousjärjestelmän uudistamiseksi. Vain siten voimme vähentää sitä oikeutettua tyytymättömyyttä, josta tämän päivän nationalismi saa elinvoimansa.
***
Markus Tiittula: Valkokaavuista punahattuihin – amerikkalainen fasismi ja oikeiston radikalisoituminen

Amerikan poliittinen oikeisto on myllerryksessä. Presidentti Ronald Reagan halusi kaataa muurit, Donald Trump haluaa niitä lisää. Abraham Lincoln lopetti orjuuden, mutta nyt republikaanipuolue vetää puoleensa uusnatseja ja rasisteja. Republikaanit ovat muuttuneet herrakerhosta ääriliikkeeksi, jonka taktiikat on otettu fasistien pelikirjasta ja tyyli muistuttaa autoritaarista henkilökulttia. Valkokaavuista punahattuihin on kirja miljoonista amerikkalaisista, jotka laittavat punaisen Make America Great Again -lippikseen päähänsä ja osoittavat sillä uskollisuuttaan johtajalleen. Kirja kuvaa uskovaisten, aseintoilijoiden, maahanmuuton vastustajien, ääriliikkeiden ja tavallisten sydänmaiden asukkaiden luomaa ekosysteemiä, jossa nykyinen sirkus nähdään kulta-aikana maan historiassa. Punaiseen MAGA-lippikseen on kirjailtu toive tehdä Amerikasta taas suuri, kantajilleen se tuo toivoa ja voimaa. Toisille se taas on moderni vihan ja suvaitsemattomuuden symboli. Minkälainen olisi Amerikka, joka täyttäisi punahattujen haaveet?
***

Matti Tuomala: Markkinat, valtio & eriarvoisuus

Kirja käsittelee eriarvoisuutta markkinatalouden ja valtion välisenä kamppailuna. Siinä ei liikuta vain talouspuheen maailmassa, vaan läsnä on sen maailmankuvaa voimakkaasti haastava historiallinen muodostuma – yhteiskunta. Suomen tuloerokehityksen erityispiirre oli ylimpien tulo-osuuksien voimakas kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt finanssikriisin laukaiseman taloustaantuman aikana tuloerot näyttävät asettuneen korkeammalle tasolle. Eikä alenevaa kehityssuuntaa ole nähtävissä. Talouskasvu lisäsi kansalaisten elintasoa 1960-luvulta aina 1990-luvun. Tuloerot kaventuivat ja asettuivat 1980-luvulla vakaalle tasolle. 1990-luvulle tultaessa tuloerot kääntyivät reippaaseen kasvuun. Myös Suomessa omaksuttiin vuonna 1993 korkeimpia tuloja suosiva veropolitiikka. Ylimpien tulo-osuuksien ennätyksellinen kasvu 1990-luvulta aina vuoteen 2007 asti näkyy ylimpien varallisuusosuuksien kasvuna. Sekä varakkaimpien varallisuus että varakkaimman yhden prosentin osuus kokonaisnettovarallisuudesta ovat jatkaneet kasvuaan finanssikriisin jälkeisenä aikana.
***

Pertti Alasuutari, Matti Alestalo, Harri Melin & Oili-Helena Ylijoki (toim.): Antti Eskola – intellektuellin muotokuva

Antti Eskolaa (1934–2018) voidaan pitää yhtenä modernin suomalaisen sosiologian ja sosiaalipsykologian perustajista. Hän oli myös aktiivisesti yhteiskunnallisesti osallistuva yhteiskuntatieteilijä. Eskola kuului sosiologisukupolveen, joka teksteillään ja opetustyöllään vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän oli myös tottunut saamaan lukijoita ja puhuttelemaan suurta yleisöä yhteiskuntatieteellisillä keskustelukirjoillaan ja luennoillaan yliopistossa ja sen ulkopuolella. Eskola vaikutti puheenvuoroillaan julkiseen keskusteluun ja herätti tunteita. Hänen esittämiään käsityskantoja ei voinut jättää huomiotta eikä niitä myöskään jätetty. Eskolan tutkimusmenetelmäkirjoja luettiin 1960- ja 1970-luvulla ahkerasti yliopistojen oppikirjoina ja hänen keskustelukirjansa kipusivat myydyimpien joulukirjojen joukkoon. Eskola valitsi elämäntehtäväkseen lukemisen, ajattelemisen ja kirjoittamisen, ja halusi ”kirjoittaessaan nauraa, itkeä ja murista”. Tämä kirja esittelee laajasti Antti Eskolan vaikutusta akateemiseen ja yhteiskunnalliseen maailmaan.
***
Arto Annila: Kaiken maailman kvantit: luonnontieteellisen maailmankuvan tarkistus

Niin hämmästyttävää kuin se onkin, sanojen pituudet vaihtelevat niin kuin geenien pituudet. Maanjäristysten voimakkuudet vaihtelevat niin kuin aivojen aktiivisuus. Innovaatiot leviävät epidemioiden tavoin. Nilviäisten kuoret, kukkien siemenpohjat, pyörremyrskyt ja kierteisgalaksit ovat myös samaa muotoa. Jo Galileo tunsi suuren säännönmukaisuuden, mutta sen syy on säilynyt arvoituksena aikaamme asti. Nyt lainalaisuus selittyy sillä, että kaikki olemassa oleva koostuu yksistä ja samoista perusosasista, valokvanteista. Näin voimme ymmärtää samalla lailla monia ilmiötä alkeishiukkasista universumin laajenemiseen ja evoluutiosta kulttuurien kehitykseen. Maailma ja maailmankaikkeus ovat käsitettävissä yhteydessä tieteen historiaan. Käänteentekevä katsantokanta valottaa myös ihmistä itseään ja ihmiskunnan kohtaloa. Kykenemmekö kyseenalaistamaan käsityksiämme ja näkemään kokonaisuuden? Kohtaammeko taas kerran maailmankuvan muutoksen?
***
Karin Filander, Maija Korhonen & Päivi Siivonen: Huiputuksen moraalijärjestys – osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia

Työelämässä vaalitaan vapauden, autonomian ja jatkuvan itsearvioinnin ja mielialojen hallinnan hyveitä. Samalla perätään yksilöllisyyttä, huippusuorituksia sekä ripeitä ja sulavia siirtymiä erilaisilla elämänkentillä, kuten koulutuksessa ja työssä. Huiputuksen moraalijärjestys lähestyy huippuretoriikkaa ja sille perustuvia ihmisten ohjailemisen käytäntöjä moraalisten järjestysten näkökulmasta. Kirja kritisoi ajan henkeä, joka nostaa esiin huiput, huiputuksen ja huippusuoritukset. Kaikki eivät voi päästä huipulle. Kirja käsittelee erityisesti yliopistojen nykyarkea. Managerialistisesti suuntautunut yritysyliopisto näyttää olevan eräänlainen nykytyöelämän huippupuheen mekka, jossa tiivistyy hyvin esiin koko työelämää ohjaava kilpailullisuuden, huippuretoriikan ja raadollisten pätkätyösuhteiden ja katkosten arkitodellisuus. Yliopiston lisäksi kirjassa kerrotaan, millaista on elää huiputuksen ajassa esimerkiksi koulutus- ja työpolkuaan etsivänä nuorena, työttömänä, uupuneena ja mielenterveysongelmaisena. Kirja myös haarukoi huiputuksen moraalijärjestykselle vaihtoehtoisia arvoja ja ajattelu- ja toimintatapoja.
***
Timo Harrikari: Lastensuojelun historia – tutkielma oikeussääntelystä, kulttuurisista kerrostumista ja hallinnan murroksista

Lastensuojelu on nyky-yhteiskunnassa itsestäänselvyys. Se tarkoittaa lapsen suotuisan kehityksen varmistamista ja hyvinvoinnin edistämistä. Lasten julkisoikeudellinen suojelu on sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten työtä, jota säädellään lastensuojelulailla. Miten tällaisiin linjauksiin on päädytty? Teos tarkastelee lastensuojelun muutoksia keskiajalta nykypäivään. Se analysoi lastensuojelun yhteiskunnallisten tehtävien, suojeluun johtavien tekijöiden sekä suojelun toteuttamisen muutoksia oikeussääntelyn, lainvalmisteluaineistojen ja aikalaistekstien valossa. Suojelukysymyksen historialliset kerrostumat kytketään niiden ajallispaikallisiin yhteyksiin ja laajempiin yhteiskunnallisen hallinnan tapojen murroksiin. Kyseessä on lasten yhteiskunnallisen suojelutoiminnan kokonaiskuvaus, jollaista ei Suomessa ole kirjoitettu. Teos palvelee yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoista perusopetusta, erityisesti sosiaali-, oikeus- ja kasvatustieteiden aloilla. Tutkimukseen perustuvana tietokirjana sen historiallinen kuvaus palvelee myös lastensuojelusta kiinnostunutta laajaa yleisöä.
***
Martin Heidegger: Kant & metafysiikan ongelma

”Metafysiikka ei ole mikään esillä oleva rakennus, mutta ’luonnollisena taipumuksena’ se on kuitenkin todellinen kaikissa ihmisissä.” Kant ja metafysiikan ongelma on Martin Heideggerin dialogia Königsbergin jättiläisen ja uuskantilaisten filosofien kanssa. Käsitteleekö Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikki vain tietoteoriaa ja kokemuksen teoriaa – vai syvällisemmin koko metafysiikan perustusta? Heideggerin mukaan Kantin filosofia avaa kysymyksen koko metafysiikasta. ”Seuraava vihje saattaa auttaa ymmärtämään oikein tämän kirjan otsikon: se, mikä on metafysiikan kannalta ongelma, nimittäin kysymys olevasta sellaisenaan ja kokonaisuudessaan, tarjoaa tilaisuuden tehdä metafysiikasta ongelma metafysiikkana. Ilmaisu ”metafysiikan ongelma” on kaksiselitteinen”, Heidegger kirjoittaa. Käsillä oleva kirja perustuu luentoihin, jotka Martin Heidegger (1889–1976) piti vuonna 1927–1929. Kant ja metafysiikan ongelma (Kant und das Problem der Metaphysik) palaa tematiikkaan, jota Heideggerin pääteos Sein und Zeit (1927) käsittelee. Kirja on suomennettu nimellä Oleminen ja aika, jota on myyty Suomessa lähes 4 000 kappaletta.
***
Taina Meriluoto & Tapio Litmanen (toim.): Hei, meitä osallistetaan! – onko osallistamispolitiikka vastaus demokratian kriisiin?

Onko osallistamispolitiikka vastaus demokratian kriisiin? Oletko viime aikoina tullut ”osallistetuksi”, ”kuulluksi” tai onko ”kokemustietoasi” hyödynnetty? Ehkä olet ollut mukana ”yhteiskehittämässä” ratkaisua ongelmaan, asettunut dialogiin tai ehkä jopa suunnitellut ”inklusiivisempia” toimintatapoja? Valtaosa meistä on ollut. Kuulemistilaisuudet ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt, nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat kunnallispolitiikan arkipäivää. Tämä kaikki on osallistamispolitiikkaa. Uudet osallistumistavat ja demokratiainnovaatiot ovat kasvattaneet suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Osallistumisesta on tullut kansainvälinen megatrendi, hyvän hallinnon, tehokkaan kehittämisen ja päätöksenteon standardi. Päämääränä on tuottaa osallistujille ainakin osallisuuden tunne. Tutkimuskirja väittää, että osallistamisen tavoitteet heijastelevat liian usein vain hallinnon pyrkimyksiä. Pahimmillaan osallistumisesta tulee sekä keino että päämäärä: Osallistavasta toimintatavasta itsensä perusteleva oravanpyörä. Tutkimuskirjan toimittajat ovat yhteiskuntatieteen alan tutkijoita.
***
Miklós Nyiszli: Mengelen patologina Auschwitzissa

Mengelen patologina Auschwitzissa on ensimmäinen sonderkommandon kirjoittama muistelma siitä, mitä krematorioissa tapahtui. Soderkommandot olivat vankeja, joiden tehtävänä oli avustaa vankien tappamisessa ja ruumiiden hävittämisessä. Kirjan kirjoittaja Miklós Nyiszli (1901–1956) oli juutalainen patologi. Saksalainen lääkäri Joseph Mengele eli ”Auschwitzin kuolemanenkeli” värväsi Nyiszlin tekemään ”tieteellisten” kokeidensa ruumiinavauksia. Auschwitzin krematoriossa työskenteli kaiken kaikkiaan noin 2 000 sonderkommandoa. Vain vajaa sata sonderkommandoa jäi henkiin. Valtaosa vaikeni siitä, mitä he siellä kokivat ja tekivät.
***
Mika Pekkola & Jarno Hietalahti: Terapiaa mielipuoliselle maailmalle – Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus

Radikaalihumanistinen ajattelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Vaikka teknologisen kehityksen myötä ihmiskunta elää ennennäkemättömän vaurauden keskellä, itsekkyys, omaneduntavoittelu ja muukalaisuusvastaisuus ovat globaalisti nousussa. Filosofi ja psykoanalyytikko Erich Frommin ajattelua käsittelevä kirja kysyy, miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen, vaikka materiaaliset olosuhteet voisivat olla lähempänä niin sanottua paratiisinomaista tilaa kuin koskaan aiemmin. Kirja on suunnattu kaikille ihmismyönteisestä mutta yhteiskuntakriittisestä ajattelusta kiinnostuneille. Teoksessa käsitellään sekä yhteiskunnallisia patologioita että muutoksen mahdollisuuksia. Kirja hahmottelee myös mahdollisia siirtymästrategioita toisenlaiseen moderniteettiin. Kirja avaa uusia näkökulmia Frommin ajatteluun ja toisaalta haastaa lukijat ajattelemaan niin arkisia kuin erikoisempiakin ilmiöitä Frommin viitoittamalla tiellä. Erich Frommin suosituinta teosta, Rakkauden vaikea taito (The Art of Loving) on myyty maailmanlaajuisesti yli 25 miljoonaa kappaletta.
***
Sari Pietikäinen & Anne Mäntynen: Uusi kurssi kohti diskurssia

Uusi kurssi kohti diskurssia tarkastelee kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan suhdetta sekä kielen tapaa tuottaa merkitystä. Kirja tarjoaa ajantasaisen ja kiehtovan johdatuksen diskurssintutkimukseen, sen keskeisiin käsitteisiin ja uusimpiin avauksiin. Mitä diskurssin käsitteellä tarkoitetaan? Miten siihen liittyvät konteksti, valta, tiedonjälkeinen aika, kielelliset resurssit ja genre? Entä millainen on diskurssintutkimuksen analyysiprosessi ja miten sen avulla tuotettua tietoa voi hyödyntää? Teos antaa keskeiset tiedot diskurssintutkimuksesta ja sen soveltamisesta. Lisäksi se nostaa esiin tiedon poliittisuuden ja tieteellisen tiedon merkityksen nykymaailmassa. Mukana on runsaasti käytännön esimerkkejä diskurssin voimasta mediassa ja politiikassa, kuvissa ja kertomuksissa, kotona, töissä ja koulussa. Kirja on suunnattu diskurssintutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille. Se on tietokirja, joka soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin erityisesti kielen-, viestinnän- ja kulttuurintutkimuksen sekä yhteiskunta- ja kasvatustieteiden opintoihin. Teos on uusi, kauttaaltaan ajantasaistettu ja täydennetty versio vuonna 2009 ilmestyneestä teoksesta Kurssi kohti diskurssia.
***
Philipp Ther: Euroopan historia vuodesta 1989 – uusi talousjärjestys

Vuonna 1989 Berliinin muuri murtui ja kommunismi romahti Itä-Euroopassa. Samalla uusi taloudellinen järjestys sai otteen Manner-Euroopasta. Ja juuri nämä uudet ja talousliberaalit ideat antoivat suunnan Euroopan poliittisille, taloudellisille ja sosiaalisille muutoksille niin idässä kuin lännessä. Historioitsija Philipp Ther tarjoaa syvällisen kertomuksen talouden liberalisoinnin, sääntelyn purkamisen ja yksityistämisen katastrofaalisista vaikutuksista entisiin itäblokin maihin. Hän kumoaa käsityksen, että talouden sokkihoito olisi ollut kasvun perusta – pikemminkin inhimillinen pääoma ja alhaalta ylös tapahtuvat muutokset ovat määränneet mahdollisia onnistumisia. Kun Länsi-Eurooppa yritti muovailla uudelleen Itä-Euroopan taloutta, se samalla nopeutti taloudellisia muutoksia nimenomaan lännessä ja yhdistyneessä Saksassa. Muutosprosessi vertautuu myös Etelä-Euroopan asemaan finanssikriisissä. Mukaansa tempaava ja yllättävä kirja kuvaa, kuinka uuden Euroopan uusi järjestys muovattiin kylmän sodan jälkimullistuksissa. Se auttaa ymmärtämään Euroopan kaoottista tilaa nyt ja 2020-luvulla.
***
Mika Kallioinen: Kilpailu ja sääntely – institutionaalinen näkökulma Suomen taloushistoriaan

Kirja käsittelee kilpailun ja sääntelyn suhdetta Suomen taloudessa keskiajalta 2000-luvulle. Se antaa erinomaisen yleiskuvan kilpailun roolista Suomen historiassa sekä yrityksistä rajoittaa kilpailua. Kilpailua ja sääntelyä tarkastellaan markkinatalouden muokkaajina, jotka muodostavat oivallisen tavan lähestyä Suomen taloushistoriallista kehitystä. Kirja keskittyy kilpailua ja sääntelyä ohjanneiden instituutioiden kehitykseen. Aina ei ymmärretä, miten poikkeuksellista vapaa kilpailu on ollut ja miten halukkaita sekä yritykset että valtiovalta ovat olleet rajoittamaan sitä. Vaikka kartelleja on kutsuttu poikkeuksiksi ja ”hädän lapsiksi”, teos osoittaa, että kartelleja ja muita kilpailunrajoituksia on ollut hyvinä ja huonoina aikoina. Suomessa ei aikaisemmin ole tehty tutkimusta, joka olisi tarkastellut kilpailun ja sääntelyn suhdetta tai taloushistoriaa systemaattisesti institutionaalisesta näkökulmasta. Kirja on historiasta ja taloudesta kiinnostuneelle yleisölle suunnattu tietokirja. Kilpailun ja sääntelyn suhde on erittäin ajankohtainen yhteiskunnallinen teema.
***
Siddhartha Mukherjee: Geeni – intiimi historia

Pulitzer-palkittu kirjailija ja syöpälääkäri Siddhartha Mukherjee kertoo taitavasti geenien tutkimuksen tarinan. Kirja lähtee liikkeelle herneitä tutkivasta munkista 1800-luvulla. Teos kiertää maailmaa ja historiaa yrittäessään selvittää salaperäistä pääkoodia, joka tekee meistä ihmisen, antaa meille muotomme ja ohjaa toimintaamme. Kirja kertoo samalla hyvin intiimin ja henkilökohtaisen tarinan, jossa intialaissyntyinen Mukherjee selvittää oman sukunsa skitsofreniaa ja sen perinnöllisyyttä. Mukherjee herättää kirjallaan filosofisia ja moraalisia kysymyksiä, jotka liittyvät geenitutkimukseen. Niitä ovat natsien eugeniikka, kantasolututkimus ja genotyypin vaikutuksen arvioiminen suhteessa yksilön terveyteen. Hän törmää koko ajan myös arvoitukseen siitä, mitä on ”luonnollinen”.
***
Martin Parker: Suljetaan bisneskoulut – miksi kauppakorkeakouluista pitäisi tehdä organisaatiokouluja

Johtamista ja ahneutta opettavilla kauppakorkeakouluilla on ollut keskeinen rooli markkinakapitalismin globaalissa voittokulussa. Sen myötä ne ovat myös vastuussa finanssikriiseistä, eriarvoistumisesta ja ilmaston lämpenemisestä. Kauppakorkeakoulut ovat ujuttaneet markkinamallin myös emoyliopistoihinsa ja kasvaneet siellä loisesta isännäksi. Niiden tuottoisa tutkintokauppa on mahdollistanut yliopistojen julkisen rahoituksen alasajon ja murentanut yliopiston perinteistä ideaa yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti ja avoimesti palvelevana tiedon tuottajana. Professori Martin Parkerin mukaan on korkea aika kääntää kehityksen suunta. Kauppakorkeakoulut on suljettava ja ne on korvattava ihmiselämän moninaista järjestäytymistä ennakkoluulottomasti tutkivilla ja opettavilla organisaatiokouluilla. Uudistus tuottaisi avarakatseisempia ihmisiä ja auttaisi kehittämään uudenlaisia organisaatiomuotoja yritysmallille ominaisen hierarkkisen johtamisen sijaan ja rinnalle. Markkinamanagerialismin ahtaasta kehikosta murtautuminen synnyttäisi uusia toimintatapoja, jotka tukisivat yhteiskuntien ja koko maailman taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190917/ed336f1b/attachment-0001.html>