[H-verkko] Väitökset: Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista – – Helsingin Taidehallin näyttelyt 1928-1968

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista – – Helsingin Taidehallin näyttelyt 1928-1968

11.1.2019 klo 12:00 -  klo 15:00 Metsätalon 1. kerroksen sali 1 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Unioninkatu+40%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
FM Maija Koskinen väittelee 11.1.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista – – Helsingin Taidehallin näyttelyt 1928-1968” (Artstically Regenerating and Politically Topical – The Exhibitions of Kunsthalle Helsinki 1928-1968). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalon 1. kerroksen sali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on professori Anu Koivunen, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kirsi Saarikangas.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***
Tutkimus käsittelee Helsingin Taidehallin merkitystä suomalaisen taiteen kehitykselle ja taidekentän toiminnalle sen ensimmäisen intendentin Bertel Hintzen toimikaudella 1928–1968. Tutkimuksessa rakennetaan kokonaiskuva Taidehallista Kunsthalle- tradition suomalaisena sovelluksena. Tutkimus määrittelee Taidehallin näyttelyprofiilin ja avaa sen näyttelytoiminnan suhteen valtiolliseen politiikkaan.

Taidehallin näyttelyitä lähestytään kahdesta vallan ja vallankäytön näkökulmasta. Ensimmäinen keskittyy Taidehallin näyttelyiden, taiteen ja taidekentän suhteeseen. Se tarkastelee Taidehallia taiteen määrittelijänä taidekentän sisäisissä valtakamppailuissa. Niihin liittyneissä ns. repeämänäyttelyissä kamppailtiin hallitsevasta taidekäsityksestä. Toinen näkökulma avaa Taidehallin näyttelyiden ja taidekentän suhdetta poliittiseen vallankäyttöön. Se nostaa esiin taiteen, vallan ja politiikan välisiä kytköksiä ja käsittelee näitä ns. valtiollispoliittisia näyttelyitä politiikan välineinä.

Instituutiohistoriallinen tutkimus perustuu arkisto- ja kuva-aineistoon. Se yhdistää taidehistorian, taiteen sosiologian ja poliittisen historian lähestymistapoja. Taidehallin näyttelyitä on analysoitu systemaattisen luokittelun ja aikalaiskritiikin kautta ja käsitelty tapaustutkimuksina. Teoreettisena lähtökohtana on Pierre Bourdieun taidekentän valtarakenteita ja määrittelykamppailuja painottava kenttäteoria, jota on sovellettu käyttäen Michel Grenfellin ja Cheryl Hardyn taideinstituutioanalyysimallia. Taidehallin verrokkina toimii Ateneumin taidemuseo.

Taidehallin näyttelyprofiilissa korostuivat nykytaide, kansainvälisyys ja näyttelyohjelmiston monipuolisuus. Kansallisen ja kansainvälisen jännite sekä modernismia koskevat kiistat asemoivat Taidehallin pääkaupungin tärkeimmäksi näyttelyjärjestäjäksi ja kuvataiteen määrittelijäksi 1930- ja 1950-luvuilla. Siihen vaikutti merkittävästi intendentti Bertel Hintze ja hänen salliva taidekäsityksensä. 1960-luvulla Taidehalli menetti johtavan asemansa; taidekäsityksen haastajasta tuli muun taidekentän haastama.

Tutkimus nostaa esiin taidekentän poliittisen ulottuvuuden ja sen kytkökset poliittiseen vallankäyttöön. Taidehalli toimi sekä Suomen ulkopolitiikan että suurvaltapolitiikan näyttämönä. Sen näyttelyt heijastivat politiikan muutoksia tarkasti ja nopeasti. Taidehallin valtiollispoliittisten näyttelyiden kautta poliittisideologista kamppailua kävivät mm. natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja kylmän sodan kaudella Yhdysvallat. Näiden näyttelyiden tuotantomekanismi ulottui em. maiden ylimpään poliittiseen johtoon asti. Näyttelyiden joukosta löytyi selaisia, joita taidehistorian tutkimus ei ole tuntenut ja jotka oli pyyhitty pois Taidehallin muistista. Tutkimus osoittaa, että taidekentän itsestään ja taiteesta esittämä käsitys epäpoliittisena alueena on illuusio: halutessaan poliittisen vallan kenttä määritteli taidetta ja puuttui taidekentän autonomiaan. Taidehallin toiminnan poliittinen ulottuvuus ei ole yksittäistapaus; se koskee suomalaista taide- ja kulttuurikenttää laajemminkin.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/282224

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=41561
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola