[H-verkko] Väitökset: How sound cinema arrived in Ecuador : case study of Quito in the late 1920s and early 1930s

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
How sound cinema arrived in Ecuador : case study of Quito in the late 1920s and early 1930s

12.1.2019 klo 12:00 -  klo 15:00 Janus -sali https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Kaivokatu+12%2C+Turku%2C+Suomi
--------------------------------------------
MA Bolivia Erazo esittää väitöskirjansa ”How Sound Cinema Arrived in Ecuador: Case Study of Quito in the Late 1920s and Early 1930s” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 12.1.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kimmo Laine (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Marja Jalava (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

***

Turun yliopistossa väittelevä Bolivia Erazo tarkastelee tutkimuksessaan äänielokuvan saapumista Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Tutkimus osoittaa, että äänielokuva oli ilmiönä tuttu ecuadorilaisille jo ennen äänielokuvanäytösten alkamista. Sanomalehdissä oli käsitelty laajasti äänielokuvan teknologioita ja niiden käyttöönottoa muissa maissa, ja kaupunkilaiset vaativatkin äänielokuvan tuomista Quitoon.
Tutkimuksen keskiössä on ihmisten vapaa-ajan käyttö tutkittuina vuosina. Radio teki vasta tuloaan ja televisio ei ollut vielä käytössä. Elokuvat olivat näin keskeisessä asemassa ihmisten vapaa-ajassa.

– Muutoksiin, kuten uusien elokuvateatterien avaamiseen ja äänielokuvan saapumiseen suhtauduttiin eri tavoin. Monet ottivat modernisaation ilolla vastaan, mutta jotkut vastustivat sitä rajusti. Tästä vastakkainasettelusta tuli lopulta merkittävä, kertoo väittelijä Bolivia Erazo, joka on itse kotoisin Ecuadorin pääkaupungista Quitosta.

Erazon tutkimus paljastaa, että äänielokuva saapui kaupunkiin paljon ennen varsinaisten äänielokuvanäytösten alkamista. Ensimmäinen äänielokuva esitettiin Quitossa syyskuussa 1930, mutta lehdistö oli käsitellyt aihetta tätä ennen ainakin kolmen vuoden ajan.

– Näin ollen, kun ensimmäiset äänielokuvat esitettiin, ihmiset olivat jo hyvin tietoisia tämän teknologian hyvistä ja huonoista puolista, ja paikalliset vaativatkin äänielokuvan tuomista kaupunkiin, Erazo sanoo.

Tapaustutkimus laajenee tulevaisuudessa
Äänielokuvan saapuminen kaupunkiin valikoitui tutkimuksen aiheeksi, koska se tarjoaa väittelijän mukaan hyvän viitekehyksen tavallisen ihmisen vapaa-ajan tutkimiseen sekä kurkistusikkunan koko yhteiskuntaan tutkimukseen valittuina vuosina 1929–1933.

– Käytin sanomalehtiä päälähteinäni, koska ne tarjoavat ainutlaatuisen näköalan yhteiskunnan tapahtumiin ja jopa mielenkiintoisella tavalla erikoisiin tapahtumiin sanomalehtien julkaisutoiminnan sisällä. Sanomalehtiaineiston myötä aikalaisten oma ääni saa merkittävän aseman tutkimuksessa, Erazo sanoo.

Väittelijä kertoo, että hän ei katsonut yhtään elokuvaa tutkimusta varten.

– Otin kuitenkin eri arkistoissa noin 12 000 digitaalista valokuvaa aiheeseen liittyvistä artikkeleista, elokuvamainoksista ja kolumneista, tutkija naurahtaa.

Erazo kertoo jatkavansa tutkimustaan seuraaville vuosille. Radion ja television käyttöönotot antavat väittelijän mukaan tutkimuskysymykselle uusia ulottuvuuksia.

 

***

Miten äänielokuva saapui Ecuadoriin. Tapaustutkimus 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun Quitosta

Tämä väitöskirja tutkii siirtymää mykkäelokuvasta äänielokuvaan 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun Quitossa, Ecuadorissa. Sen lisäksi, että tämä on ensimmäinen tutkimus laatuaan Ecuadorin elokuvahistoriasta, Quiton sijainti tekee aiheesta mielenkiintoisen, koska Quito on vuoristossa sijaitseva sisämaan pääkaupunki.

Ecuadorissa sanomalehdet eivät ole saatavissa digitaalisessa muodossa, joten tutkimus perustuu painettuihin sanomalehtiin, joista uutiset ja muu aineisto on tallennettu digikameralla tutkimuskäyttöön. Paikallisista sanomalehdistä löytyi Quiton eri arkistoista tuhansia elokuviin liittyviä tekstejä tutkimusmateriaaliksi. Kaikki elokuvaa sivuavat lehdistömateriaalit luettiin ja analysoitiin tarkasti. Materiaali tutkittiin historiallista menetelmää käyttäen sekä ammentamalla vaikutteita Michel Foucault’n diskurssianalyysistä. Yhtenä tärkeimpänä johtopäätöksenä on selvää, että äänielokuva hallitsi elokuva-alaa jo paljon ennen ensimmäisten äänielokuvien esitystä, joka tapahtui syyskuussa 1930. Tämä tapahtui, koska äänielokuvasta keskusteltiin laajasti paikallisissa sanoma- ja aikakauslehdissä vuodesta 1928 alkaen, paljon ennen tämän uuden teknologian ensimmäistä käyttöä Quitossa. Näin ollen, kun ensimmäiset äänielokuvat esitettiin, ihmiset olivat jo hyvin tietoisia tämän teknologian hyvistä ja huonoista puolista, ja paikalliset vaativatkin äänielokuvan tuomista kaupunkiin.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
http://www.utupub.fi/handle/10024/146542

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=41852
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola