[H-verkko] Arvosteltavaksi: Bazarin ja Docendon syksyn 2019 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
BAZAR syksy 2019

Walter Isaacson : Leonardo da Vinci

Leonardo da Vinci oli visionääri, jonka kyky yhdistää taidetta ja tiedettä teki hänestä historian luomisvoimaisimman neron. Toscanassa 1452 syntynyt Leonardo suuntasi uteliaisuutensa niin anatomiaan, fossiileihin, lintuihin, lentäviin koneisiin, aseisiin, optiikkaan, kasvitieteeseen, geologiaan, veden virtaukseen kuin kuvataiteisiinkin. Hänestä tuli renessanssi-ihmisen perikuva. Tunnettu elämäkerturi Walter Isaacson on luonut Leonardon muistiinpanojen pohjalta kiehtovan ja inspiroivan teoksen, joka paljastaa tieteilijän, taiteilijan ja ihmisen vertaansa vailla olevien saavutusten takana. Isaacson myös osoittaa, että Leonardon nerous pohjautui taitoihin, joita jokainen meistä voi kehittää. Leonardon kuolemasta tulee toukokuussa 2019 kuluneeksi 500 vuotta.
***
Adam Rutherford : Lyhyt historia meistä kaikista

Tämä on sinun tarinasi – sinun ja 100 miljardin muun ihmisen. Tämä on kertomus meistä kaikista, sillä kannamme geeniperimässämme jälkiä koko lajimme historiasta: syntymistä, kuolemista, sairauksista, sodista, nälänhädästä, muuttoliikkeistä ja valtavasta määrästä seksiä. Geenitutkija Adam Rutherford kertoo kirjassaan ihmisen historian genetiikan ja DNA:n kautta, neandertalinihmisistä nykyhetkeen ja kohti tulevaisuutta. Kirja esittelee myös geenitutkimuksen kehittymistä, suurimpia saavutuksia ja erilaisia käyttötarkoituksia sekä purkaa geeneihin liittyviä myyttejä. Lyhyt historia meistä kaikista antaa uuden näkökulman siihen, keitä me olemme ja miten meistä tuli tällaisia. Olet väärässä, jos luulit geeniesi kertovan, millainen olet. Mutta geenisi kyllä tietävät, mistä olet tullut.
***
Bergsveinn Birgisson : Musta viikinki

Saaga alkaa Rogalandissa Norjassa vuonna 846. Kuninkaalle syntyy poika, Geirmund, joka on monella tapaa erityinen. Hänestä kasvaa isona ”Musta viikinki”, Islannin mahtavin hallitsija. Geirmund Heljarskinn oli tumma ja mongolialaisia piirteitä omaava mies. Häntä kutsuttiin toisaalta mustaksi ja rumaksi, toisaalta jaloimmaksi kaikista Islannin asuttajista. Hän hankki suunnattoman omaisuuden metsästämällä miehineen mursuja ja omisti satoja orjia, jotka olivat kristittyjä Skotlannista ja Irlannista. Mutta saavutuksistaan ja maineestaan huolimatta hänestä ei ole omaa saagaa toisin kuin monesta muusta tuon ajan viikinkipäälliköstä. Nykyään, 1100 vuotta myöhemmin Islannissa elää edelleen Geirmundin sukua, muun muassa maailmankuulu laulaja Björk. Sukuun kuuluu myös kirjailija Bergsveinn Birgisson, joka yrittää löytää vastauksen siihen, millaista Geirmundin elämä oli ja miksei häntä haluttu kuoleman jälkeen enää muistella. Apuna Birgissonilla ovat vanhat asiakirjat, moderni genetiikka ja eri puolilta maailmaa kootut tiedonjyvät.
***
Anna Fifield : Loistava toveri Kim Jong-un

Kim Jong-unia on helppo parodioida: lihava tyranni, jolla on outo hiustyyli ja kummallisia asuja. Hänet tunnetaan nuorena, myrskyisänä valtionpäämiehenä, joka johtaa ydinasevaltaa ja vastustaa uhmakkaasti Yhdysvaltoja. Kimistä kerrotaan mitä erikoisimpia tarinoita: hän syötti setänsä koirille, teloitutti tyttöystävänsä ja lihotti itseään juustolla kunnes nilkat pettivät. Mutta mitä tämän häkellyttävän julkisivun taakse kätkeytyy? Toimittaja Anna Fifield päätti ottaa selvää. Hän haastatteli kirjaansa varten monia Kim Jong-unin lähipiirissä vaikuttaneita henkilöitä sekä politiikan ja psykologian asiantuntijoita, jotka ovat analysoineet Kim Jong-unin käytöstä. Haastateltavien joukossa on myös tavallisia pohjoiskorealaisia aina työleirien vangeista ns. Pjonghattanilla eläviin eliitin jäseniin. Loistava toveri Kim Jong-un on yhden maailman parhaimman Pohjois-Korea-asiantuntijan tekemä syväluotaava katsaus paitsi Kim Jong-unin persoonaan myös nykypäivän Pohjois-Koreaan.
Julkaistaan lokakuussa 2019.
***
DOCENDO syksy 2019

Jääkärisäätiö : Suomen jääkärit : itsenäisyytemme kärkijoukko

Noin 2 000 salateitse Saksaan matkustanutta nuorukaista muodosti Suomen armeijan kantajoukon. Suomen jääkärit olivat osa Suomen kansallista vapausliikettä. Saksaan vuosina 1915–1917 salateitse lähteneestä noin 2 000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona. Se oli Suomen itsenäistyessä hyvin koulutettu armeijan kantajoukko. Jääkärit kouluttivat ja johtivat Suomen muodostumassa olevan armeijan osastoja vapaussodassa, riisuivat venäläisen sotaväen aseista ja kukistivat punakaartin. Jääkäreissä oli runsaasti työväkeä, mikä aiheutti lojaalisuusongelmia mutta ei kuitenkaan päässyt vaikuttamaan sotatoimiin. Jääkärien sopeutuminen taistelemaan tsaarin armeijassa palvelleiden suomalaisten, kuten ratsuväenkenraali Mannerheimin, rinnalla ei ollut sekään ongelmatonta. Rauhan vuosina 1920–1939 jääkärit kouluttivat Suomen nuorta armeijaa ja kehittivät sen taktiikkaa sekä eri aselajeja, suojeluskuntia ja rajavartiointia. Sodissa 1939–1945 jääkärit olivat sotatoimissa marsalkka Mannerheimin alaisina, jo keski-iän saavuttaneina sotilaina armeijakunnan komentajista rivimiehiin. Kirjoittajat ovat sotahistorian tutkijoita ja jääkäriperinteeseen syventyneitä eri alojen ammattilaisia.
***
Mikko Moilanen : Suomen pyövelit

Pyövelin palveluksia ei Suomessa ole tarvittu 200 vuoteen. Historian hämärään ovat peittyneet kaikki 1600–1800-lukujen lääninpyövelit. Pyöveli edusti halveksituinta ammattiryhmää, ja häntä hyljeksittiin. Silti kukaan ei voinut kiistää viran tarpeellisuutta aikakautena, jolloin ”laivat olivat puuta ja laki ankara”. Suomen pyövelit on ensimmäinen kattava esitys maamme pyövelilaitoksesta. Arkistoista esiin kaivettu tieto on pitkälti ennen julkaisematonta. Asiakirjatietoa täydentävät pyöveleihin ja mestauspaikkoihin liittyvä perimätieto ja kansantarinat. Oikeudenkäytön historian kautta voi ymmärtää, miksi ja milloin pyövelilaitos syntyi, mikä oli pyövelien kulta-aikaa ja milloin heidän palveluksensa oikeuslaitokselle kävi tarpeettomaksi. Millaisista lähtökohdista pyövelin virkaan päädyttiin? Kuinka moni entinen rikollinen vältti mestauksen ryhtymällä kuoleman virkamieheksi? Mitä kaikkea pyövelin piti osata?  Miten sujui pyövelin yksityiselämä, mistä löysi vaimonsa ja miten hänen lapsiinsa suhtauduttiin? Halveksittiinko häntä lopulta niin paljon kuin nykykäsitys antaa ymmärtää? Näihin kaikkiin kysymyksiin teos löytää vastauksia. 1700-luvun kuluessa halveksitun ammatin tarpeellisuus tunnustettiin, ja pyövelit alettiin hyväksyä osaksi yhteiskuntaa. Siihen tarvittiin kuitenkin itse kuninkaan mahtikäsky: ihminen se on pyövelikin, ja hoitaa kunniallista virkaa. Suomen pyövelit näyttäytyvät kovapintaisina miehinä – eivät he muuten olisi pyöveleiksi päätyneetkään. Moni heistä sortui itse rikokseen, joka johti hirsipuuhun tai mestauspölkylle.
***
Markku Reimaa : Kekkosen kuiskaaja – harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti

Aaro Pakaslahti (1903–1969) oli korkean tason diplomaatti, joka toimi suuressa roolissa Suomen kriittisissä vaiheissa. Pakaslahti ei halunnut olla vain kumileimasin, vaan otti esimerkiksi vahvasti kantaa talvisodan rauhansopimuksen esittelyä vastaan – tehtävää, joka oli hänelle itselleen langennut. Välirauhan aikana ja seuraavina vuosina hän toimi läheisessä yhteistyössä ystävänsä Urho Kekkosen kanssa. Jatkosodan jälkeen Pakaslahti joutui syrjään ja palasi diplomaatin uralle vasta Kekkosen presidenttikaudella. Elämäkertateos Kekkosen kuiskaaja täydentää kuvaa isänmaallisen innostuksen sävyttämästä 1920–30-luvuista ja vaikeista sotavuosista. Pakaslahti kirjoitti muistelmat talvisodasta, ja nyt ne täydentyvät tutkimuksella, joka perustuu suureksi osaksi hänen merkintöihinsä ja havaintoihin välirauhan vuosilta, jatkosodan alusta ja näköalapaikalta Euroopassa, missä hän toimi Suomen lähettiläänä Vichyn Ranskassa. Kirja tarjoaa runsaasti havaintoja päätöksenteon ytimestä, osuvia henkilökuvia ja tuoreita tulkintoja monesta keskeisestä Suomen historian polttopisteestä. Teoksen taustalla on dosentti Johannes Pakaslahden hallussa olevaa aiemmin tutkimatonta aineistoa. Siitä selviää, että Aaro Pakaslahti oli ahkera kirjailija.
***
Mari Vares & Vesa Vares : Valmis valtioksi : Suomi ja eurooppalainen itsenäistymisaalto

Miksi Suomi oli erilainen kuin muut samaan aikaan itsenäistyneet maat? Itsenäistyvä Suomi ei ollut erillinen saareke. Vesa ja Mari Vareksen historiateos Valmis valtioksi kertoo, kuinka maa muodostui osana ajan uutta Eurooppaa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ensimmäisen maailmansodan lopun kriisi, murrosvaihe, jossa Suomi itsenäistyi. Suomen tarinan rinnalla ovat muut uudet tai muutoksen kokeneet valtiot, sekä nykyajan näkökulmasta että aikalaisten kokemina. Vuosina 1917-1920 Suomella oli monia kohtalotovereita: Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Saksan keisarikuntien kaatumisen seurauksena Itä- ja Keski-Eurooppa ja Baltia olivat täynnä valtioyrityksiä, joista osa onnistui, osa ei. Vastaava tapaus oli myös pääsiäiskapinan ja Ulsterin kysymyksen leimaama Irlanti. Pohjoismaat tarjoavat Suomelle vertailukohdan samankaltaisesta yhteiskuntamallista, mutta erilaisesta valtioratkaisusta. Kirjassa pohditaan yleisesti Euroopan muutosta, valtioiden muutosta, yhteiskuntien muutosta, henkistä muutosta, vallankumouksia ja niiden tukahduttamista ja uusien poliittisten kulttuurien muotoutumista - ja lopuksi demokratian kohtaloa maailmansotien välisessä Euroopassa. Miksi Suomessa toteutui hyvin samanlaisista lähtökohdista verrokkimaista poikkeava tie suhteessa demokratiaan? Miten tähän vaikuttivat autonomian perinne, ruotsalaiset lait, geopoliittinen sijainti, suomalainen elinkeinorakenne ja vuoden 1918 sota? Miten Suomen kriisivuosien johtajat, kuten Svinhufvud, Mannerheim ja Ståhlberg tai vaikkapa Väinö Tanner ja Kyösti Kallio vertautuvat vertailumaiden ajan eurooppalaisiin johtajiin?
***
Pekka Visuri & Eino Murtorinne : Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940

Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos tuo esille uutta tietoa Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton välissä toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Siinä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi monia dokumentteja salaisista neuvotteluista ja sopimuksista. Kun Saksa liitti itseensä Itävallan ja Tšekkoslovakian, ryhtyivät Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska vahvistamaan asemiaan Saksaa vastaan. Myös Suomi joutui suurvaltojen kovan kaupankäynnin kohteeksi. Yllättäen Hitler teki Stalinin kanssa sopimuksen, jonka ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Moskovassa 23.8.1939. Siinä määritettiin Baltian maat ja Suomi Neuvostoliiton vaikutusalueeseen. Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta, jolloin Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Neuvostoliitto vaati Baltian mailta tukikohtia ja Suomelta rajan siirtoa. Hyökkäys Suomeen 30. marraskuuta aloitti talvisodan, joka päättyi maaliskuussa 1940. Moskovassa seurattiin epäluulolla Saksan toimia Pohjois-Euroopassa. Stalinin antamien ohjeiden mukaisesti
Molotov vaati käynnillään Berliinissä marraskuussa 1940 Saksaa poistamaan sotilaansa Suomesta. Vaikka yhteistyö Saksan ja Neuvostoliiton välillä jatkui, Hitler käski aloittaa suunnittelun Venäjälle tehtävää
hyökkäystä varten. Suomea käytettäisiin hyökkäyksen lähtö- ja tukialueena.
***
Atso Haapanen : Osasto H : pääkaupungin salainen joukko-osasto

