[H-verkko] Esitelmät ja keskustelutilaisuudet: Menneen kosketus

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Menneen kosketus

13.11.2019 klo 15:00 -  klo 19:00 Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, 00530 Helsinki https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Teatterikorkeakoulu%2C+Haapaniemenkatu%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
MENNEEN KOSKETUS

keskiviikko 13.11.2019 klo 15.00–19
Teatterikorkeakoulu, C-portaikko, sali 535
Haapaniemenkatu 6, Helsinki

Miten mennyt koskettaa tutkijaa, ja miten tutkija onnistuisi koskettamaan yleisöä?
Millä tavalla monumentista tulee ihminen, Jeanista Janne?
Mitä vastata elokuiseen kirjeeseen sadan vuoden takaa?

Tervetuloa keskustelemaan näistä kysymyksistä Teatterikorkeakoululla pidettävään taiteen ja historian ”salonkiin” keskiviikkona 13.11.2019 klo 15–19. Tapahtuma on osa Taideyliopiston Taiteellisen tutkimuksen keskuksen (Centre for Artistic Research / CfAR) ohjelmaa, ja se on jatkoa viime syksynä järjestetylle tilaisuudelle Menneisyyden jälkiä. Järjestäjiin kuuluvat myös Taideyliopiston Historiafoorumi ja Turun yliopiston tutkimuskeskus SELMA (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory). Tapahtuman kieli on suomi.

ALUSTUKSET:

1800-luvulla syntyneet suomalaiset säveltäjänaiset: Miten kuunnella heitä tänään?
Susanna Välimäki

Susanna Välimäki on musiikkitieteen yliopistonlehtori Turun yliopistossa ja aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan tutkimusyhdistys Suoni ry:n perustajajäsen. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta pitkällä 1800-luvulla syntyneistä suomalaisista säveltäjänaisista, joista hän kirjoittaa yhdessä tutkija Nuppu Koiviston kanssa tietokirjaa. Välimäki myös kirjoittaa elämäkertaa säveltäjä-viulisti Agnes Tschetschulinista (1859–1942) sekä tekee sukupuolista tasa-arvoa klassisen musiikin kulttuurissa edistävää aktivistista tutkimusta. Puheenvuorossaan Välimäki esittelee 1800-luvulla syntyneitä suomalaisia säveltäjänaisia koskevaa tutkimushankettaan. Erityisesti hän pohtii tapoja, joilla näiden säveltäjien elämää ja teoksia voi tuoda esille tämän päivän yleisölle, esimerkiksi yhteistyössä muusikoiden, musiikki-instituutioiden ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.

Ackté-perhe ja Jean Sibelius: säröjä eletyn ja julkisivun välillä
Ulla-Britta Broman-Kananen, Anne Kauppala & Timo Virtanen

Acktén ja Sibeliuksen perheenjäsenet tunsivat toisensa Helsingin musiikkipiireistä. Kirjeenvaihtoa on tosin säilynyt pääasiassa vain Aino Acktén ja Jean Sibeliuksen välillä, ja se ajoittuu vuosille 1899–1936. Suurin osa on kirjoitettu ruotsiksi ja pienempi osa suomeksi. Julkaistavassa editiossa kirjeet varustetaan tutkimustyöhön perustuvilla viitteillä sekä kirjeissä kuvattuja tapahtumia kontekstualisoivilla esseillä, joissa hyödynnetään muita sukulaisille ja ystäville kirjoitettuja kirjeitä.

Jean Sibelius pyysi Emmy Achtén Kullervon sisaren rooliin ja sittemmin Jungfrun i tornet’iin. Emmyn puoliso Niklas Achté viftasi ajoittain Jannen kanssa niin kuin sittemmin myös Ainon puoliso Heikki Renvall. Sibelius sävelsi Aino Acktélle kaksi laulusävellystä, Höstkvällenin ja Luonnottaren. Mutta mitä hän ajatteli Acktésta laulujensa tulkitsijana? Entä mikä oli Aino Acktén näkemys Sibeliuksesta vokaalisäveltäjänä? Alustuksessa keskitytään kolmeen episodiin, jotka havainnollistavat eletyn elämän säröisyyttä harmonisemman julkisivun takana.

Ulla-Britta Broman-Kananen on oopperatutkija, joka on kiinnostunut oopperasta naistoimijuuden näyttämönä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Anne Kauppala on esittävän säveltaiteen tutkimuksen professori, ja hänen keskeinen tutkimusalansa on oopperan esittämiskulttuurin mikrohistoria. Timo Virtanen on Sibelius-tutkija ja Sibeliuksen koottujen teosten päätoimittaja.

Arkipäivän alakulo
Kirsi Tuohela ja Elina Saloranta

Kirsi Tuohela on naisten kirjoittamisen ja melankolian kulttuurihistoriaan perehtynyt historioitsija, ja Elina Saloranta on taiteilija-tutkija, joka käy kirjeenvaihtoa menneisyyden kanssa. Yhteisessä puheenvuorossaan he tarkastelevat laulaja Elli Forssell-Rozentālen (1871–1943) kirjettä sadan vuoden takaa. Miten taiteilija vastaa Ellin kirjeeseen, ja miten sen tekisi kulttuurihistorioitsija? Mitä dialogi taiteen ja tieteen välillä synnyttää?

 

 


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Michaela Bränn
michaela.brann at uniarts.fi
http://sites.uniarts.fi/web/cfar/menneen-kosketus

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/menneen-kosketus/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola