[H-verkko] Väitökset: Väitös: Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955 – 1971: Questions of Neutrality and Divided Germany

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Väitös: Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955 – 1971: Questions of Neutrality and Divided Germany

19.6.2019 klo 14:00 -  klo 17:00 S212, Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Seminarium%2C+40100+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%2C+Suomi
--------------------------------------------
FM Jukka Nissisen yleisen historian väitöskirjan ”Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955 – 1971: Questions of Neutrality and Divided Germany” tarkastustilaisuus pidetään 19.6.2019 Jyväskylän yliopistossa klo 14.00, osoitteessa Seminarium S212.

Vastaväittäjänä toimii Associate Professor William G. Gray (Purdue University, USA) ja kustoksena professori Pasi Ihalainen. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

***

Diplomaatit tukivat käsitystä Suomesta länsimaana

Kylmän sodan aikana vuosina 1949-1973 Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun Saksan valtioista, jotta sen ei olisi tarvinnut ottaa kantaa idän ja lännen ristiriitaan siitä, kumpi Saksoista edusti todellista Saksaa — sosialistinen Itä-Saksa (Saksan demokraattinen tasavalta) vai kapitalistinen Länsi-Saksa (Saksan liittotasavalta). Suomi vaikutti olevan kallellaan itään päin, sillä muut puolueettomat länsimaat tunnustivat vain Länsi-Saksan. Yleisen historian väitöskirjassaan FM Jukka Nissinen tutkii, kuinka jaetussa Saksassa toimineet suomalaisdiplomaatit tulkitsivat Suomen kylmän sodan ajan Saksan-politiikkaa osana Suomen virallista puolueettomuuteen perustunutta ulkopolitiikkaa.

Diplomaattien näkemyksiä arvioidaan tutkimuksessa kansainvälisen ja ylirajaisen (transnational) historian tutkimuksen näkökulmasta käyttämällä aikaisemmin kokonaisvaltaisesti tutkimatonta lähdemateriaalia, jaetussa Saksassa toimineiden suomalaisdiplomaattien poliittista raportointia Helsinkiin. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi kansainvälisten suhteiden poliittisen keskustelun ja ulkopolitiikasta muotoiltujen mielikuvien merkitystä korostavaa lähestymistapaa. Näiden innoittamina Suomen Saksan-politiikkaa tulkittiin pyrkimyksenä rakentaa siitä käsite, jonka oli tarkoitus toimia osana puolueettomuuden symbolista käsitemaailmaa.

Työn tuloksia

Vaikka Suomen kylmän sodan ajan ulkopolitiikka pyöri presidentti Urho Kekkosen ja hänen ajamansa ”virallisen” ulkopoliittisen linjan ympärillä, tutkimus osoittaa, että huolimatta vallan henkilöitymisestä Kekkoseen sekä ns. suomettumisesta — eli yliherkästä suhtautumisesta Neuvostoliittoon Suomen poliittisessa keskustelussa — suomalaisdiplomaatit ja ulkoasiainhallinto toimivat virallisen puheenparren takana itsenäisesti tuoden esille kriittisiä näkökulmia.

Jo 1950-luvun puolivälissä Suomen Länsi-Saksassa toiminut edustaja esitti mahdollisuutta täyskäännökseen Suomen Saksan-politiikassa. Olavi Munkin raportoinnissa Suomen linjalle nähtiin vaihtoehto esimerkiksi puolueettoman Itävallan tavassa tunnustaa ainoastaan Saksan liittotasavalta.

Myös 1960-luvulla Saksan-politiikan erääseen tärkeimpään perusteeseen, Länsi-Saksan yksinedustusvaatimukseen, suhtauduttiin raportoinnissa kriittisesti. Tutkimus osoittaakin, että mahdollisesti tämän kriittisen raportoinnin vuoksi Kekkonen pohti jo vuonna 1967 molempien Saksojen tunnustamista vakavissaan, huomattavasti ennen Suomen ns. Saksan-pakettia, joka julkistettiin vasta syyskuussa 1971, ja silloinkin osaltaan vasta aloitteen vuodettua julkisuuteen.

Länsi-Saksan ulkoasiainhallinnon dokumentit osoittivat, että Suomen ja Länsi-Saksan välit huonontuivat huomattavasti 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun Kekkonen hyökkäsi puheissaan Länsi-Saksaa vastaan sodanlietsojana. Kulissien takana suomalaisdiplomaatit toiminnallaan ja henkilökohtaisella diplomatiallaan tasapainottivat Suomen kallistumista itään päin Saksan kysymyksessä. Länsi-Saksan ulkoasianhallinnon dokumenteissa suomalaisdiplomaatteja arvioitiin äärimmäisen myönteisesti, sillä heidät nähtiin avoimen länsimielisinä.

Nissisen tutkimus osoittaa, että suomalaisten diplomaattien poliittisessa raportoinnissa virallista ulkopolitiikkaa tarkasteltiin kriittisesti ja myös laajemmissa ylirajaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Monissa tapauksissa politiikka näytti ulkopuolelta katsottuna varsin erilaiselta kuin sen Helsingissä toivottiin näyttävän. Suomen puolueettomuuden julkisivu oli usein huteralla pohjalla.

Eräs ongelma Kekkosen ajan historian tutkimuksessa on ollut sen tarkastelu lähinnä kansallisten poliittisen ylätason toimijoiden kautta. Tutkimuksellaan Nissinen ottaa osaa tähän keskusteluun ja tuo esiin aiemmin ääntä vaille jääneitä ulkopolitiikan muotoilijoita. Olennaista ei ollut pelkästään poliittinen johtajuus vaan myös valtiollisten organisaatioiden ja virkamiesten itsenäinen toiminta länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.

Jukka Nissinen valmistui Pohjois-Savon ammattioppilaitoksesta vuonna 1998 Tietotekniikan perustutkintolinjalta. Vuonna 2011 hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Hän on työskennellyt historian ja etnologian laitoksella väitöskirjatutkijana vuodesta 2012 humanistisen tiedekunnan (humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan), Ella ja Georg Ehrnroothin säätiön sekä Emil Aaltosen säätiön rahoituksella.

Lisätietoja:
Jukka Nissinen, jukka.t.nissinen at jyu.fi, puh. +35850 0674472
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, viestinta at jyu.fi, puh. 040 805 4403


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Jukka Nissinen
jukka.t.nissinen at jyu.fi
+35850 0674472


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/vaitos-finnish-diplomats-as-interpreters-of-finlands-foreign-policy-1955-1971/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola