[H-verkko] Artikkelipyyntö: Vihapuhe, viholliskuvat, disinformaatio -artikkelikokoelma / Historia Mirabilis

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan ilmoituksiin on lähetetty uusi artikkelipyyntö: 
--------------------------------------------
Vihapuhe, viholliskuvat, disinformaatio -artikkelikokoelma / Historia Mirabilis
--------------------------------------------
Vihapuheen käsitteen määrittelyssä yhtyvät sisältö, tyyli ja kohde. Yleiskielessä vihapuheella tarkoitetaan aggressiivista puhetta, joka lietsoo vihaa, suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa erityisesti etnisiä, uskonnollisia ja seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan. Lainsäädännön näkökulmasta rangaistavia ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Liberaalissa vihapuheen kritiikissä huomio kiinnittyy paitsi kohteena oleville aiheutettuun kärsimykseen, myös vihapuheen usein karkeaan tyyliin.

Yhteiskuntatieteissä vihapuheen käsitettä avanneen juristi-filosofi Jeremy Waldronin (The Harm in Hate Speech, Harward 2012) mukaan haavoittuviin vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe aiheuttaa ainakin kahdenlaista vahinkoa. Yksilöiden välitön mielipaha on niistä pienempi. Laajempaa yhteiskunnallista kantavuutta on vihapuheen seurausvaikutuksilla. Halventavan puheen kohteena olevan ryhmän jäsenet päätyvät ilman omaa syytään epäluulon alaisiksi, syrjityiksi ja huonosti kohdelluiksi päivittäisessä arjessaan. Se estää heitä toimimasta vapaasti ja luottavaisesti yhteiskunnan jäseninä, mikä taas aiheuttaa vetäytymistä, syrjäytymistä ja pelkoa niin oman kuin perheenjäsenten turvallisuuden puolesta.

Laajan sananvapauden kannattajien mukaan vihapuheeksi nimeäminen voi toisaalta myös toimia välineenä, jonka avulla poliittisen vastustajan ei-toivottua viestiä mitätöidään. Välitöntä epämukavuutta aiheuttava äärimmäinen puhekin voi sisältää totuuden siemenen, esim. tuoda esiin ongelmia, joiden olemassaoloa kulloinenkin poliittinen eliitti ei ole tiedostanut. Kaikkien näkemysten oikeus tulla kuulluiksi ja julkisesti debatoiduiksi on myös demokratian legitiimiyden tärkeä ehto (ks. Extreme Speech and Democracy, toim. Hare & Weinstein, Oxford 2009).

Poliittisten, uskonnollisten ja kulttuuristen konfliktien yhteydessä on aina esiintynyt ideologiseksi viholliseksi koetun vastapuolen vihamielistä leimaamista. Aggressiivisen puheen avulla on raivattu ja raivataan tilaa poliittisessa julkisuudessa ja hankitaan huomiota omille näkemyksille. Kontaktipinnaltaan aiempiin mediavälineisiin nähden ylivoimaisen verkkojulkisuuden myötä taisteleva ideologinen puhe on 2000-luvulla saanut ennennäkemättömät mittasuhteet, uudenlaista huomiota ja uuden, iskevän vihapuheen nimen.

Menneisyydessä aggressiivinen julistaminen on toistuvasti johtanut uusien ryhmien – aatelittomien, työläisten, naisten – pääsyyn legitiimin poliittisen toiminnan piiriin. Tehokkaimmillaan se on siivittänyt hegemonianvaihdoksia, joihin on toisinaan päädytty vasta poliittisesti motivoituneen väkivallan vaiheen kautta. Useimmiten on kuitenkin tyydytty taistelemaan sanan säilällä.

Poistamalla vihapuheen määritelmästä tilannekohtainen elementti – puheen kohdistuminen etukäteen määriteltyihin haavoittuvaisiin ryhmiin – saadaan neutraali määritelmä, jota tässä artikkelikokoelmassa sovelletaan. Vihapuhe on verbaalista, visuaalista tai symbolista ilmaisua, jonka tavoitteena on saattaa kohteena oleva ryhmä vakavan epäluulon alaiseksi, ja siten merkittävästi vaikeuttaa sen jäsenten poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa.

Suunnitteilla olevan artikkelikokoelman tavoitteena on yhtäältä vihapuheen käsitteen historiallistaminen, toisaalta sen demystifiointi ja jonkinasteinen depolitisointi. Kokoelmaan haetaan kompakteja ja konkreettisia case study -tyyppisiä tekstejä, joissa paneudutaan ideologisten konfliktien ymmärtämiseen vastakkainasettelua ja vihollisuutta tuottaneen puheen kautta. Näkökulma on kulloisenkin vihaisen puheen tuottajan – joko toisen osapuolen tai peräti molempien, jolloin tarkasteltavana olisi kaksi toisiaan vastustanutta vihapuhetta, Jaakko Paavolaisen teosten Punainen ja valkoinen terrori vuonna 1918 tapaan. Näin kokoelma toimii vastapainona nykyiselle, vihapuheen kohteena olevien yksilöiden kokemusta ja uhrien puolustajien roolia korostavalle vihapuhekeskustelulle.

Hankkeen alustava aikataulu on seuraava. Enintään liuskan pituisten vapaamuotoisten abstraktien/ideapapereiden DL on 20.9.2019. Turussa järjestetään keskiviikkona 25.9. kello 17 alkaen aloitusseminaari, jossa teoksen päätoimittaja VTT Marja Vuorinen esittelee hanketta. Kirjoittajilta toivotaan tilaisuuteen lyhyitä esityksiä artikkeliaiheistaan tai -ideoistaan. Tarvittaessa järjestetään Helsingissä lokakuun alussa toinen tapaaminen niille kirjoittajille, jotka eivät pääse Turun tilaisuuteen.

Ensimmäisten artikkeliversioiden DL on keväällä 2020; ajankohta tarkentuu seminaarin jälkeen. Ensimmäisen referee-kierroksen jälkeen muokattujen versioiden DL on joulukuussa 2020; toinen referee-kierros tarvittaessa. Kirja ilmestyy syksyllä 2021 Turun Historiallisen Yhdistyksen Historia Mirabilis -sarjassa.

Lisätietoja antaa Marja Vuorinen, jolle myös abstraktit lähetetään.

 
--------------------------------------------
Lisätietoja:
Marja Vuorinen
marja.h.e.vuorinen at outlook.com


Ilmoitus vanhenee: 22.9.2019

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/announcement/vihapuhe-viholliskuvat-disinformaatio-artikkelikokoelma-historia-mirabilis/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola