[H-verkko] Arvosteltavaksi: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran syksyn 2019 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Samuli Paulaharju: Vanhaa Lappia ja Peräphojaa

Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa perustuu Paulaharjun vuosina 1920–1923 tekemille retkille Länsi-Lappiin ja Peräpohjaan. Hän haastatteli kiveliöiden vanhuksia, joiden muistoista avautuu elävä kuva Lapinkorven elämänmenosta, elinkeinoista, tavoista ja uskomuksista. Kirjassa kuvataan myös muun muassa Ivaloon saapuneita kullanhuuhtojia, Kolarin markkinoita sekä kristillisyyden alkuaikoja Lapissa. Kirjassa on runsas alkuperäiskuvitus, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1923.
***
Liisa Kaski: Myyttiset eläimet: tarua ja totta eläinten mahdista

Suomalainen kansanperinne on täynnä toisenlaisia eläinten jälkiä. Ne ovat jälkiä todellisuudesta, jossa itämerensuomalaiset esivanhempamme ovat eläneet vuosisatoja ennen meidän aikaamme. Myyttiset eläimet esittelee 40 suomalaista eläinlajia ja niihin liittyviä myyttejä. Minkälaisia uskomuksia ja arvoja eri eläimiin liitetään? Tietyt eläinlajit herättävät suuria intohimoja, kun taas eläinten valtava enemmistö elää huomiomme ulottumattomissa, kauempana arkipäivästämme kuin kenties koskaan aiemmin. Perityt uskomukset ja tavat voivat selittää sitä, miksi suhtaudumme eri eläimiin niin erilaisin tavoin – toisaalta ikivanhat myytit myös haastavat monia sellaisia nykyajan käsityksiä, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Upeita valokuvia sisältävä kaunis teos inspiroi hakemaan voimaa pohjoisesta luonnosta.
***
Pasi Klemettinen: Hätäkös tässä matalassa kaivossa!: sutkauksia ja sananparsia

Laiska töitään luettelee. Ei kukko käskien laula. Suomen kieli on täynnä vanhoja riemastuttavia sananparsia, joiden aiheet kattavat koko elämän iloineen ja suruineen. Hätäkös tässä matalassa kaivossa! sisältää suomalaisten viljelemiä lyhyitä sutkauksia ja sanontoja 1880-luvulta 1930-luvulle. Kirjaan on valittu erityisesti hauskoja ja kielellisesti nokkelia sananparsia. Oman vivahteensa teksteihin tuo vanha murre- ja perinnesanasto. Vakaville asioille saa ja pitää pystyä tarvittaessa nauramaan. Pasi Klemettisen uusin teos ilahduttaa kaikkia perinteestä ja historiasta sekä herkullisesta kielestä ja huumorista kiinnostuneita.
***
Karolina Kouvola: Sodan kuningattaret: amatsoneista valkyrioihin

Viikinkiajan Pohjolassa kilpineidot sotivat miesten rinnalla kaukomaille ulottuneilla retkillä. Antiikin kreikkalaiset kertoivat tarinoita hurjista amatsoneista ja heidän sotahevosistaan. Historia on täynnä tarinoita naispuolisista sotureista tai sodan jumalattarista, jotka aikaisemmin on haluttu lähinnä unohtaa tai sivuuttaa. Karolina Kouvolan uutuuskirja johdattaa näiden sodan kuningattarien jäljille, matkalle historian kiehtovimpiin tarinoihin.
***
Marko Lamberg: Noitaäiti: Malin Matsintyttären tarina

Kun suomalainen Malin Matsintytär muutti 1630-luvulla Tukholmaan, kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Neljä vuosikymmentä myöhemmin koko kaupunki tunsi hänet roviolla poltettuna noitana. Mitä noituutta ja mustaa magiaa hysteerisesti pelkäävässä pääkaupungissa oikein tapahtui? Miksi omat tyttäretkin todistivat äitiään vastaan? Professori Marko Lamberg on jäljittänyt Malinin tarinan oikeuden pöytäkirjojen ja muiden alkuperäislähteiden avulla.
***
Marja Pehkonen: Opas Hietaniemen hautausmaalle