Osasto H eli osasto Helsinki on monille sotahistoriasta kiinnostuneillekin melko tuntematon joukko-osasto. Osaston virallisena tehtävänä oli suojata pääkaupunkiseutua venäläisten mahdolliselta yllätyshyökkäykseltä jatkosodan lopulla. Saksalaisten tappiot itärintamalla saivat suomalaiset havahtumaan tilanteen uhkaavuuteen ja osasto sai toisen, salaisen tehtävän. Sen tuli valmistautua torjumaan saksalaisten vallankaappaus ja miehitysyritykset, jos ja kun Suomi irtaantuisi sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Toisaalla Euroopassa Saksa oli miehittänyt asevelimaat, jotka olivat aloittaneet omin päin rauhanneuvottelut. Vastaavaan kostoon oli syytä varautua Suomessakin, etenkin kun Etelä-Suomi oli saksalaisille erittäin tärkeä heidän turvatessaan malmin kuljetuksia Ruotsista. Osasto H – pääkaupungin salainen joukko-osasto kertoo tämän vaiheen lisäksi jatkosodan alussa ja asemasotavaiheessa tehdystä työstä maihinnousujen ja maahanlaskuoperaatioiden estämiseksi pääkaupunkiseudulle.
***
Viro vuonna nolla
Laar, Mart
”...Jonkun piti vain tarttua rattiin."

Mart Laar oli historianopettaja ja -tutkija mutta poliitikkona untuvikko, kun hänestä 32-vuotiaana tuli itsenäistyneen Viron ensimmäinen pääministeri. Vuosina 1992-94 Laarin johtama hallitus toteutti joukon radikaaleja uudistuksia, tyhjensi maan Venäjän asevoimista ja käänsi katseen länteen. Ulkomailla Viroa pidettiin siirtymätalouden esimerkkimaana, mutta kotimaassa tilanne ei ollut ruusuinen: skandaali seurasi toistaan.

Erityistä huomiota maailmalla herätti tasaveron käyttöönotto. Vain yhden taloustieteellisen kirjan, Milton Friedmanin Vapaus valita, lukeneena Laar kuvitteli, että sen ideat oli pantu käytäntöön jo muualla. Virolaiset taloustieteilijät varoittivat, että se oli yhtä mahdotonta kuin veden päällä käveleminen. ”Me vain kävelimme veden päällä, koska emme tienneet sen olevan mahdotonta.” Laarin ensimmäinen hallitus kaatui ”ruplakriisiin”, kun selvisi, että se oli myynyt pankkiholvissa maanneet ruplat tsetseeneille. Dollareilla ostettiin aseita Israelista, kun kukaan muu ei myynyt.

Laar toimi pääministerinä uudelleen vuosina 1999-2002, jolloin hänen tärkeimpiä tavoitteitaan olivat Viron jäsenyys Natossa ja Euroopan unionissa sekä maan digitaalinen vallankumous ja sähköinen hallinto. Kaikki ne toteutuivat.

Laarin yksityisarkistosta valituin valokuvin ja asiakirjoin kuvitettu teos on silminnäkijän ja tekijän kuvaus eteläisen naapurimme toisesta syntymästä itsenäisenä valtiona.

Mart Laar (s. 1960) on kaksinkertainen Viron pääministeri, joka on toiminut myös maan puolustusministerinä. Hän on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia, kuten amerikkalaisen Cato-instituutin ”Milton Friedman Prize for Advancing Liberty” -palkinnon. Laar on kirjoittanut lukuisia kirjoja historiasta.
***
Petri Pietiläinen : Murha joka ei ollut rikos : historiaa isku iskulta

Murhat lumoavat ja kauhistuttavat. Todellisuudessa länsimaiden henkirikosten määrä on vähentynyt vuosisatoja, mutta media ja viihdeteollisuus tarjoilevat silmillemme murhia isku iskulta, luoti luodilta ja viilto viillolta. Pahuus myy. Murhan historiaa käsittelevässä teoksessa Caesar kohtaa Abraham Lincolnin ja filosofi Hypatia toimittaja Khashoggin. Kuka oli rikoskirjailijoiden suosikkimurhan tekijä? Selvisikö Viiltäjä-Jackin henkilöllisyys DNA-tutkimuksilla? Kuka oli sarjamurhaaja Bela Kiss? Teoksessa esitellään kuuluisien murhien taustoja Joan d’Arcin oikeusmurhasta valtiollisiin murhakoneistoihin Venetsiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kirjassa vastataan kysymyksiin: Oliko Kain vain tappaja? Miten joku murhataan kaksi kertaa? Miksi joku tunnustaa murhan, jota ei tapahtunut? Miksi palvelustyttö surmaa lapsensa? Rakastammeko sarjamurhaajia? Onko terroristi itsemurhaaja murhaajan valepuvussa? Onko kuolemantuomio murha oikeuden valepuvussa? Milloin murha ei ole rikos? Toisen terroristi tai salamurhaaja on toisen sankari, tyranninmurhaaja tai uskonsoturi. Murhalla on syynsä, olkoon ne valtiollisia, uskonnollisia, poliittisia, henkilökohtaisia tai intohimoisia. Monesti murhien taustalta löytyvät ne tavalliset tarinat – valta, raha, pelko tai itsetuhoisuus.
***
Tarja Lappalainen & Martti Turtola : Stalinin tappamat : Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö

Alussa kaikki oli hyvin. Muurmannin rannoille Kuolan alueelle alkoi saapua 1800-luvun puolivälissä suomalaissiirtolaisia. He pakenivat tyhjyyttään ammottavalle Jäämeren rannikolle Suomea koetelleita nälkävuosia, raivasivat maata, pystyttivät asumuksensa ja elättivät itsensä meren antimilla. Muurmannin radan rakentaminen yhdisti alueen suurempaan maailmaan, ja Suomen sisällissodan seurauksena Kuolaan saapui punakaartilaisia ja poliittisia pakolaisia. Kaikki näytti hyvältä, kunnes tulivat kauhun vuodet 1937-1938. Josif Stalin oli päättänyt tuhota alueen suomalaiset perin pohjin. Tietokirjailija Tarja Lappalainen kertoo muurmannilaisten elämästä tarinoita, joihin kuuluu valoisampien vuosien hauskoja sattumuksia, ankaraa selviytymistaistelua pohjoisen luonnon keskellä, keskinäisiä kahinoita ja lopulta Stalinin vankileirien ja teloitusten aikakausi. Sotahistorian professori Martti Turtola puolestaan valottaa alueella käytyjä poliittisia ja historiallisia käänteitä ja sotia suomalaisten kannalta sekä alueen strategista merkitystä sotilaallisesti aina tähän päivään saakka. Hän tuo esiin myös sopuisat keisarin ajat ja sen, kuinka ilmapiiri alkoi muuttua pikkuhiljaa jäätäväksi. Kirjassa etsitään myös selitystä Stalinin puhdistuksille ja sille, miksi juuri suomalaiset valikoituivat uhreiksi.
***
Ohto Manninen & Lauri Lehtonen : Stella Polariksen perintö : tiedusteluhistoriaa 1944–1950

