[H-verkko] Arvosteltavaksi: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen uusia julkaisuja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus.
Toim. Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä. (354 s.)

Nykykulttuurilta hulluuden historiallisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta tarkasteleva teos Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus
Mielenterveydestä puhutaan nyt paljon: psykologian ja psykiatrian diagnostiset termit ja diskurssit ovat tulleet osaksi arkipäivää median, taiteen ja tutkimuksen kautta. Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus (toim. Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä) tarjoaa näihin teemoihin tuoreen näkökulman tarkastelemalla niitä kulttuurisena kysymyksenä.
Teos osallistuu uuteen hulluustutkimuskeskusteluun, jota käydään monitieteisesti Suomessa ja maailmalla. Hulluustutkimus tekee näkyväksi erilaisia tapoja käsitteellistää, esittää ja kokea poikkeavuutta ja määritellä normaaliutta. Se valaisee psykiatrian ja psyykkisen kärsimyksen sidoksia ja vaikutusta ihmisten arkeen, kulttuurisiin käytänteisiin ja taiteeseen. Se fokusoi siihen, miten hulluus tulee kulttuurissamme kommunikoiduksi.
Artikkelikokoelma kattaa laajan kirjon hulluutta aina outoudesta patologiaan. Näiden välisten rajojen määrittely nähdään teoksessa historiallisena ja kulttuurisidonnaisena. Kirjoittajat ovat humanististen ja taiteellisten alojen tutkijoita Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistosta sekä Taideyliopistosta. He hahmottavat hulluutta omien tutkimusalojensa lähtökohdista. Teoksen artikkelit tarkastelevat hulluutta sairaaloiden, kodin, yhteisöjen ja kielen konteksteissa. Kirjoittajat tuovat uusia käsitteellisiä ja menetelmällisiä näkökulmia hulluuden lähestymiseen ja määrittelyyn.
Teos soveltuu johdatukseksi hulluustutkimukseen ja kulttuuriseen mielenterveystutkimukseen. Se on suunnattu tutkijoille, opiskelijoille ja alan ammattilaisille ja tarjoaa pohdittavaa kaikille mielenterveysteemoista kiinnostuneille.

***
Jere Kyyrö: Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat. Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa (2019)
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 124, Jyväskylän yliopisto. (406 s.)
ISBN: 978-951-39-7657-6, ISSN 1457-6899

Jere Kyyrön Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat. Mediatisoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa (2019) pureutuu marsalkka Mannerheimia koskeviin mediakeskusteluihin. Se erittelee 2000–2010-lukujen määrittelykamppailuja, joissa on pelissä toimijoiden kansallinen, taiteellinen ja journalistinen arvovalta.

Marsalkka Mannerheim esiintyi usein uutisotsikoissa vuosina 2001–2014. Keskustelua synnytti aika ajoin Renny Harlinin ja Markus Selinin Mannerheim-suurelokuvahanke. Lööppeihin nousi myös Katariina Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen, jossa Mannerheimia muistuttava hahmo seikkailee Keski-Aasiassa ja sisällissodan Suomessa, ottaa kirgiisinuorukaisen rakastajakseen ja teloittaa punaisten pahvikuvia. Kesällä 2012 tuli julki tieto Ylen Mannerheim-elokuvaprojektista, jossa Mannerheimia esittää tummaihoinen kenialainen.

Kirjassa tarkastellaan näiden kolmen Mannerheim-aiheisen teoksen ympärillä käytyjä mediakeskusteluja, joissa produktiot sijoitetaan kulttuurin kentille eri tavoin. Erilaisten asemointien kautta hahmottuu kuva paitsi suomalaisen median ja kulttuurintuotannon kentistä myös eräänlaisesta mediatisoituneesta kansalaisuskonnosta. Käsitellyissä uudelleentulkinnoissa on nähtävissä uusisänmaallisuuden, monikulttuurisuuden ja vasemmistolaisen historiapolitiikan lisäksi kolmen toisiinsa liittyvän kontekstin vaikutus: perheen hyvinvointia korostavan familistisen diskurssin näkyvyys, uudenlaiset maskuliinisuuskäsitykset sekä subjektiivisuutta korostava julkisuuden rakenne.
FM, YTM Jere Kyyrö on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja sosiologi. Hän tutkii ja opettaa Turun yliopistossa uskontotieteen oppiaineessa. Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat on tekijänsä väitöskirja, ja se tarkastetaan Turun yliopistossa 23.2.2019 klo 12.15.

****
Heidi Keinonen: Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu (2018)
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 123, Jyväskylän yliopisto. (242 s.)
ISBN: 978-951-39-7485-5, ISSN 1457-6899

Nykykulttuurilta ensimmäinen suomenkielinen television ohjelmaformaatteja käsittelevä teos:Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu (2018)

Perustuuko Salatut elämät australialaiseen formaattiin? Millaisia haasteita formaatin adaptaatio voi aiheuttaa? Miksi Tenavatuokion lelut herättivät keskustelua?

Heidi Keinosen Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu on ensimmäinen suomenkielinen television ohjelmaformaatteja käsittelevä teos. Mediateollisuutta koskevien analyysien ohella kirja tarjoaa ainutlaatuista tietoa kotimaisen televisiotuotannon historiasta ja käytännöistä. Tutkimus perustuu kotimaisten televisiotuottajien ja ohjelmapäälliköiden haastatteluihin sekä tapauskohtaisesti koottuihin täydentäviin aineistoihin.
Teos soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, mutta avaa uusia näkökulmia myös televisioalan ammattilaisille ja kaikille populaarikulttuurista ja globalisaatiosta kiinnostuneille. YTT, dosentti Heidi Keinonen on toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä eri yliopistoissa vuodesta 2004 lähtien. Hänen tutkimusaloihinsa kuuluvat televisiotuotanto, mediateollisuus ja mediahistoria.

***
Nykykulttuurilta uusi populismin eri muotoja ja sisäisiä eroja käsittelevä teos: Populism on the loose (toim. Kovala, Palonen, Ruotsalainen & Saresma)
Open Access: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7401-5
Populismitutkimus on pääosin keskittynyt etsimään populismia määrittäviä yhteisiä piirteitä tai hahmottamaan populismia sosiaalisena logiikkana. Tässä kirjassa tarkastellaan populismin sisäisiä eroja. Populismi vaihtelee ensinnäkin kulttuurikontekstin mukana. Populistiset liikkeet ovat jopa yhteiskunnallisesti samankaltaisissa maissa, kuten Pohjoismaissa, yleensä varsin erilaisia. Toiseksi populismiin vaikuttavat merkittävästi sellaiset muuttujat kuin sukupuoli, luokka ja uskonto. Ja kolmanneksi populismin käsite sinänsä on ”irti” tavalla, johon sopii Ernesto Laclaun populismiteoriasta tuttu termi ”kelluva merkitsijä”.
Tämän kirjan otsikko, ”Populism on the loose”, viittaa yhtä aikaa kahteen eri kehityskulkuun – siihen, että populismi on levinnyt ja valtavirtaistunut nopeasti ja siihen, että sitä määritellään hyvin monilla eri tavoilla. Kirja pyrkii luonnehtimaan populismin monimuotoista ilmiötä eri suunnista, esimerkiksi kulttuurikontekstin, sukupuolen, viestinnän ja politiikantutkimuksen näkökulmista. Kirjassa käsitellään populismia mm. Venezuelassa, Italiassa, Romaniassa ja Turkissa, mutta osa artikkeleista keskittyy Suomeen ja Perussuomalaisen puolueen nousuun tällä vuosisadalla. Eroavaisuuksia ja kontekstuaalisuutta korostava kirja on merkittävä kontribuutio nopeasti kehittyvän populismin tutkimuksen kentällä.

Mainstreaming Populism in the 21st Century –konsortiohanke:
https://blogs.helsinki.fi/populismi/
Populism on the loose
(eds.) Kovala, Palonen, Ruotsalainen & Saresma, 2018
Publication series of The Research Centre for Contemporary Culture, Jyväskylä University Press. (p. 276)
ISBN: 978-951-39-7401-5
***
Jussi Ojajärvi & Nina Työlahti (toim.)
Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (2017)
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 121, Jyväskylän yliopisto. (354 s.)
ISBN: 978-951-39-7260-8 (nid.), 978-951-39-7261-5 (PDF), ISSN 1457-6899
Hinta 25€. PDF vapaasti ladattavissa.
Maamme romaani tarkastelee Suomen itsenäisyyden ajan romaania. Sitä käydään läpi vuosikymmenittäin, muutama teos kerrallaan.
Klassikoiden ohella huomiota saavat myös vähemmän tunnetut romaanit. Suomalainen orjatyttö kohtaa Eevan luokan. Nuorena nukkuneen seurana on Uni. Simpauttaja saa rinnalleen Surupukuisen naisen ja Ihmisen joka järkkyi. Mukana on myös Kissani Jugoslavia, perässään Kvanttivaras! Selväksi käy, että maamme romaani saati sen esittämä suomalaisuus eivät ole yksituumaisia asioita. Lajista, kuten meistä, on moneksi.
Kirjoittajat ovat kirjallisuudentutkijoita. Esseekokoelma on tarkoitettu niin virikkeeksi ja viihdykkeeksi kuin yleistajuiseksi oppimateriaaliksi. Se on saatavilla maksuttomana pdf-tiedostona osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7306-3

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190513/74e89791/attachment-0001.html>