Minkälaisia tarinoita Suomen Kaartin hautausmaa, taiteilijamäki ja veteraanialue meille kertovat? Kävelyretki Hietaniemen hautausmaalla on kuin nähtävyyksiä täynnä oleva matka Suomen historiaan. Entisten presidenttien lisäksi Hietaniemeen on haudattu taiteilijoita Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja kirjailijoita Mika Waltarista Tove Janssoniin. Opas Hietaniemen hautausmaalle kertoo kiinnostavasti paikan historiasta ja opastaa lukijaa tutustumaan taiteilijoiden ja muiden kuuluisuuksien viimeisiin leposijoihin. Aika on luonut Hietaniemeen ainutlaatuisen hautausmaan. Tarinat ja muistot ovat aikojen kuluessa kerrostuneet kenen tahansa kohdattavaksi.
***
Heikki Saure: Tonttu: tarua ja totta

Tontuista tunnetuimpia tänä päivänä ovat punalakkiset joulutontut, mutta pukin pikku apurit ovat ikivanhan tonttuperinteemme kaikista tuoreimpia tulokkaita. Entisaikojen suomalaisten elämässä tontut olivat läsnä koko ajan, niin kotona, saunassa kuin maatilan muissa nurkissa. Hyväntahtoiset pihapiiriä suojelevat olennot olivat esivanhemmillemme kenties kaikista tärkeimpiä pieniä jumalia, mutta loukattuina ne saattoivat äityä pahanilkisiksi ja vaarallisiksikin – ja silloin ei hyvin käynyt. Heikki Sauren teos avaa eteemme maailman, jonka olemme jo lähes unohtaneet.
***
Erkki Vettenniemi: Suomi terrorin tukikohtana: kuinka Lenin tovereineen tuhosi Venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella

Suomi terrorin tukikohtana kertoo lähihistoriamme värikkäästä, edelleen huonosti tunnetusta vaiheesta. 1900-luvun alkuvuosina maailman jahdatuimmat terroristit piileskelivät Suomessa. Erilaisten pommiryhmien lisäksi myös vallankumousta valmisteleva Lenin asettui Suomeen. Erkki Vettenniemi piirtää uudenlaisen kuvan Suomen ja Venäjän välisistä kumoussuhteista. Tsaaria vastustaneet suomalaiset tulivat terroria tukiessaan edistäneeksi todellisen hirmuvallan syntyä. Leninin neuvostovalta johti kymmeniin miljooniin ihmisuhreihin, ja sen hävityksen jäljet näkyvät yhä 2000-luvun Venäjällä.
***
Kersti Juva: Löytöretki suomeen

Miksi suomalainen ei mielellään käytä sanaa minä? Kääntäjän työ kahden kielen rajapinnalla on aitiopaikka myös oman äidinkielen ymmärtämiseen. Palkittu pitkän linjan suomentaja Kersti Juva ei odotetussa teoksessaan tyydy toteamaan suomen ja englannin eroavan toisistaan, vaan osoittaa omasta tuotannostaan poimimiensa runsaiden esimerkkien avulla myös miten ja miksi. Tuloksena on ainutlaatuinen katsaus kielemme erikoislaatuun. Kersti Juvan legendaarisiin suomennoksiin kuuluvat niin J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia kuin Hobitti.
***
Merja Leppälahti: Perinnejoulu: käsikirja kaikille

Joulu on juhla, jolloin aivan erityisesti arvostetaan perinteitä. Joulunaikaan muistellaan perheen ja suvun lapsuuden jouluja ja haaveillaan perinteisestä maalaisjoulusta. Nykyajan perinnejoulu ei tarkoita sitä, että kaikki on tehtävä vanhojen kaavojen mukaan, vaan voi valita joulun ihanimmat asiat ja muokata niistä itselle sopivan perinnejoulun. Joulu on hyvän mielen juhla, jolloin annetaan ja saadaan, jaetaan jouluiloa ja nautitaan kynttilöiden valosta. Perinnejoulu esittelee suomalaiset jouluperinteet ja -tavat. Osa vanhoista, tunnetuista joulunviettotavoista on jäänyt sivuun ja unohtunutkin, osa on saanut uusia muotoja. Kirjan ohjeiden ja vinkkien avulla vanhoja jouluperinteitä voi soveltaa myös tämän päivän joulunviettoon.
***
Katri Maasalo: Senaatintori: Suomen historia kuvin

Miltä näytti Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuudessa 1894? Miten sortovuosien aikana osoitettiin mieltä ilman banderolleja? Miksi Tuomiokirkkoon jonotettiin korttelin ympäri? Senaatintorilla ovat käyskennelleet niin keisarit, kuninkaat ja presidentit kuin mummot ja Mannerheim. Valokuvauskone sinne pystytettiin ensimmäistä kertaa viimeistään 1860-luvulla. Senaatintorilla on juhlittu voittoa sodassa ja Euroviisuissa. Siellä on kuultu presidenttien puheita mutta myös Puna-armeijan kuoroa yhdessä Leningrad Cowboysin kanssa. Sitä ovat valaisseet niin pommituksista syttynyt Yliopisto kuin valotaiteessa kylpenyt Tuomiokirkko. Teos tarjoaa läpivalaisun Suomen historiasta kaikille Tuomiokirkon portailla istuville ja Senaatintorin kiveystä kulkeville. Katso ja lue, mitä Aleksanteri II:n patsaan ympärillä on 150 vuoden aikana tapahtunut!
***
Arja Turunen & Anna Niiranen (toim.): Säädyllistä ja säädytöntä: pukeutumisen kulttuurihistoriaa renessanssista 2000-luvulle

Miten muoti on muuttunut? Millä tavoin sukupuoli, sosiaalinen asema, varallisuus, ikä ja eri elämänvaiheet ovat näkyneet pukeutumisessa? Miten yhteiskunnat ja erilaiset yhteisöt ovat kontrolloineet ihmisten ulkoasua? Vaatteet ja asusteet ovat keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Säädyllistä ja säädytöntä esittelee, kuinka käsitykset pukeutumisesta ovat muuttuneet ja miten ulkoasua koskevia sääntöjä vastaan on myös kapinoitu. Teos kattaa pukeutumisen historiaa 1500-luvulta aina tähän päivään saakka. Teoksen artikkelit osoittavat, että pukeutumisessa on aina ollut kysymys paljon laajemmasta ilmiöstä kuin pelkästä muodista.
***
Tuija Wetterstrand: Hennalan helvetti: kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918

Hennalan helvetti pureutuu Lahden Hennalan vankileirin kasvatusosaston toimintaan. Lahden sotavankila oli Suomen kolmanneksi suurin, ja se tunnetaan erityisesti Fellmannin pellosta ja naismurhista. Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Monet kasvatusosaston työmenetelmistä olivat nykynäkökulmasta varsin moderneja, kuten vankien kanssa käydyt ryhmä- ja yksityiskeskustelut, musiikin käyttö terapiamuotona, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen lehtikirjoitusten avulla sekä kasvatustyöntekijöiden jalkautuminen vankien kotipaikkakunnille rauhoittelemaan tulehtunutta ilmapiiriä. Vilpitön yritys kohentaa vankien oloja epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa oli liian kova.
***
Pekka Hakamies, Pekka Hako & Ulla Piela (toim.): Eurooppa, Suomi, Kalevala: mikä mahdollisti Kalevalan?

Minkälaisista aatteellisista ajattelutavoista ja vaikutteista Kalevala sai alkunsa ja mallinsa? Kalevalaseuran 98. vuosikirjassa Eurooppa, Suomi ja Kalevala pohditaan valistuksen, romantiikan, uushumanismin ja nationalismin vaikutuksia Kalevalan syntyyn. Teoksessa käsitellään myös Lönnrotin Kalevalassa toteuttaman kieli-ideologian taustoja ja merkityksiä suomalaisuuden myyttiä rakennettaessa.
***
Kalle Kinnunen: Elokuvasäätiön tuella: suomalaista elokuvaa tekemässä 1969–2019

Suomen elokuvasäätiö on suomalaisen elokuvan tärkein rahoittaja. Kun säätiö vuoden 1969 lopulla perustettiin, valtiovalta otti voimakkaasti kantaa: elokuva ei ollut enää vain hupia ja verotuksen kohde vaan taidetta ja kulttuuria, jota piti tukea julkisin varoin. SES on elokuvan monimuotoisuutta edistävä mahdollistaja ja taiteenalaa yhdistävä voima. Se on ollut myös kiistelty laitos, politiikan pelinappula, pelättykin portinvartija ja joskus riitaisan kentän ukkosenjohdatin. Elokuvasäätiön tuella käsittelee 50 vuotta suomalaisen elokuva-alan historiaa ja tekemisen kehitystä Elokuvasäätiön näköalapaikalta. Kokemuksistaan ja näkemyksistään kertovat kymmenet haastatellut tekijät ja asiantuntijat Jörn Donnerista Markus Seliniin ja Selma Vilhuseen.
***
Lars Westerlund: Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943

Professori Lars Westerlund esittelee kiihkottomasti todistusaineistoa sodan järkyttävistä tapahtumista ja suomalaisten osuudesta niihin. Tämä selvitys herätti laajaa kansainvälistä huomiota ilmestyessään englanniksi helmikuussa 2019. SS-Divisioona Wikingiin värväytyi 1408 suomalaista, enimmäkseen 17–23-vuotiaita miehiä, joista sotaretken aikana 256 kaatui, 14 katosi ja 686 haavoittui. He joutuivat todistamaan juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisia ja joissakin tapauksissa mitä todennäköisimmin myös osallistumaan niihin. Tutkimuksen käyttöön on saatu 76 suomalaisen SS-miehen sodanaikaisia päiväkirjoja. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty laajalti arkistoaineistoja Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollannista ja Pohjoismaista.
***
Jyrki Karvinen: Talvisodan 105 päivää: kuinka pienen kansan tarinasta valettiin teräksinen muistomerkki

Tämä kirja kertoo tuoreella tavalla siitä, miten Stalinin suunnitelma Suomen valtaamiseksi tuhottiin. Kirja kuvaa nuorten sotilaiden sitkeää uhrautumista, kotirintaman pyyteetöntä uurastamista sekä poliittisen ja sotilaallisen johdon toimintaa. Kirja kertoo myös talvisodan kansallisen muistomerkin valmistumisesta. Teos vaati 20 vuotta työtä ja kymmenien ihmisten asiantuntemusta eri aloilta. Pekka Kauhasen suunnittelema muistomerkki paljastettiin Kasarmitorilla Helsingissä joulukuussa 2017. Se on kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden turvanneille taistelijoille 105 päivää kestäneessä talvisodassa 1939–1940.
***
Kustaa H. J. Vilkuna: Viha - Perikato, katkeruus ja kertomus isovihasta

Viha kertoo yhdestä Suomen historian merkittävimmästä epookista kokonaisvaltaisesti, laajaan lähdeaineistoon perustaen, aikakauden kielenkäyttöä myötäillen ja uudenlaisia tulkintoja tehden.

Tutkimus kattaa vihan olemuksen eri ilmenemismuotoineen, siviiliväestön osan 1700-luvun alun suursodassa, kokemuksen perikadosta ja elämisen miehitettynä kaikkine julmuuksineen, ahdistuksineen, katkeruuksineen ja monine yhteiskunnallisine vaikutuksineen.

Sodan ja miehitysvallan jälkeen viha jatkui monina vihoina, kun vihan aikaiset kaunat, katkeruus ja levottomuus syvenivät ja koettelivat yhteiskunnan vallitsevia rakenteita.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190911/913b1d62/attachment-0001.html>