Kesästä 1944 lähtien Suomessa varauduttiin maan miehitykseen. Aseiden hajavarastoinnin ohella valmisteltiin sissitoimintaa ja tiedustelun jatkamista. Erittäin salaisessa Stella Polaris -operaatiossa tiedustelun
henkilöstöä, radiolaitteita ja arkistoja siirrettiin Ruotsiin. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Ruotsi kielsi suomalaisen radiotiedustelun maaperältään, ja satoja stellistejä jäi tiedusteluvälineineen eristyksiin
Ruotsiin. Se halvaannutti Suomen tiedustelun. Kirjassa kerrotaan Stella Polaris -operaation ja sen salaisten materiaalien kohtaloista; mukana on myös dramaattisia henkilötarinoita. Kolme länsimaata olisi – yhdessä tai erikseen – halunnut suomalaisia neuvostoasevoimien ja koodien tuntijoita palvelukseensa. Osaaminen jäi kuitenkin pääosin Ruotsin ja vähässä määrin Ranskan käyttöön. Radiotiedustelun keskeisiä tuloksia siirtyi operaation jäljiltä Ruotsin lisäksi Ranskaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Suomen sotilastiedustelun sodan jälkeiset ongelmat kärjistyivät, kun Pääesikunnan tiedusteluosasto lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Tiedustelu näivettyi valvontakomission ja kommunistijohtoisen Valtiollisen poliisin pidätyksissä ja kuulusteluissa. Radiotiedustelu lopetettiin kesällä 1945 ja aloitettiin uudelleen vasta 1950 Korean sodan kärjistäessä suurvaltojen välejä. Kirja kertoo ensimmäistä kertaa tiedustelun uudesta noususta.
***
Pekka Hakala & Juha Metso : Viipuri : venäläisten kaupunki

Viipuri kuuluu suomalaisten suosikkimatkakohteisiin. Kirjan tarinat ja kuvat kertovat, miltä elämä kaupungissa näyttää ja tuntuu. Suomessa on kirjoitettu paljon menetetystä Viipurista toisen maailmansodan jälkeen. Samaan sävyyn kirjoitti toimittaja Ilja Varlamov, joka kuuluu Venäjän siteeratuimpiin kommentaattoreihin. Hän julkaisi huhtikuussa 2017 Tehdään Venäjästä lämmin -blogissaan kuvareportaasin Viipurista otsikolla ”Anteeksi suomalaiset, me munimme kaiken”. Viikon päästä seurasi jatko-osa ”Viipuri, jonka menetimme”. Varlamovin näkemyksen mukaan Venäjä ja venäläiset ovat jättäneet Viipurin
mätäneväksi rauniokaupungiksi, ja kritiikki nostatti kohun. Voi olla, että historiallinen Viipuri olisi kohdannut suomalaistenkin kynsissä kovia, viimeistään 1970-luvulla. Se on kuitenkin jossittelua. Tosiasia on, että rautaesiripun romahtamisesta huolimatta Suomessa tiedetään hämmästyttävän vähän siitä, mitä Viipurille on tapahtunut viimeisen 75 venäläisen hallintovuoden aikana. Ketkä Viipurissa asuvat, mistä he rahansa ja leipänsä hankkivat? Mitä he ajattelevat kaupungistaan, entä Suomesta, Venäjästä, maailmasta? Kuka Viipurissa määrää ja millä valtuuksilla? Onko Viipuri Moskovan vallanpitäjille vain eteen työnnetty sillanpääasema, osa sotilaallista puskuria Pietarin suojana? Onko tämä venäläisten kenraalien lisäksi myös suomalaisten kenraalien mielissä Viipurin rooli?
***
Hirmut hallitsijat — 52 diktaattoria
Tyykiluoto, Raimo

12 diktaattoria on Yle Radion kuunnelluimpia ohjelmia - diktaattorit nyt kirjana.
Valta turmelee, ja yksinvalta se vasta turmeleekin. Tähän ei eläin pysty.

Ottaako demokratia päähän? Eikö tarvittavia päätöksiä synny riittävän vauhdikkaasti? Oliko laiha kompromissi pettymys kaikille? Hirmut hallitsijat - 52 diktaattoria on kirja, joka antaa helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Yli puolet maailman väestöstä elää yhä diktatuureissa, joissa demokratia ei toteudu lainkaan tai toteutuu todella heikosti. Voiko enemmistö olla väärässä?

Lähihistorian diktaattorit voidaan jakaa karkeasti kahteen kastiin: niihin, jotka ovat keskittyneet tappamisessa määrään, ja niihin, jotka ovat keskittyneet laatuun huomattuaan, että on mukavampaa ja yleensä ainakin yhtä tehokasta ostaa kuin nuijia ihmiset kuuliaisiksi. Sitten ovat vielä ne, joiden toimet on ”tähtiin kirjoitettu”, ja ne, jotka ovat saaneet ohjeensa suoraan jumalalta.

Ihmisinä diktaattoreita voisi kuvata vaikkapa äiti Teresan vastakohdaksi. Nämä usein leppoisan baijerilaisen oluttuvan isännän näköiset despootit ovat luoneet olosuhteet, joiden kuvailussa maanpäällinen helvetti tuntuu lattealta ilmaukselta. Jokaisella diktaattorilla eri puolilla maailmaa on ollut oma persoonallinen tapansa varmistaa valta-asemansa. Näistä merkittävimpiin ja luovimpiin kirjassa pureudutaan. Ja koska diktaattoreita tuntuu edelleen nousevan kuin sieniä sateella, aina kun aika on sopiva, kirja kannattaa lukea ihan vain siksi, että et päädy paistina kaverin lautaselle.

Raimo Tyykiluoto (s. 1962) on Yleisradion pitkä­aikainen toimittaja, joka on harrastuksenaan perehtynyt diktaattoreihin ja toimittanut tähän aiheeseen liittyvän suositun radiosarjan.
***
Tienhaarassa — Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella
Pantsar, Mari ; Keronen, Jouni

Planeetta Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Ihmisen suku kehittyi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja nykyihminen noin 300 000 vuotta sitten. Ihmisen evoluutio kehittyi nopeasti laajamittaisen maatalouden synnyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin maapallolla alkoi nykyinen geologinen aikakausi, olosuhteiltaan vakaa holoseeni. Se mahdollisti nyky­ihmisen kulttuurin nopean kehityksen metsästäjä-­keräilijästä maanviljelijäksi ja lopulta kirjoitettua kieltä hyödyntäväksi teolliseksi kaupunkilaiseksi. 

Teollinen vallankumous, väestönkasvu, vaurastuminen, kulutushysteria ja fossiilisten polttoaineiden alati kasvava käyttö ovat johtaneet globaaliin kestävyyskriisiin ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Ihmisen vaikutukset ovat jo niin laajamittaisia, että maapallolla ollaan siirtymässä kokonaan uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa ihminen on planeetan vaikuttavin voima. 

Jos ilmastonmuutos halutaan torjua, yhteiskuntien ja ihmisten toimintamallien on muututtava nopeasti. Toisaalta jos ilmastokriisin torjunnassa epäonnistutaan, miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi, mikä vaikuttaisi tuhoisasti talouteemme ja yhteiskuntarauhaamme - eikä tämä ole edes pahin skenaario. 

Ilmastonmuutoksen ratkaisemisella on jo veret seisauttava kiire. Kyse on vuosista, ei vuosikymmenistä. Näyttää kuitenkin hyvin vaikealta, että nykymallinen kansanvalta pystyisi ratkaisemaan tämän kaltaista haastetta, joka on syntynyt ihmisten omista tottumuksista.

Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön? Miten demokratiaa olisi kehitettävä, jotta kuilun partaalta voi pelastua?
***
Riivattu maa — Kertomuksia Irakin pelosta, toivosta ja uskosta
Järvenkylä, Nina ; Sojonen, Sami

Mitä suomalaiselle tulee mieleen, kun hän kuulee sanan Irak? Tänä päivänä ensimmäinen ajatus monelle on todennäköisesti sota, terrorismi tai turvapaikan­hakija. Tätä Irak onkin: epävakautta, väkivaltaa, pelkoa, ahdistusta, sotaa, terroria, korruptiota ja ennakoimattomuutta.

Irak on myös paljon muuta, mikä jää kaiken kaaoksen alle. Usein totuus on tarua ihmeellisempää, kun asiaan kaivaudutaan tarpeeksi syvälle. Joku voi romantisoida tuhannen ja yhden yön vertauksella, toinen historialla, esimerkiksi paluulla Kaksoisvirranmaan aikaan. Irakilla on myös öljy, jonka luulisi tuovan vaurautta myös kansalle.

Toimittaja Nina Järvenkylä ja kuvaaja Sami Sojonen matkustivat Irakiin ottamaan selvää, millaisesta maasta Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat lähteneet. Matkallaan he avasivat silmänsä ja korvansa Irakille ja irakilaisille.

Kaduilla, kodeissa, basaareissa, ravintoloissa ja puistoissa he kohtasivat irakilaisten pelot, pakkomielteet, vihan, uskon tulevaisuuteen, rakkauden ja halun jäädä ja halun paeta.

Ääneen pääsevät muun muassa äärettömän brutaalin kotiväkivallan uhri, hengenvaarallisessa työssä toimiva poliisi sekä nykyajan paineiden ja uskonnollisten perinteiden välimaastossa seurustelukulttuuria etsivä nuoriso.
***
Kauko Röyhkä — Marjatan poika
Röyhkä, Kauko
Röyhkän odotettujen muistelmien avaus!

”Marjatan poika tuli!” hihkaisee äidin työkaveri, kun astelen sisään SOK:n aluevaraston konttoriin. Minulla on kädessä levykassi. Olen säästänyt rahaa ja ostanut Lou Reedin uusimman. Minun pitää tulla äitiä vastaan, kun hän pääsee töistä, koska meidän on yhdessä raahattava tukkuhintaan hankittua tavaraa - kahvia, appelsiineja, säilykkeitä - joululahjoja sukulaisille. Tavaroiden raahaaminen on se, minkä parhaiten muistan nuoruudestani.

Tässä kirjassa kerron poikavuosistani 1960-70-lukujen Oulussa ja Pellossa: siitä, miten leikin yksiön lattialla, kun auringonvalo kimalteli äidin Sarpaneva-maljakoissa ja matkaradio soitti Sinatraa ja Beatleseja, miten luin läpi suuren osan Pellon kunnankirjaston kirjoista ja soutelin paikallisten poikien kanssa usvaisilla tulvaniityillä ja veden valtaamissa metsissä. Kerron siitä, miten pummasin koulusta, ja kavereistani, joiden kanssa löysin musiikin, ja siitä, millaista oli olla epätoivoisessa bändissä, joka ei osannut soittaa mutta jolla oli alusta asti hyviä biisejä.

Ja miten minusta tuli friikki, joka leikkasi itselleen sänkitukan ja alkoi käyttää kirpputorilta ostettua 60-luvun pukua ja kravattia. Miten pelottavan tosissani olin musiikkini ja kirjoittamiseni kanssa. Miten surkealta se kaikki näytti toisten silmissä ja miten sädehtivän kaunista se oli minun mielestäni. Tyttöystävä antoi minulle kenkää, ja aloin ajautua erilleen kaveriporukasta, joka halusi bailata ja olla kuten normaalit nuoret. Kerron siitä, miksi minun oli pakko häipyä kotikaupungistani ja miten vuotta myöhemmin olin jo kuuluisa.

”Hyvää päivää, olen uusi rock-idolinne Kauko Röyhkä.” En ole suunnitellut mitään, sanat tulevat kuin itsestään. Tiedän, etten saa olla ujo enkä epävarma. Heikko esitys kahdeksantuhannen ihmisen edessä voisi pilata koko urani. Tiedän, ettei keikasta näin epämääräisen kokoonpanon kanssa tule suurta musiikin juhlaa. Emme ole yhtenäinen, vakuuttava bändi. Joten ainoa mahdollisuus on esiintyä niin röyhkeästi, että edes jotain jäisi ihmisten mieleen.
***
Tulossa huomenna — Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme
Hiltunen, Elina

Miten ja missä asumme tulevaisuudessa? Miten teemme työtä? Mitä syömme tulevaisuudessa? Mihin sairastumme ja mihin kuolemme? Kuinka liikumme paikasta toiseen? Riittävätkö resurssit, kun kulutus kasvaa? Mikä uhkaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme?

Muiden muassa näitä kysymyksiä pohditaan Tulossa huomenna -teoksessa, joka on tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen yhdestoista kirja. Se käsittelee suuria globaaleja tulevaisuuden kysymyksiä ja sitä, miten ihmiskuntamme voi selvitä erilaisista suurista haasteista, joita on tulossa. Avainkysymyksiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, eriarvoistumisen torjuminen, digitalisaation vyöry, tekoälyn ja robotiikan tuleminen työelämään ja ruoan riittävyys maapallon kasvavalle väestölle.
***
Tilanne päällä — Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin
Jansson, Peter ; Kivioja, Pasi
Kovissa paikoissa karaistuneen lehtikuvaajan kuvia ja tarinoita suomalaisen median tabuista.

”No, Jansson, mikä se on päivän uutinen?” uteli puhe­mies Sauli Niinistö usein eduskunnan kahvilan pöydässä uutiskuvaaja Peter Janssonilta, kun hän halusi päästä jyvälle median puuhista.

Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikoille, oikeudenkäynteihin, urheilukisoihin ja julkkishäihin. Hän todisti objektiivinsa läpi autolautta Estonian pelastustöitä, Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä ja presidentti Urho Kekkosen viimeistä matkaanlähtöä ruumisautossa Tamminiemestä.

Nopealiikkeinen uutiskuvaaja liikkui yhtä sulavasti niin politiikan kulisseissa kuin Etiopian nälkäleireilläkin. Jotenkin Jansson onnistui aina löytämään itsensä erikoisista paikoista - kuten saunomasta presidentin ja pääministerin kanssa Mäntyniemessä, juoksemassa takaperin pikakiituri Carl Lewisin edessä tai poliisin erehdyksessä pidättämänä pommimiehenä.

Jansson näki ja koki paljon sellaista, mitä median on vaikea esittää ja mistä ei oikein haluta puhua. Alas­tomuus, seksuaalisuus, kuolleiden näyttäminen, viranomaisten toiminta, sosiaaliset ongelmat, toimittajien ja poliitikkojen suhde, media itse... Kirjan tekijät pohtivat, mistä nämä tabut syntyvät ja miten kuvaaja niitä käsittelee. Samalla kirja luo läpileikkauksen uutis­kuvaajan työn ja valokuvaustekniikan muutoksesta median murroksessa.
***
Lännen jälkeen
Valtasaari, Jukka

Suomen ulkoasiainhallinnossa mittavan päivätyön tehnyt Jukka Valtasaari pohtii uudessa kirjassaan, mitä 2010-luvun tapahtumat merkitsevät maailmanjärjestykselle. Elämmekö jo Lännen jälkeisessä ajassa vai olemmeko vasta matkalla sinne? Mitä tämä vaikuttaa Suomeen, joka kuuluu länteen ja Eurooppaan ja hakee sieltä turvallisuutta ja hyvinvointia?

Valtasaaren reseptit Suomen aseman turvaamiseen lähtevät joustavuuden lisäämisestä: ei-sana on poistettava politiikan sanakirjasta. Hän painottaa, ettemme voi kehittää solidaarista Eurooppaa kertomalla, mitä emme aio tehdä. Valtasaari vaatii myös passiivin poistamista poliittisesta puheestamme, jotta äänestäjä ymmärtäisi, kuka teki ja mitä politiikan käänteissä.

Maailmankirjat ovat sekaisin, kun kansainvälistä politiikkaa ja vaaleja järisyttävät ärtyisät twiitit, valemedia, hakkerit ja sosiaalinen media. Tässä myllerryksessä Euroopan ääni on hiljentynyt kuiskaukseksi, ja Kiina pyrkii maailmanvallaksi. Mietityn reagoinnin sijasta ehdimme ehkä vain hämmästyä.

Jukka Valtasaari pitää rauhoittavana, että silti Siperia opettaa suurvaltojakin, Vietnam Washingtonia, Neuvostoliiton kaatuminen Moskovaa ja kybermaailman riskit Kiinaa.

***
Murtuvan aallon harjalla — Saaristolaistarinoita Suomenlahdelta
Metso, Juha ; Vanhala, Ville; Rokka, Mika

Kun katsoo kirjan kuvia ja lukee tarinoita, tuntee tulleensa saaristoon, tuntee myötätuulen selkänsä takana, poskillaan tyrskyjen suolaiset pisarat.

Teos esittelee saaristojen erämaata kuvin. Minkälaisia itäisen Suomenlahden kahdeksan saarta ovat tänä päivänä: Iänikuiset karut kalliorannat ja kituliaat käppyrämännyt, saarten linnut, eläimet ja ihmiset?

Murtuvan aallon harjalla on kuvakertomus saariston murroksesta. Kalliot ovat ja pysyvät, mutta luonto on jatkuvassa muutoksessa. Minkki on karkottanut saarista selkälokin, mutta sen tilalle on tullut merimetso. Ympäristömyrkyt ja liika metsästys olivat koitua norpan kohtaloksi. Kevätmuuton aikana miljoonat hanhet pimentävät taivaan.

Saariston mukana myös saariston väki on muuttunut. Hyvin harva saa enää toimeentulonsa kalastamalla. Saarten perinteiset elinkeinot ovat vaihtuneet vapaa-ajan vietoksi. Troolien sijasta sisälahdilla kiskotaan vesisuksia, sukeltajat ovat valtaamassa ahventen valtakuntaa.

Kirja on tämän päivän saarelaisten puheenvuoro. Yksi pakenee metropolien tungosta saaren yksinäisyyteen ja toinen seikkailee kajakillaan vasta-aallokossa ulapalla.

Itäisen Suomenlahden sotahistoria luo saaristoon yhä dramatiikan tuntua. Rajavyöhykkeen kallioluodolla meri on yhä tyyni myrskyn edellä.

***
Aavedata — Aavetutkijan käsikirja
Keskitalo, Jupe; Keskitalo, Marko; Rönnbacka, Christian

Olimme Brinkhallin kartanolla parinkymmenen ihmisen kanssa ja kinectkamera kuvasi tyhjää oviaukkoa. Se muodostaa havainnosta kolmiulotteisen kuvan infrapunan avulla ja esittää sen tikku-ukkohahmona. Sellainen ukko ilmestyikin kameran näytölle. Mukana ollut nainen nousi ja meni seisomaan lähelle sitä kohtaa. Katsoimme näytöltä, kun ukko meni naisen taakse ja kietoi kätensä naisen ympärille. Nainen horjahti ja menetti tajunsa.

Veljesten Jupe ja Marko Keskitalon paranormaaleja ilmiöitä tutkiva ryhmä Aavedata pyrkii tallentamaan havaintoja, joita kansankielellä kutsutaan kummituksiksi. Tutkimukset kohdistuvat historiallisiin kohteisiin kartanoista linnoihin.

Aavedatan tutkimuksia on katsottu ryhmän YouTube-kanavalla lähes kaksi miljoonaa kertaa. Keväällä Sub-kanavalla alkoi Aavedatasta kertova tv-sarja Aaveiden jäljillä.

Aavedata - aavetutkijan käsikirja on ainutlaatuinen opas niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin paranormaalien ilmiöiden tutkijoille. Kirjassa käydään läpi edulliset perusvälineet, joilla tutkimustyö on helppo aloittaa. Aavedata esittelee myös oman, perusteellisen tutkimuslaitteistonsa.

Kokeneet aavetutkijat antavat neuvonsa, kuinka virheitä voidaan vähentää ja milloin havainnot saavat luonnollisen selityksen, miten kohteet valitaan ja miten niiden taustoja selvitetään, mitä havaintoihin kannattaa suhtautua. Kirja myös opastaa aloittelevan tutkijan helppoihin, avoimiin kohteisiin sekä kertoo, kuinka tutkimuslupa hankitaan suljettuihin paikkoi-hin. Tutkimuksissa on myös osattava käyttäytyä asianmukaisella tavalla.

Ennen kaikkea käsikirja antaa vastauksen kysymykseen: kenelle aavetutkimus sopii ja kenelle ei?
***
Mielen oudot maisemat — Hallusinaatioiden psykologiaa
Häkkinen, Jukka

Unen ja valveen rajamailla saatamme nähdä tuntemattomia kasvoja, avaruusolentoja tai outoja maisemia. Suru voi aiheuttaa hallusinaatioita - moni leski kertoo tunnistavansa edesmenneen puolisonsa läsnäolon.

Hallusinaatioita on tutkittu jo 1950-luvulla aistieristyksen avulla, sulkemalla koehenkilöitä täydelliseen pimeyteen ja hiljaisuuteen. Henkilöt havaitsivat asioita, joita ei ollut olemassa. Myöhempi tutkimus huumeiden avulla on osoittanut, että hallusinaatiot noudattavat systematiikkaa; samanlaiset harha-aistimukset toistuvat.

Hallusinaatiot liitetään helposti vaikeisiin sairauksiin ja mielenterveyden järkkymiseen. Näin ei kuitenkaan aina ole. Stressi, unenpuute tai suru läheisen kuolemasta voivat aiheuttaa voimakkaita aistiharhoja. Myös täysin selväjärkiset näkövammaiset saattavat nähdä huoneeseen ilmaantuvia ihmisiä, eläimiä ja esineitä.

Hallusinaatiot paljastavat, kuinka aivot käsittelevät visuaalista tietoa. Näköaisti ei ole kamera, joka tallentaa maailmaa, vaan todellisuutta rakentava mekanismi, joka muodostaa visuaalisen kokemusmaailman. Tätä aivojen virtuaalitodellisuutta ei arkipäivässä huomaa, mutta hallusinaatiot paljastavat sen olemassaolon. Arkisen havaintomaailman ja hallusinaatioiden raja ei ole niin selkeä kuin usein ajatellaan.
***
Pasila-syndrooma
Jussinniemi, Mia

Journalistiksi opiskeleva nainen kiinnostuu vuosikymmenen poliisioikeudenkäynnistä. Hän huomaa kuinka Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion juttu jakaa mediaa. Toimittajat pelkäävät tulevansa leimatuiksi Aarnio-myönteisiksi, eikä hovioikeuden käsittelyssä esille tulleista oudoista seikoista uutisoida missään. Tutkinnasta paljastuneista epäselvyyksistä vaietaan. Ministeriötä myöten kukaan ei ole halukas keskustelemaan. Totuus näyttää kiveen hakatulta.

Mitä pidemmälle oikeusprosessi etenee, sitä selvemmin yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista vaietaan. Jutun tutkinnasta tehtyihin rikosepäilyihin ei puututa tai niitä yritetään painaa villaisella. Herää epäilys, tutkitaanko pahan poliisin tekemisiä väärin keinoin?

Nainen perustaa nettiin Pasila-syndrooma-podcastin, jossa hän käsittelee oikeudenkäyntiä. Ohjelma herättää kiihkeitä tunteita naisen sukeltaessaan kohti yhteiskunnan pimeintä ydintä, paikkaan jossa hyvä veli -kerhoja solmitaan. Tutkimusmatkallaan hän tutustuu sekä ylä- että alamaailmaan yrittäessään päästä totuuden jäljille.

Pasila-syndrooma on Mia Jussinniemen silmiä avaava kuvaus Suomen suurimman poliisikorruptiojutun vaietuista puolista.
***
Erdogan — Turkki suuren johtajan varjossa
Kankkonen, Tom

Turkki-tietäjän jäntevä reportaasi diktatuurin noususta.

He tulevat rajajoen yli yön pimeydessä.
Turkin ja Kreikan rajalla näkyy, että Turkissa on tapahtumassa jotain poikkeuksellista. Vanhalle pakolaisreitille on ilmestynyt uusi pakolaisryhmä.

Kumiveneillä Evros-joen yli tulee keskiluokkaisia turkkilaisia, opettajia, lääkäreitä ja toimittajia. Myös Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita Turkista, usein väärennetyillä papereilla monimutkaisia reittejä pitkin.

He pakenevat yhden miehen maasta, jota johtaa Recep Tayyip Erdoğan.

Erdoğan tuli valtaan EU-jäsenyyden kannattajana ja uudistajana, mutta nyt hän vie Turkkia kohti yksinvaltaa. Maaliin ei ole enää pitkä matka.

Erdoğanin nousu on periksiantamattoman miehen tarina, jossa matkataan istanbulilaisesta slummista Turkin pääkaupungin Ankaran tuhannen huoneen presidentinpalatsiin. Matkalla Erdoğan on murskannut poliittiset vastustajansa ja murtanut asevoimien vallan. Turkkilaisissa vankiloissa viruu toimittajia, kirjailijoita, poliitikoita ja muita toisinajattelijoita. Presidentti saattaa nimetä oikeuden eteen tuotavat puheissaan ja syyttäjät myös tottelevat.

Kannattajilleen Erdoğan on Reis, päällikkö, joka päästää islamin vapaaksi ja nostaa Turkin Lähi-idän muslimien johtajaksi. Vastustajat näkevät uhkaavan diktaattorin, joka koston hengessä vie maata kohti islamilaista järjestystä.

Erdoğan - Turkki suuren johtajan varjossa -kirja kertoo, kuinka 2000-luvun orastavasta demokratiakehityksestä päädyttiin tämän päivän painajaiseen.

Kirjassa kuvataan myös, miten Turkin aiempi kehitys ja jatkuvat jännitteet valtion ja kansalaisten välillä loivat edellytykset Erdoğanin kaltaisen johtajan nousulle. Ääneen pääsevät niin presidentin kannattajat, vastustajat kuin Turkista paenneetkin.
***
Sydän — Historia
Janhar, Sandeep

Sydänlääkäri ja menestyskirjailija Sandeep Jauhar huomaa hengästyvänsä portaissa ja huolestuu. Käynti kollegan pakeilla paljastaa, että kyseessä on sepelvaltimotauti. Mieleen palaa isoisä, joka kuoli sydänkohtaukseen.

Tästä alkaa arvostetun kardiologin matka omaan sydämeen, sydänlääketieteen historiaan, sen sankareiden ja myös potilaiden pariin. Sydän ei ole pelkkä pumppu, vaan sillä on paljon suurempi merkitys kulttuurissamme. Sydän on rakkauden symboli ja tyyssija. Ensimmäisen sydänsiirtopotilaan vaimo kysyikin leikanneelta kirurgilta: ”Vieläkö hän voi rakastaa minua?”

Jauhar kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia vaikutuksia rakkauden puutteella, masennuksella ja stressillä on sydämeen: sydän voi oikeasti särkyä.
Koskettava, intensiivinen ja kauniisti kirjoitettu kirja ainoasta elimestämme, joka pystyy liikuttamaan itseään.

Sandeep Jauhar on amerikkalainen sydänlääkäri, joka on kirjoittanut kolme teosta. Harjoitteluvuosista ja nuoren lääkärin illuusioiden särkymisestä kertovat kirjat olivat myynti- ja arvostelumenestyksiä Yhdysvalloissa. Nyt suomennettu Sydän valittiin tuoreeltaan Amazonissa kuukauden parhaaksi kirjaksi.
***
Olli - yhden miehen varietee
Kotro, Arno; Lindholm, Olli

"Uudet sukupolvet puhuu syömisestä. Kun me oltiin nuoria, puhuttiin juomisesta."

Olli Lindholm on monesta tuttu. Parhaiten hänet tunnetaan Yö-yhtyeen laulajana. Takana on tuhansia keikkoja ja miljoonia kilometrejä - ja miljoona myytyä levyä. Suomalaisista bändeistä Yön levymyynnin ylittää vain Eppu Normaali.

Iskelmä-Finlandian Olli pokkasi vuonna 2008. Kulta-, platina-, tuplaplatina ja multiplatinalevyjä on tullut yhteensä kolmisenkymmentä. Televisiosta hänet tunnetaan muun muassa Idols-tuomarina ja The Voice of Finlandin pitkäaikaisena tähtivalmentajana.

Olli Lindholm on mies, jonka bändiä rakastetaan - ja rakastetaan vihata. Kaikilla tuntuu olevan Yöstä ja Ollista mielipide.

Mutta millainen on oikeasti tämä 35 vuotta rocklavoja kiertänyt mies: mitä hän ajattelee rockin nykytilasta, menestyksestä, faneista, mediasta, tulevaisuudesta? Mitkä ovat hänen toiveensa ja pelkonsa, haaveensa ja heikot kohtansa?

Arno Kotro on käynyt Ollin kanssa intensiivisiä ja yllättäviäkin keskusteluja, ja niistä syntyi tämä kirja. Ehkä kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

***
Erja Lyytinen — Blueskuningatar
Ollila, Mape

Erja Lyytinen - Blueskuningatar on 2000-luvun menestyneimmän suomalaisen blueskitaristin elämäntarina: se on tinkimättömän lujatahtoisen, lahjakkaan ja ahkeran naisen tilinteko urasta, joka alkoi teini-iässä omien vanhempien tanssiorkesterissa ja joka toi Lyytisen koko kitaramusiikkia kuuntelevan maailman

Se on tilinteko oman paikkansa löytämisestä miesten sata vuotta hallitsemassa bluesmaailmassa - kertomus varhaisuralla kohdattujen tytöttelijöiden vaientamisesta ja rikotuista lasikatoista, uppiniskaisuutta lähenevästä periksiantamattomuudesta ja itsensä kehittämisen tarpeesta sekä oman näkemyksellisyyden, jalansijan ja kollegojen arvostuksen ansaitsemisesta.

Se on naiskitaristin kasvutarina matkasta musiikillisten sankareidensa pitkistä varjoista samoille lavoille ja tasavertaiseksi kollegaksi.

***
Kuilun partaalta — Näin euro pelastettiin
Rehn, Olli

Eurooppa ajautui syvään velka- ja talouskriisiin vuosikymmen sitten. Markkinapaine kohdistui aluksi yksittäisiin maihin mutta laajeni nopeasti ja uhkasi lopulta koko euroalueen ja siten euronkin olemassaoloa.

Olli Rehn toimi kriisivuosina Euroopan unionin talouskomissaarina. Kirjassaan hän pureutuu kriisin syihin ja avaa, miten vaikeat päätökset lopulta tehtiin. Kriisinhallintaa vaikeuttivat yksimielisyyden vaatimus isoissa asioissa ja vakausunionia kannattavan pohjoisen ja yhteisvastuuta ajavan etelän suuret näkemyserot. Jarrumiehille avautui liikaa tilaa. Pankkien ja valtioiden myrkyllinen kytkös murensi rahoituksen vakauden. Korot nousivat, kasvu tukahtui ja työttömyys kasvoi nopeasti.

Eurooppa kuitenkin nousi kuilun partaalta, kun euro­alueen talous saatiin vakautettua vuosina 2010-12. Ratkaiseva tekijä oli Euroopan keskuspankin muuttuminen passiivisesta saksalaisperäisestä aktiiviseksi amerikkalaistyyppiseksi keskuspankiksi kesällä 2012. Tämä pelasti euron, ja vuodesta 2013 lähtien euroalue on elpynyt ja työllisyys kohentunut.

Euro ei silti ole valuuttana valmis. Myös taloustieteellä on aihetta itsekritiikkiin, sillä se aliarvioi rahoitus­vakauden merkityksen. Edellisen kriisin opit ovat korvaamattomia siinä, miten eurosta tehdään iskunkestävämpi ennen seuraavaa kriisiä tai taantumaa.

Rehnin mukaan euro on yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen projekti, ja siksi euroalueen uudistaminen vaatii selkeää ohjelmaa. Euron tulevaisuus riippuu siitä.

***
Kiiltokuvatyttö
Pokkinen, Eija

Eija Pokkisen elämänmittainen evakkomatka alkoi talvisodan syttyessä Karjalan kannaksella, Suomen itsenäisyyspäivänä 1939. Pariisissa hänestä tuli kansainvälinen valokuvamalli, ja ura johti elokuvarooleihin, muiden muassa rooliin Jaakko Pakkasvirran Vihreässä leskessä ja naispääosaan amerikkalaisessa Distance (Etäisyys)-elokuvassa. Palattuaan Suomeen 36-vuotiaana Eija näytteli Risto Jarvan elokuvissa Loma ja Jäniksen vuosi.

Vuodet ulkomailla saivat Eijan tiedostamaan juurettomuutensa. Ihmissuhteet kariutuivat, mutta itseään etsivä Eija sai tärkeän voimanlähteen meditaatiosta. Uraa tekevä valokuvamalli kiinnosti Suomen lehdistöä, ja juttuja Eijan menestyksestä ilmestyi säännöllisesti. Läheisen traaginen menetys sai Eijan vetäytymään pois julkisuudesta yli 30 vuodeksi, etsimään minuuttaan ja vastausta kysymykseen ”kuka minä olen”. Eija on työskennellyt arvostettuna suomentajana, ja viime vuosina maalaustaide on avannut hänelle uudenlaisen luovuuden väylän.

Tässä koskettavassa teoksessa Eija Pokkinen kertoo vaiherikkaan elämänsä kaaresta, evakkotytön polusta valokuvamalliksi, näyttelijäksi, elokuvasuomentajaksi ja taiteilijaksi. Intiimit päiväkirjamerkinnät tuovat tapahtumat lähelle lukijaa.

***
Aika normaalia — Tarinoita Eppu Normaalista
Torvinen, Juha ; Hinkka, Harri

Suomi-rockin mammutti on yli neljänkymmenen vuoden aikana julkaissut 15 studioalbumia, joista Repullinen hittejä on Suomen kaikkien aikojen toiseksi myydyin levy. Kaikkiaan levyjä on myyty yli 1,5 miljoonaa kappaletta.

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190820/e66c815c/attachment-0001.html>